Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka
Autismi - lapsuusiän hulluutta - vai mitä ihmettä?
veeras:
--- Lainaus käyttäjältä: SielujenRakastelua - Lokakuu 28, 2021, 13:01:09 ---Tässä ei siis sinänsä ollut tarkoitus tosiaan pohtia, kuka tuntee ketäkin, jolla on nimellisenä diagnoosina jompikumpi tai molemmat. Tarkoitus oli ennen kaikkea pohtia sitä, että voidaanko nykyisiin erotuskriteereihin kuinka hyvin luottaa, jos niillä erotellaan kaksi osittain samannäköistä häiriötä toisistaan aivan eri kategorioihin, mutta ei esimerkiksi saman pääkategorian alle erilaisiin alakategorioihin. Siitäkin huolimatta, vaikka yhteisiä geneettisiä tekijöitä on löydetty. Onko näin selkeää rajanvetoa ja erottelua tarpeellista tai edes mahdollistakaan tehdä?
Tieteellisessä tarkastelussahan muutenkin voidaan pohtia asioita systemaattisen epäilyn, teoreettisten kritiikkien ja nykyisten selitysmallien kyseenalaistamisen avulla, erilaisten argumenttien ja todisteiden tukemana.
Muutenkin joidenkin ihmisten päänsisäiseen maailmaan voi tapauskohtaisesti olla jopa vaikea päästä, jos jotkut ihmiset eivät koskaan avaa avoimin kortein sitä mitä siellä liikkuu. Ja häilyvät rajatapauksetkin ovat mahdollisia. Voihan esimerkiksi olla ihmisiä, joilla on autismidiagnoosi, mutta myös muitakin oireita, joiden avulla toinen mahdollinen diagnosointikriteeri täyttyy esimerkiksi täysi-ikäisenä tai myöhemmin. Ja tiedetään sekin, että kaikki eivät ehkä koskaan mene niistä jutuista kertomaan ulkopuolisille, koska sekin tavallaan kuuluu joillakin oireiden kokonaiskuvaan.
Nyt kun tuli luettua juuri tuota Autismin kirjo ja kuntoutus -kirjaa ihan silkasta uteliaisuudesta tieteellisin silmin eli erilaisia kuntoutustutkimuksia, niin niissä on aika paljon samannäköisiä elementtejä kuin mitä esimerkiksi skitsofreniapotilailla. Molempiin näyttää tutkimusten mukaan toimineen kognitiiviset käyttäytymisterapiamenetelmät tai muut vuorovaikutusta ja käyttäytymistä kehittävät menetelmät, joiden avulla kuntoutetaan joku henkilö opiskelu- ja/tai työkykyiseksi.
Tällaisia huomioita vaan tuli pohdittua. Ja aika paljon kumminkin aihepiireihin psykologian opiskelunkin takia tullut loppujenlopuksi motivoiduttua perehtymään syvemmin, koska aiheet toisaalta kiinnostavat. Ja toisaalta, kun tässä on esim. nämä ADHD-tutkimuksetkin nyt käynnissä. Tarkoitin siis sanoa, että kaikki tällaiset aiheet, jotka liippaavat läheltä neurokirjon asioita ja toisaalta psyykkisiä häiriöitä, kiinnostavat muutenkin.
Hyvä välillä kai haastaakin joitakin vallitsevia tieteellisiä käsityksiä eikä purematta niellä vaikkapa lääketiedettäkään kuin piru Raamattua... :D
--- Lainaus päättyy ---
Samanlaisia hoitoja ja lääkkeitä voi käyttää erilaisiin sairauksiin. Autistinen ihminen on kyllä ihan erilainen kun skitsofreniaa sairastava.
Onhan päällepäin näkyvillä oireilla jotain yhteistä, kuten sanoitkin, mutta en usko, että Suomessa autistinen lapsi diagnosoitaisiin skitsofreenikoksi tai toisinpäin.
Otetaan esim. vainoharhaiset ajatukset, joita on sekä psykoosisairauksissa ja ocd:ssa. Ne on silti ihan eri asia, vaikka osa oireista olisikin samantyyppisiä.
Oikeassa olet siinä, että erotusdiagnoosien tekeminen voi olla haastavaa. Ei olisi eka kerta, kun oikeasti c-ptsd- potilas saa kolmisivuisen listan erinäisiä diagnooseja tai masennuksen takaa paljastuukin ADHD.
Kannattaa muistaa, että oireet eivät tarkoita diagnoosia. Vainoharhaisuuden ja harhojen taustalla voi olla vähäinen uni tai voimakas stressi.
On myös ihmisiä, jotka kokevat koko elämänsä hallusinaatiota ja pärjäävät niiden kanssa.
Vieras0263:
--- Lainaus käyttäjältä: veeras - Lokakuu 28, 2021, 17:41:02 ---
--- Lainaus käyttäjältä: SielujenRakastelua - Lokakuu 28, 2021, 13:01:09 ---Tässä ei siis sinänsä ollut tarkoitus tosiaan pohtia, kuka tuntee ketäkin, jolla on nimellisenä diagnoosina jompikumpi tai molemmat. Tarkoitus oli ennen kaikkea pohtia sitä, että voidaanko nykyisiin erotuskriteereihin kuinka hyvin luottaa, jos niillä erotellaan kaksi osittain samannäköistä häiriötä toisistaan aivan eri kategorioihin, mutta ei esimerkiksi saman pääkategorian alle erilaisiin alakategorioihin. Siitäkin huolimatta, vaikka yhteisiä geneettisiä tekijöitä on löydetty. Onko näin selkeää rajanvetoa ja erottelua tarpeellista tai edes mahdollistakaan tehdä?
