[jurzantaa]

Tallinnan markkinnoilla on tällä hetkellä kuulemma 20 000 ostajaa ja 7 000 myytävää kohdetta (ei tarkistettu) joten kupla on syntynyt ja jos kuplan keskellä arvoidaan asunto-omaisuuden arvoa, niin realiteetit pettää.

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut.

Ai, miten määrittelet asunnon substanssiarvon?

[Vieras0361]

Tallinnan markkinnoilla on tällä hetkellä kuulemma 20 000 ostajaa ja 7 000 myytävää kohdetta (ei tarkistettu) joten kupla on syntynyt ja jos kuplan keskellä arvoidaan asunto-omaisuuden arvoa, niin realiteetit pettää.

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut.

Ai, miten määrittelet asunnon substanssiarvon?

Siis kiinteistön tase on kiinteistön substanssiarvo jota peruskorjaukset nostaa ja poistot pienentää. Kiinteistön ilmatilan käyttöoikeus on asuntokauppa-arvo

[jurzantaa]

Tallinnan markkinnoilla on tällä hetkellä kuulemma 20 000 ostajaa ja 7 000 myytävää kohdetta (ei tarkistettu) joten kupla on syntynyt ja jos kuplan keskellä arvoidaan asunto-omaisuuden arvoa, niin realiteetit pettää.

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut.

Ai, miten määrittelet asunnon substanssiarvon?

Siis kiinteistön tase on kiinteistön substanssiarvo jota peruskorjaukset nostaa ja poistot pienentää.

Höpö höpö. Kiinteistön substanssi- eli tasearvo on sen markkina-arvo. Toki sen määrittäminen voi tapauskohtaisesti olla haastavaa, tai vähemmän haastavaa.

[Vieras0361]

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut. Mistä lasketaan?

Eihän kupla synny siitä, että kysyntä ylittää tarjonnan.
[/quote]

Ihmiset haluavat ostaa asunnon, mutta heillä ei ole rahaa. Sitten kun rahaa tulee kaikille kerralla, haluaa usea ihminen ostaa sen saman asunnon yhtä aikaa ja myyjä tietysti vinguttaa hinnan niin ylös kuin mahdollista eli syntyy kupla, joka ei perustu sen asunnon reaaliarvoon vaan asuntojen kysyntään. Esimerkkitapauksessa se 2 miljardia.

Sitten kun raha häviää markkinoilta niin ihmisillä ei ole enää varaa maksaa asuntolainaa vaan kaikki joutuvat myymään asuntonsa kerralla, mutta ostajia on rajoitettu määrä, niin kupla puhkeaa

[Vieras0361]

Tallinnan markkinnoilla on tällä hetkellä kuulemma 20 000 ostajaa ja 7 000 myytävää kohdetta (ei tarkistettu) joten kupla on syntynyt ja jos kuplan keskellä arvoidaan asunto-omaisuuden arvoa, niin realiteetit pettää.

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut.

Ai, miten määrittelet asunnon substanssiarvon?

Siis kiinteistön tase on kiinteistön substanssiarvo jota peruskorjaukset nostaa ja poistot pienentää.

Höpö höpö. Kiinteistön substanssi- eli tasearvo on sen markkina-arvo. Toki sen määrittäminen voi tapauskohtaisesti olla haastavaa, tai vähemmän haastavaa.

Jos peilataan pelkästään Suomea, niin kun täällä on asunto-osakeyhtiöt niin sinä et omista asuntoa vaan omistat pelkästään yhtiön osakkeita x määrän. Ja x määrä osakkeita oikeuttaa hallinnoimaan x huoneiston ilmatilaa siten, että kukaan muu ei saa sinne tulla luvatta. Joten kiinteistön arvo on se, mikä yhtiön taseessa on eli substanssiarvo.

Sen ilmatilan käyttöoikeuden arvon määrittää sitten markkinat.

Euroopassa hieman eri juttu kun huoneistot itsessään on kiinteistöjä

[jurzantaa]

Tallinnan markkinnoilla on tällä hetkellä kuulemma 20 000 ostajaa ja 7 000 myytävää kohdetta (ei tarkistettu) joten kupla on syntynyt ja jos kuplan keskellä arvoidaan asunto-omaisuuden arvoa, niin realiteetit pettää.

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut.

Ai, miten määrittelet asunnon substanssiarvon?

Siis kiinteistön tase on kiinteistön substanssiarvo jota peruskorjaukset nostaa ja poistot pienentää.

Höpö höpö. Kiinteistön substanssi- eli tasearvo on sen markkina-arvo. Toki sen määrittäminen voi tapauskohtaisesti olla haastavaa, tai vähemmän haastavaa.

Jos peilataan pelkästään Suomea, niin kun täällä on asunto-osakeyhtiöt niin sinä et omista asuntoa vaan omistat pelkästään yhtiön osakkeita x määrän. Ja x määrä osakkeita oikeuttaa hallinnoimaan x huoneiston ilmatilaa siten, että kukaan muu ei saa sinne tulla luvatta. Joten kiinteistön arvo on se, mikä yhtiön taseessa on eli substanssiarvo.

Selität nyt appelsiineistä, vaikka puhe oli omenoista.

[Vieras0361]

Tallinnan markkinnoilla on tällä hetkellä kuulemma 20 000 ostajaa ja 7 000 myytävää kohdetta (ei tarkistettu) joten kupla on syntynyt ja jos kuplan keskellä arvoidaan asunto-omaisuuden arvoa, niin realiteetit pettää.

Toki jos lasketaan arvo yhtiön taseesta eli substanssiarvosta niin se ei ole muuttunut.

Ai, miten määrittelet asunnon substanssiarvon?

Siis kiinteistön tase on kiinteistön substanssiarvo jota peruskorjaukset nostaa ja poistot pienentää.

Höpö höpö. Kiinteistön substanssi- eli tasearvo on sen markkina-arvo. Toki sen määrittäminen voi tapauskohtaisesti olla haastavaa, tai vähemmän haastavaa.

Jos peilataan pelkästään Suomea, niin kun täällä on asunto-osakeyhtiöt niin sinä et omista asuntoa vaan omistat pelkästään yhtiön osakkeita x määrän. Ja x määrä osakkeita oikeuttaa hallinnoimaan x huoneiston ilmatilaa siten, että kukaan muu ei saa sinne tulla luvatta. Joten kiinteistön arvo on se, mikä yhtiön taseessa on eli substanssiarvo.

Selität nyt appelsiineistä, vaikka puhe oli omenoista.

Alkuperäinen keskustelu lähti siitä, että ihmisen omistusvarallisuus on x euroa per ihminen per maa. Ja siihen totesin, että asunnon markkina-arvo ei voi olla luotettava omistuksen vertailuarvo, koska puolessa vuodessa asunnon arvo saattaa tuplaantua perustumatta oikeastaan yhtään mihinkään.

Että kiinteistön arvoa voitaisiin pitää ihmisten omaisuutena, pitää katsoa taloyhtiön tilinpäätöksestä tasearvo ja jakaa se sitten osakkeisiin ja ihmisille joiden omistus on x osaketta.

Kiinteistön tase eli substanssiarvo voi olla vaikka miljoonan ja jos siellä on vaikka 40 huoneistoa niin niiden asuntojen asuntokauppa-arvo voi olla esim. 150 000€/kpl niin se on silloin tänään 6 000 000€. Mutta puolen vuoden päästä se voi olla 3 000 000€ tai 7 000 000€

[jurzantaa]

^Tietysti asunnon arvo voi muuttua ajan mittaan. Niin kuin oikeastaan kaiken omaisuuden arvo. Jos puhutaan ihmisten varallisuudesta, niin siihen varallisuuteen kuuluu sen asunnon markkina-arvo (miinus velat) sillä kyseisellä hetkellä. Eli kuinka paljon saa asunnosta rahaa jos sen myy. Suotta sotket tähän jotain taloyhtiön tilinpäätöksen tasearvoa, se on ihan eri asia.

[Vieras0361]

^Tietysti asunnon arvo voi muuttua ajan mittaan. Niin kuin oikeastaan kaiken omaisuuden arvo. Jos puhutaan ihmisten varallisuudesta, niin siihen varallisuuteen kuuluu sen asunnon markkina-arvo (miinus velat) sillä kyseisellä hetkellä. Eli kuinka paljon saa asunnosta rahaa jos sen myy. Suotta sotket tähän jotain taloyhtiön tilinpäätöksen tasearvoa, se on ihan eri asia.

Se on realistisin arvo Suomen kiinteistöomaisuudesta. Valmistuessaan siihen on mennyt just sen verran euroja kuin tase näyttää miinus poistot vuosien varrella.

Itseasiassa ajatellaan hieman virheellisesti, että asuntojen hinta koskaan nousisi (tai itseasiassa kiinteistön). Asuntojen hinta laskee aina, mutta tontin arvo nousee ja laskee

[Aurora Mature]

Mahtavaa. Niikko teki viimeinkin liikkeen, jolla hänet saa kammettua ulos.

[basti]

Mulla on hutsuhuoneessa koulukartta 1960-luvulta. Siinä näkyy nätisti Putinin päämäärä.

Millä luokalla kansakoulua olit silloin?

[jurzantaa]

^Tietysti asunnon arvo voi muuttua ajan mittaan. Niin kuin oikeastaan kaiken omaisuuden arvo. Jos puhutaan ihmisten varallisuudesta, niin siihen varallisuuteen kuuluu sen asunnon markkina-arvo (miinus velat) sillä kyseisellä hetkellä. Eli kuinka paljon saa asunnosta rahaa jos sen myy. Suotta sotket tähän jotain taloyhtiön tilinpäätöksen tasearvoa, se on ihan eri asia.

Se on realistisin arvo Suomen kiinteistöomaisuudesta. Valmistuessaan siihen on mennyt just sen verran euroja kuin tase näyttää miinus poistot vuosien varrella.

Itseasiassa ajatellaan hieman virheellisesti, että asuntojen hinta koskaan nousisi (tai itseasiassa kiinteistön). Asuntojen hinta laskee aina, mutta tontin arvo nousee ja laskee

Höpsis. Tasearvoon liittyy kaikenlaisia kirjanpidollisia kikkailuja, verotukseen liittyen. Taloyhtiön tarkoitus kun ei ole tuottaa voittoa, niin kuin normaalissa yritysmaailmassa toimivan yhtiön.

Unohdit sitä paitsi mainita, että tasearvo voi myös nousta tehtyjen korjausten myötä. Anyways, taseessa olevalla rakennuksen tasearvolla ei ole käytännössä mitään tekemistä markkina-arvon kanssa. Ja markkina-arvo on se asunnon todellinen arvo joka lasketaan ihmisten varallisuuteen.

Tontti on joko taloyhtiön oma, tai vuokratontti. Tämäkin toki vaikuttaa asunnon markkina-arvoon.

[jurzantaa]

Mahtavaa. VTV teki viimeinkin liikkeen, jolla Tytti Yli-Viikarin saa kammettua ulos.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/32688177-ed4f-488f-aafe-6eded13b8135

[Vieras0361]

Unohdit sitä paitsi mainita, että tasearvo voi myös nousta tehtyjen korjausten myötä.

Itseasiassa mainitsin aiemmin. Kun tehdään peruskorjaus niin se aktivoidaan taseeseen ja se nostaa tasearvoa. Sijoittajapohjaiset taloyhtiöt eivät halua aktivointia, mutta se on itsensä jalkaan ampumista, koska tänä päivänä pankit seuraa myös vahvasti tasetta. Eli jos on ollut isoja remontteja, mutta niitä ei ole aktivoitu niin se kielii pankille talossa olevan paljon sijoittajia ja tänä päivänä se on taloyhtiö maailmassa myrkkyä pankeille ja lainansaanti vaikeutuu. Jopa evätään.

Ei se ole itseasiassa mitenkään erityistä kikkailua. Poistot on määritelty sen vuoksi, koska kiinteistön arvo laskee, koska kiinteistö kuluu. Ja sitten kun kuluvaa osaa korjataan sen arvo nousee kun on aktivoitu. Vanhan tavaran arvo laskee ja sen pitääkin laskea. Se on jo ihan järjellä selitettävissä

Tontin sijainnin arvo nousee tai laskee, tarkennan. Missä päin Suomea tahansa jos tontilla on 20 vuotta vanha talo ja viereen rakennetaan identtinen uusi, niin uudet kämpät on kalliimpia, joten vanhan talon arvo on laskenut.

[jurzantaa]

Unohdit sitä paitsi mainita, että tasearvo voi myös nousta tehtyjen korjausten myötä.

Itseasiassa mainitsin aiemmin. Kun tehdään peruskorjaus niin se aktivoidaan taseeseen ja se nostaa tasearvoa. Sijoittajapohjaiset taloyhtiöt eivät halua aktivointia, mutta se on itsensä jalkaan ampumista, koska tänä päivänä pankit seuraa myös vahvasti tasetta. Eli jos on ollut isoja remontteja, mutta niitä ei ole aktivoitu niin se kielii pankille talossa olevan paljon sijoittajia ja tänä päivänä se on taloyhtiö maailmassa myrkkyä pankeille ja lainansaanti vaikeutuu. Jopa evätään.

Höpön löpön taasen.

"Oleellista on vakuusarvo eli yhtiön kiinteistön markkina-arvo, ei rakennuksen tasearvo. Taseessa olevalla rakennuksen tasearvolla ei ole käytännössä mitään tekemistä markkina-arvon kanssa. Alhainen tasearvo voi toki kertoa tekemättömistä korjauksista, mutta tilanne voi olla aivan päinvastainenkin. Tällöin myöskään yhtiön tekemät päätökset aktivoida korjauskuluja tai tehdä poistoja eivät ole lainansaannin kompastuskiviä. Rakennuksen tasearvo ei siis ratkaise taloyhtiön lainansaantia. "

https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/tutkiijakehittaa/vaikuttaakorakennuksentasearvolainansaantiin/


Se on totta, että jos taloyhtiön asuntojen omistus on keskittynyttä, se nostaa pankin vaatimaa korkoa tai jopa estää lainan saannin. Mutta eivät pankit sitä tietoa taseesta päättele.

[Vieras0361]

Mutta eivät pankit sitä tietoa taseesta päättele.

Tänä päivänä väärin. Kiinteistöliiton kaverit ovat, no mitä he nyt ovat. Helpompi keskustella suoraan pankin kanssa asioista.

Tase antaa omalta osaltaan infoa mitä taloyhtiössä on tapahtunut/tapahtuu. Jos siellä on tehty miljoonaremontteja, mutta pakollisten aktivointien jälkeen mitään muuta ei ole aktivoitu, niin se tarkoittaa, että siellä on vahvistettuja tappioita. Jos (oliko se nyt kymmenen vuoden sisällä 50%:a) huoneistoja myydään paljon, niin vahvistetut tappiot nollaantuu ja taloyhtiö on kusessa, koska tulee lainaosuussuorituksia ja niitä ei voida rahastoida enempää kuin kutakin remonttia on aktivoitu. Ja lainaosuussuoritus pitää vielä kohdentaa virallisesti siihen remonttiin johon se on otettu. Ja silloin katsotaan onko se kyseinen remontti aktivoitu.

Joten tase vaikuttaa tänä päivänä osaltaan myös. Toki kassan ylijäämä, sijainti etc. myös. Mutta tase on lainankäsittelyssä mukana osaltaan. Ennen vanhaan ei niinkään

[jurzantaa]

Mutta eivät pankit sitä tietoa taseesta päättele.

Tänä päivänä väärin. Kiinteistöliiton kaverit ovat, no mitä he nyt ovat. Helpompi keskustella suoraan pankin kanssa asioista.

Tase antaa omalta osaltaan infoa mitä taloyhtiössä on tapahtunut/tapahtuu. Jos siellä on tehty miljoonaremontteja, mutta pakollisten aktivointien jälkeen mitään muuta ei ole aktivoitu, niin se tarkoittaa, että siellä on vahvistettuja tappioita. Jos (oliko se nyt kymmenen vuoden sisällä 50%:a) huoneistoja myydään paljon, niin vahvistetut tappiot nollaantuu ja taloyhtiö on kusessa, koska tulee lainaosuussuorituksia ja niitä ei voida rahastoida enempää kuin kutakin remonttia on aktivoitu. Ja lainaosuussuoritus pitää vielä kohdentaa virallisesti siihen remonttiin johon se on otettu. Ja silloin katsotaan onko se kyseinen remontti aktivoitu.

No tuo on juuri sitä kirjanpitokikkailua, jonka voi toki myös mokata. Siinä mielessä tietysti pankkikin on kiinostunut taloyhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Mutta ei sijoittajatkaan sitä halua mokata, ei se ole heidänkään etu että taloyhtiö joutuu kuseen.

[Vieras0361]

Mutta eivät pankit sitä tietoa taseesta päättele.

Tänä päivänä väärin. Kiinteistöliiton kaverit ovat, no mitä he nyt ovat. Helpompi keskustella suoraan pankin kanssa asioista.

Tase antaa omalta osaltaan infoa mitä taloyhtiössä on tapahtunut/tapahtuu. Jos siellä on tehty miljoonaremontteja, mutta pakollisten aktivointien jälkeen mitään muuta ei ole aktivoitu, niin se tarkoittaa, että siellä on vahvistettuja tappioita. Jos (oliko se nyt kymmenen vuoden sisällä 50%:a) huoneistoja myydään paljon, niin vahvistetut tappiot nollaantuu ja taloyhtiö on kusessa, koska tulee lainaosuussuorituksia ja niitä ei voida rahastoida enempää kuin kutakin remonttia on aktivoitu. Ja lainaosuussuoritus pitää vielä kohdentaa virallisesti siihen remonttiin johon se on otettu. Ja silloin katsotaan onko se kyseinen remontti aktivoitu.

No tuo on juuri sitä kirjanpitokikkailua, jonka voi toki myös mokata. Siinä mielessä tietysti pankkikin on kiinostunut taloyhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Mutta ei sijoittajatkaan sitä halua mokata, ei se ole heidänkään etu että taloyhtiö joutuu kuseen.

Tuo on juuri osa sitä ongelmaa jonka kanssa taloyhtiökenttä joutuu painimaan vuosittain. Sijoittajia kun ei kiinnosta. Aktivoimatta jättäminen kun tuottaa heille rahaa ja yleensä tekevät nopeaa kauppaa ja kun ovat kämpän myyneet niin ei heitä sen jälkeen kiinnosta. Vaikka eivät myisikään vaan jättävät sen vuokralle niin siitä huolimatta se ei kiinnosta, koska ajattelevat vain vuosittaista verotusta. Eikä he ole siitä vastuussa, koska päätökset tekee taloyhtiö vuosikokouksessaan.

Ja ostajat kävelevät laput silmillä asuntoon sisälle lukematta tilinpäätösaineistoa tai katsomatta talon ulkomuotoa vaan ihastelevat miten fantsu parketti asunnossa on. Välittäjiä ei myöskään kiinnosta antaa tyhjentävää selvitystä taloyhtiön tilasta, koska kauppa jää syntymättä. He ovat velvollisia antamaan taloyhtiön kirjallisen aineiston, mutta ei sitä pintapuolta enempää kukaan ymmärrä eikä halua ymmärtää, koska se parketti oli niin fantsu.

Mutta pankit ymmärtää tänä päivänä. Ihan jo yksittäisen asuntolainanottajan puolesta

[jurzantaa]

Mutta eivät pankit sitä tietoa taseesta päättele.

Tänä päivänä väärin. Kiinteistöliiton kaverit ovat, no mitä he nyt ovat. Helpompi keskustella suoraan pankin kanssa asioista.

Tase antaa omalta osaltaan infoa mitä taloyhtiössä on tapahtunut/tapahtuu. Jos siellä on tehty miljoonaremontteja, mutta pakollisten aktivointien jälkeen mitään muuta ei ole aktivoitu, niin se tarkoittaa, että siellä on vahvistettuja tappioita. Jos (oliko se nyt kymmenen vuoden sisällä 50%:a) huoneistoja myydään paljon, niin vahvistetut tappiot nollaantuu ja taloyhtiö on kusessa, koska tulee lainaosuussuorituksia ja niitä ei voida rahastoida enempää kuin kutakin remonttia on aktivoitu. Ja lainaosuussuoritus pitää vielä kohdentaa virallisesti siihen remonttiin johon se on otettu. Ja silloin katsotaan onko se kyseinen remontti aktivoitu.

No tuo on juuri sitä kirjanpitokikkailua, jonka voi toki myös mokata. Siinä mielessä tietysti pankkikin on kiinostunut taloyhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Mutta ei sijoittajatkaan sitä halua mokata, ei se ole heidänkään etu että taloyhtiö joutuu kuseen.

Tuo on juuri osa sitä ongelmaa jonka kanssa taloyhtiökenttä joutuu painimaan vuosittain. Sijoittajia kun ei kiinnosta. Aktivoimatta jättäminen kun tuottaa heille rahaa ja yleensä tekevät nopeaa kauppaa ja kun ovat kämpän myyneet niin ei heitä sen jälkeen kiinnosta. Vaikka eivät myisikään vaan jättävät sen vuokralle niin siitä huolimatta se ei kiinnosta, koska ajattelevat vain vuosittaista verotusta. Eikä he ole siitä vastuussa, koska päätökset tekee taloyhtiö vuosikokouksessaan.

Niinpä, eivät ne sijoittajat sitten voi myöskään päättää siitä aktivoimatta jättämisestä.

Ja kyllähän se aktivointi tai aktivoimatta jättäminen näkyy sitten myyntivaiheessa verotuksessa. Jos ei ole aktivoitu, niin et voi lisätä remontin hintaa asunnon hankintahintaan. Eli ei se ole niin suoraviivaista että aktivoimatta jättäminen tuottaisi mitään ylimääräistä rahaa.

[Vieras0361]

Niinpä, eivät ne sijoittajat sitten voi myöskään päättää siitä aktivoimatta jättämisestä.

Ja kyllähän se aktivointi tai aktivoimatta jättäminen näkyy sitten myyntivaiheessa verotuksessa. Jos ei ole aktivoitu, niin et voi lisätä remontin hintaa asunnon hankintahintaan. Eli ei se ole niin suoraviivaista että aktivoimatta jättäminen tuottaisi mitään ylimääräistä rahaa.

Paitsi ne sijoittajat hakeutuvat taloyhtiön hallituksiin ja ohjeistavat miten tilinpäätös tulisi tehdä ja harvoin taloyhtiön väki ymmärtää mitä pitää vahvistaa ja tilintarkastaja on antanut lausuntonsa, että kaikki menee kuitenkin lakien mukaan vaikka se epäeettistä olisikin. Ja ne jotka ovat asiasta eri mieltä, menevät vaihtoon.

Samalla tavalla ne kulut voi vähentää verotuksessa myydessä jos olet lainaosuutesi (remonttiosuutesi) maksanut, mutta ero aktivoinnin ja aktivoimattomuuden välillä tulee siitä, että vuokratuottovaiheen tuotot olet voinut laittaa taloyhtiön tappioiden piikkiin, eli vähentää omassa verotuksessasi, koska on jotain kulua eli tappiota myös sinulla osakkaan muodossa.

Itse asiassa se aktivointikaan ei ole se juttu vaan se, että kun maksat oman osuutesi remontista taloyhtiön tilille niin se menee yläriville eli tuottoihin. Jos yhtiöllä on vahvistettuja tappioita niin ne kuittaantuu sinne, mutta jos on aktivoitu niin tappioita ei ole, vaan taloyhtiö joutuu verolle, koska on tuottoja. PAITSI jos laina/remonttiosuus rahastoidaan. Ja jos rahastoidaan, niin silloin ei voi vuokratuottoja käsitellä verotuksessa vähennyksenä, koska yhtiö ei ole tehnyt tappiota. Ja tätä todistusta verottaja vuosittain sijoittajilta pyytää, että onko taloyhtiössä tehty rahastointeja ja jos on niin mitä, ja mihin ne ovat kohdistuneet.

Sitten tulee sijoittajilta pyyntöjä, että voitaisiinko laina/remonttiosuudet olla rahastoimatta, että saataisiin kuluvan vuoden/kuluvien vuosien verotukseen, niin ei, koska remontti on aktivoitu ja yhtiölle tulisi tuottoja josta se joutuisi verolle, koska poistot ei riitä.

Nyt menee jo vahvasti konsultoinnin puolelle, josta jotkin laskuttavat jopa 200€/h+alv, mutta asia on ratkaistavissa myös sijoittaja myönteisesti ilman, että yhtiökään joutuu pulaan:

Ratkaisu on..