[Morjens]

Tänään kuuntelin kun vaimo laskeskeli kuinka voi säästää euron tai kaksi, kun ostaa jostain tarjouksesta jotain.
Minä maksan yhdestä panosta 100-250 euroa, mikä tekee siitä parin euron säästöstä absurdia.

En siis petä pelkästään tunnepuolella, vaan myös rahallisesti. Käytän meidän yhteisiä rahoja toisen selän takana, tyydyttääkseni omia mielihalujani.

No omalla kohdalla olen ajatellut, että tämä on vaan yksi vaihe elämässä.


Mitenkäs muut ukkomiehet näiden syyllisyyden tunteiden kanssa pärjää?

[Meaxx]

Sanon täältä sivusta, kun en ole ukkomies mutta siinä aidan toisella puolella. Satuin ihan juuri kirjoittamaan tästä aiheesta blogitekstin, koska kuulen tästä ja lisäksi tuli ajatuksia siitä Ylen pikkarit-hyi-yäk-jutusta. En saa linkata mutta etsivä löytää.

[Kätevä Emäntä]

Minäkään en ole ukkomies, mutta parisuhteessa kuitenkin, joten on kyllä sanottavaa aiheesta. Omassa parisuhteessani meillä on yhteinen talous, mihin kerätään yhteinen potti talouden hoitoon, tähän menee omasta palkasta sanotaan 75%. Yhteisen talouden lisäksi on kuitenkin omat rahat, joilla tehdään juuri niitä asioista, mistä itse nauttii: omia vaatteita, harrastukset ja menot. Omien rahojen käytöstä ei ole tilitysvelvollisuutta toiselle. Pidän itse tästä mallista ja suosittelen sinullekin

[Pertti Ström]

Vahva epäilys ettei valtaosa naisista hyväksy äijän huorissa käyntiä.
Hyvää pohdintaa aloittajalta ja kertoi sen, että toipuminen on vielä mahdollista.

[antero pee]

Mielestäni raha on melkeinpä tärkeämpi tekijä kuin omatunnon soimaukset. Jos rahaa on niin paljon käytettävissä, että omalle kullalle ostetaan spontaanisti lahjoja ja toteutetaan matkoja etc. niin en oikeastaan näe tässä isoa ongelmaa, vaikka sitten mies kävisi kikkeliä välillä ulkoiluttamassa omaan piikkiin.

Mutta jos tilanne onkin se, että ukon taskusta vähät ylimääräiset rahat valuu seksin ostamiseen ja sitten kotona onkin kaikesta kivasta tiukkaa, remontteja ei pysty tekemään tai lomia järjestämään, niin käytännöllisesti katsoen silloin homma ei toimi, parisuhde ei ole hyvällä pohjalla.

[JämeräpartainenInsinööri]

Maksetaan yhteisiä menoja omistamme, suunnilleen puoliksi. On myös yhteinen tili, jonne kerrytetään hissukseen isompia hankintoja varten. Tarkkaan ei lasketa kuka maksaa mitäkin tai säästää tilille, vaan fiiliksellä.

Mutta, käytännössä siis lähes erilliset taloudet. Omilla rahoillaan saa tehdä mitä vaan, myös esimerkiksi "huorissa käynti" on sallittua.

[Morjens]

Joo, noinhan sen pitäisi mennä, että on yhteiset rahat ja omat rahat erikseen.
Eikä minua haittaa jos vaimo käyttää rahaa mihin haluaa. Hyväksyisin senkin jos kävisi jossain eroottisessa hieronnassa tai missä hyvänsä, jos siitä tykkäisi.
Nuorempana en olisi hyväksynyt.
Se on kuitenkin päivän selvää, ettei tätä minun harrastusta tulisi hyväksymään ikipäivänä.

Ja kiitos  vaan Meaxx blogista.

[velihopea]

Voi sentään omatuntoa. Jos on niin paska parisuhde, että pitää muijaa toistuvasti pettää ja omatunto pistää, niin eikö a) kannattaisi erota tai b) lopettaa huoraharrastus? Pistävän omantunnon kanssa ihmisen on huono elää, olipa tämä sitten murhaaja, huumeidenkäyttäjä tai huorissakävijä.

Aikaa sitten eronnutta poikamiestä ei omatunto pistele, voi hyppiä kukasta kukkaan sen mukaan kuin lompakko kestää. Ajoittain yksinäisyys saattaa näin poikamiehenä vaivata, mutta kun lukee tältäkin saitilta noita ukkomiesten kokemuksia kontrollissa olemisesta (lue tossun alla), niin on vain tyytyväinen, kun välillä jalkojen välissä on prätkä ja välillä maailmanluokan suihinottotaitoa edustavan hupakon pää 

[Lifti]

^ Juurikin näin.

Omaa arvomaailmaa vastaan ei kannata toimia. Siinä kiusaa silloin todella läheistä kaveria, eli itseään. Toisaalta, kun tarpeeksi monta kertaa lyttää sen omantunnon niin kohta ei sitten tunnu missään. Voi samalla soittaa vaimolle ja keskustella vknlopun mökkireissusta kun imettää pientä pippeliään huoran kurkussa.

[Morjens]

Tästä tuli mieleen toinen kysymys?
Pitäisikö teidän mielestä seksuaalisesti haluttoman puolison hyväksyä toisen vieraissa käyminen?
Tyhmä kysymys sinänsä, kun jokainen päättää itse mitä on valmis hyväksymään, mutta noin yleisesti.

[FortySexN2]

Jo puoliso on seksuaalisesti haluton, ensimmäinen vaihtoehto itsellä on lusikat jakoon, toinen on maksullissa käynti.

[velihopea]

Kyllähän kaikilla pitäisi olla oikeus omaan seksuaalisuuteensa ja jos puolisoa ei kiinnosta, voi luvallinen seksipalvelujen käyttö olla yksi vaihtoehto. Tämän toteutus tietenkin riippuu parisuhteen osapuolista.

Itselläni on ollut joskus lupa huorissakäyntiin, kun puolisoa ei kiinnostanut. Rahaa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, että tuosta olisi ollut pysyväksi ratkaisuksi. Tietyllä tavalla huorissa ramppaaminen myös nopeutti eroa, joka olisi varmaankin tullut joka tapauksessa. Sain muutamalta hupakolta myös arvostusta ihmisenä kun kotona vaan vittuiltiin.

[Houdini]

Alkuperäiseen viestiin liittyen niin pidän tuota problemaattisena jos teillä on yhteiset rahat ja tiukkaa. Itse myös olen erittäin onnellisesti naimisissa, mutta seksin ja erityisesti vieraan naisen ja tuhman seksin halu on sen verran kova, että pidän velvollisuutenani itseäni kohtaan täyttää sitä tarvetta hyväksyen mahdolliset seuraukset kiinnijäämisestä. Lupaa minulla ei ole, mutta olen aiemmin jäänyt kiinni ja vaimo on silti ilmaissut halun olla kanssani vaikka tietää minun olevan mahdoton sitoutua seksuaaliseen yksiavioisuuteen. Itsellä kokemusta myös maksuttomista sivusuhteista, mutta pidän niitä paljon huonompana vaihtoehtona kuin maksullisia naisia, sillä niistä tulee helposti lisästressiä ja jos vain on taloudellisesti mahdollista niin maksulliset naiset ovat suositukseni. Minkäänlaista huonoa omaatuntoa en koe asiasta, sillä pidän henk.koht. ajatusta toisen ihmisen seksuaalisuuden omistamisesta vastenmielisenä ja ilman muuta sallisin omalle puolisolleni ihanat kokemukset myös jos on niistä kiinnostunut.

[Meaxx]

^ Nyt tuli täysin mieleen ylläolevasta. Kuvittelen että olisin mielestäni onnellisesti naimisissa, ja periaatteessa oltaisiin sovittu ettei olla muiden kanssa, tai ainakin toivoisin niin. Saisin tietää että mies on käynyt vieraissa.

Suhtautuisin eri tavalla hupakolla käyntiin kuin sivusuhteeseen. Ensimmäinen on vain ja ainoastaan taloudellinen suhde, ja sitäkin vain sen tunnin. Jälkimmäisessä olisi aina epäilys ja vaara - onko siinä jotain muutakin? Ja kyllähän siinä melkein aina on, koska se ei juuri ikinä ala eikä pääty yhtä helposti. Menetänkö mieheni tälle sivusuhteelle lopulta? Toisaalta hupakon kohdalla ajattelisin, että miksi minä en riitä. Onko se kauniimpi? Laihempi? Nuorempi? Jos minä olisin jotain noista niin riittäisinkö sitten? Tuntisin itseni huonommaksi.

Miehen pitäisi saada selitettyä se mikä tuossakin ehkä oli osittain "tuhman seksin" osalta pointtina. Hupakko tekee helposti asioita joita normisuhdenaisen ei tarvitse haluta/suostua. Spermat naamalle? Bring it on! Ei tämä ole tasa-arvoista molempien miellyttämistä vaan asiakkaan halujen toteuttamista, kuinka tahansa itsekkäiden. Se on ihan ok että sellaisia haluja on eikä elämäänsä tarvitse elää niitä tukahduttaen.

[Houdini]

Hyvää pohdintaa ja kiinnostava kuulla naisnäkökulmaakin. Tuosta itsensä huonommaksi tuntemisesta jos mies pettää niin varmaan niitäkin joita oman vaimon ulkonäkö ei miellytä, mutta itselläni ainakin kyseessä on puhdas vaihtelunhalu, fetissienkin toteuttaminen ja ehkä hassulta kuulostaa mutta kyllä useimpien palveluntarjoajien kanssa koen itseni myös halutummaksi kuin avioseksissä, joka vaan aikaa myöten luonnollisesti tahtoo muuntua melko arkiseksi. Arkisuus seksissä taas ei omassa palkintojärjestelmässäni tuota minulle juuri kiihkeän seksin mielihyvää ja dopamiinimyrskyä vaan on enemmän sellaista pullantuoksuista läheisyyttä. Tärkeää sekin. Oma vaimoni on silmissäni kaunein nainen enkä vaihtaisi häntä keneenkään enkä ole sitä koskaan sivusuhteissakaan edes harkinnut.

[Morjens]

Näin olen minäkin asian ajatellut. Jos hankkii sivusuhteen, niin asia ei ole enää niin hallittavissa ja ongelmia melko varmasti tulossa. Maksullisiin voi mennä just silloin kun siltä tuntuu ja suhde tosiaan perustuu rahaan.
Olen myös ajatellut, että se olisi puolisolle helpompi hyväksyä juuri siitä syystä.

Tosin mitä muilta keskustelupalstoilta asiaa tutkin, niin just se maksullisilla käynti onkin lähinnä maalimanloppu ja välitön ero. Maksullisissa käynyttä ei arvosteta ja pidetään lähinnä luuserina, joka joutuu maksamaan seksistä, kun ei muuten saa naisia, vaikka siitä ei ole kyse.
Tietysti voimakkaimmin kantaa ottavat on muutenkin aina niitä äänekkäimpiä keskusteluissa, ettei siitä yleistä kantaa selviä.

Houdinilla hyvät pointit. Aika paljon samoja ajatuksia itsellänikin.
Yhteiset rahat on, muttei tästä talous pahemmin kärsi. Paitsi alkuvuosi on mennyt turhan lennokkaasti.

[Mako75]

Nuorempana oli nykyään ei. Itselle perustelen kerran täällä vain eletään. Itse en ole koskaan uskonut yhden kumppanin malliin ja olisin innoissani esim katsomassa kun vaimo nautiskelisi toisesta. Nuorempana tästä keskusteltiin mutta jos olisi toteutettu oli selkeätä että se olisi tehty vain minun mielihalujeni takia. Mutta ei siinä eroja on ja hyvin on pärjätty vain8n kanssa. Seksiä nykyään harvoin ja hän on alusta asti sanonut että ei ole hänelle tärkein asia maailmassa. Luulen että hän tietää ja pari kertaa olen jäänyt kiinnikin mutta eipä nuo ole edes pahimpia kriisejä. Mutta ei ole aikomustakaan sanoa pahaa sanaa vaimosta ja teen varmaan väärin mutta tällä mennään. Katsotaan ny kauanko kohtuu terveitä päiviä yleensä on jäljellä mutta enköhän niin pitkälle kuin mahdollista köy sen 6-10 kertaa maksullisissa per vuosi