Tieteellisessä tarkastelussahan muutenkin voidaan pohtia asioita systemaattisen epäilyn, teoreettisten kritiikkien ja nykyisten selitysmallien kyseenalaistamisen avulla, erilaisten argumenttien ja todisteiden tukemana.
Muutenkin joidenkin ihmisten päänsisäiseen maailmaan voi tapauskohtaisesti olla jopa vaikea päästä, jos jotkut ihmiset eivät koskaan avaa avoimin kortein sitä mitä siellä liikkuu. Ja häilyvät rajatapauksetkin ovat mahdollisia. Voihan esimerkiksi olla ihmisiä, joilla on autismidiagnoosi, mutta myös muitakin oireita, joiden avulla toinen mahdollinen diagnosointikriteeri täyttyy esimerkiksi täysi-ikäisenä tai myöhemmin. Ja tiedetään sekin, että kaikki eivät ehkä koskaan mene niistä jutuista kertomaan ulkopuolisille, koska sekin tavallaan kuuluu joillakin oireiden kokonaiskuvaan.
Nyt kun tuli luettua juuri tuota Autismin kirjo ja kuntoutus -kirjaa ihan silkasta uteliaisuudesta tieteellisin silmin eli erilaisia kuntoutustutkimuksia, niin niissä on aika paljon samannäköisiä elementtejä kuin mitä esimerkiksi skitsofreniapotilailla. Molempiin näyttää tutkimusten mukaan toimineen kognitiiviset käyttäytymisterapiamenetelmät tai muut vuorovaikutusta ja käyttäytymistä kehittävät menetelmät, joiden avulla kuntoutetaan joku henkilö opiskelu- ja/tai työkykyiseksi.
Tällaisia huomioita vaan tuli pohdittua. Ja aika paljon kumminkin aihepiireihin psykologian opiskelunkin takia tullut loppujenlopuksi motivoiduttua perehtymään syvemmin, koska aiheet toisaalta kiinnostavat. Ja toisaalta, kun tässä on esim. nämä ADHD-tutkimuksetkin nyt käynnissä. Tarkoitin siis sanoa, että kaikki tällaiset aiheet, jotka liippaavat läheltä neurokirjon asioita ja toisaalta psyykkisiä häiriöitä, kiinnostavat muutenkin.
Hyvä välillä kai haastaakin joitakin vallitsevia tieteellisiä käsityksiä eikä purematta niellä vaikkapa lääketiedettäkään kuin piru Raamattua... :D
--- Lainaus päättyy ---
Samanlaisia hoitoja ja lääkkeitä voi käyttää erilaisiin sairauksiin. Autistinen ihminen on kyllä ihan erilainen kun skitsofreniaa sairastava.
Onhan päällepäin näkyvillä oireilla jotain yhteistä, kuten sanoitkin, mutta en usko, että Suomessa autistinen lapsi diagnosoitaisiin skitsofreenikoksi tai toisinpäin.
Otetaan esim. vainoharhaiset ajatukset, joita on sekä psykoosisairauksissa ja ocd:ssa. Ne on silti ihan eri asia, vaikka osa oireista olisikin samantyyppisiä.
Oikeassa olet siinä, että erotusdiagnoosien tekeminen voi olla haastavaa. Ei olisi eka kerta, kun oikeasti c-ptsd- potilas saa kolmisivuisen listan erinäisiä diagnooseja tai masennuksen takaa paljastuukin ADHD.
--- Lainaus päättyy ---
Sinänsä juuri tuo, että erotusdiagnostiikka ei aina ole helppoa. Virhediagnoosejakin tehdään. Ja keskinäisiä eroja kuin myös.
Mutta tämä onkin tarkoitus tavallaan toimia herättävänä keskustelunavauksena juuri sille, miksi asioita määritellään niin kuin määritellään ja miksi voi tulla yllättäviäkin havaintoja. Tai väärinkäsityksiä.
Ja empirismi eli jonkun kokemukset ovat kultaakin arvokkaampia.
Lifti:
Autistit! Lopettakaa!
JTM:
Kyllähän tää nyt oli kaikessa suhteessa niin roskapostia / spekulointia provon varjolla ettei tosikaan. Juu ADHD:n voi linkittää skitsofreniaan ja autismiin, mut autismia ei taas voi koskaan mitenkään sekoittaa skitsofreniaan....
Myöskin asperger, adhd ja autismi ovat lähellä toisiaan ja usein liittyvät toisiinsa (asperger sitäpaitsi luokitellaan nykyään autismin kirjoon). mutta kyllähän hullu on hullu siittä mihkään pääse. skitsofrenia voi olla seurausta tai edeltää masennusta ja joskus siihen ei vaan löydy mitään järkevää syytä.
JTM:
Tai no joo ehkä liian kärkkäästi olin nyt kommentoimassa :laught: sori :sheep:
Mut juu Autismin vertailu ns "hulluuteen" ei nyt vaan oikein sovi mun ajatusmaailmaan eikä pitäis ihan oikeissa diagnooseissakaan mennä niin. Mutta etiepäin siis :headbang:
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta