[FirstTimerX]

Kohta 40 lähestyy ja en oo koskaan harrastanut seksiä tai seurustellu. Viimeiset puol vuotta oon selaillu ilmoituksia melkein päivittäin, ja nyt oon päättäny että keväällä se tapahtuu. Ajattelin aloittaa body2body-hieronnalla – tuntuu helpoimmalta aloitukselta, kun ei tiedä miten keho reagoi kosketukseen ja läheisyyteen.

Oon myös pitkään ollu pahassa pornoriippuvuudessa, mutta viimeisen kuukauden ajan oon vähentäny sitä tosi radikaalisti.

Tavoitteena olis joskus myös oikea suhde, mutta itsekunnioitus naisten seurassa on aika heikko. Naisen läheisyyden puute on painanu mua käytännössä koko aikuisiän. Sen takia on ollu paljon itkettyjä öitä, ja monesti ihan pariskuntien näkeminen arjessa tekee kipeää, kun se tuo puutteen pintaan. Välillä masentaa myös nähdä vanhempia ihmisiä ja miettiä, että kohta itsekin oon tuossa iässä – ilman että oon koskaan saanut kokea aitoa läheisyyttä tai intohimoa naisen kanssa.

Tinderistä ei voi edes kuvitella aloittavansa. Varsinkin sellaisten naisten seurassa, jotka herättää mussa seksuaalista kiinnostusta, meen tosi lukkoon. Usein koen, että tää kokemattomuus on tehnyt musta likaisen tai saastuneen – sellaisen, johon kukaan nainen ei haluaisi koskea aidosta halusta, ehkä ei edes maksusta.

Oon ollu ujo lapsesta asti. Veikkaan että iso syy on koulukiusaaminen, joka oli henkistä ja tuli yllättävän paljon tyttöjen suunnalta. Koulujen jälkeen ajattelin kai, että jos teen itsestäni ison ja vahvan, miehet pelkää ja tytöt rakastaa. No, ei mennyt ihan niin. Jälkikäteen tajusin, että olis pitänyt väkisin mennä mukaan sosiaalisiin tilanteisiin jo nuorempana, vaikka olis ollut miten vaikeaa.

Oon kuitenki melkein 190 cm ja +120-kilonen, koko ikäni voimailua ja bodailua harrastanut. Kasvoistakaan en usko olevani sieltä rumimmasta päästä – enkä usko, että kukaan puolituttukaan ajattelee etten olisi ollut naisten kanssa, paitsi ehkä ne kaikkein läheisimmät. Silti on vaikea uskoa, että joku nainen harrastaisi mun kanssa mitään intiimiä. Toisaalta kai se on aika normaalia ajatella näin tällä historialla.

Onhan mussa hyviäkin puolia: rehellisyys, luotettavuus ja kai tota kokoa ja treenattua kroppaakin joku voi arvostaa. Kai mä oon myös aika toisen huomioon ottava – pornoakin katsoessa mua on aina enemmän kiihottanut se, että nainen oikeasti nauttii. Haluaisin opetella olemaan mahdollisimman hyvä siinä. On outoa ajatella, että jotkut miehet kuulemma vaan hoitaa omat tarpeet ja se on siinä, jopa parisuhteissa tai tinder-jutuissa. Eikä mulla oo päihde- tai peliriippuvuuksiakaan.

Silti nykyään vaikuttaa siltä, että pitäisi olla joko jännämiehen historia tai paljon rahaa – tai sitten oon vaan luonu tän harhan mun omaan päähän. Toisaalta kun ajattelee, että tuolla on niin paljon erilaisia naisia, olisihan se ihme jos kaikki pitäis mua jonain hylkiönä. Pitäisi vaan päästä jotenkin niiden tietoisuuteen. En tiedä, onko Tinder mun historialla varustetulle miehelle oikea paikka. Tulee sellaisia mielikuvia, että voi olla tosi vaivaannuttavaa, kun ei ole mikään tarinankertoja eikä tarinoita ole paljon kerrottavaksikaan.

Nyt kuitenkin aion yrittää tosissani, vaikka usein tulee ajatus siitä, että olen jo ylittänyt sen iän, jossa tämän voisi vielä kääntää, painaa mieltä.

Onko täällä muita “myöhään heränneitä”, jotka on onnistunu muuttamaan elämän suuntaa? Entä olisko palveluntarjoajilla mitään rohkasevaa tai rehellistä sanottavaa?

[Ilotikku]

Kiitos, kun jaoit tämän. Menee syvälle ja rohkeasti tarjoilee paljon henkilökohtaistakin.

Meissä on paljon samaa. Seksiä olen harrastanut melko varhain eikä saamisen taajuudessakaan valittamista ole, mutta olen aina jännittänyt sitä tilannetta ja se on vienyt paljon siitä mitä voisin olla vällyjen välissä. Ja olen myös tällainen ladonovi, jolle painavat asiat ovat tuttuja.

Kaikki muuttui tämän harrastuksen myötä. Alkuun mentiin jännittäen, kommeltaen ja sinkoillen. Mutta toistojen ja upeiden palveluntarjoajien avulla vene nousi nopeasti plaaniin ja aloin rohkeasti kokeilemaan kaikkea sitä mikä oli hampaankolossa. Muutamia pornostakin opittuja, hassuja juttuja, mutta enemmänkin sitä mitä ihmiskunta on aikojen saatossa oppinut seksistä, erotiikasta ja kehojen syntisestä baletista.

Puhkesin kukkaan ja nyt kun kymmenen vuotta harrastusta on takana, olen kokeillut ja kokenut jotakuinkin kaiken, ja vielä vähän enemmän. Ja tämä seuraa myös harrastuksen ulkopuolelle. Olen seksissä ja muutenkin hyvin itsevarma enkä pelkää oikeastaan mitään uutta seikkailua tai kohtaamista etenkään kauniimman sukupuolen kanssa. Mikään ei nolostuta, mikään ei mietitytä. Kaikki on periaatteessa mahdollista.

Sitä se on myös sulle. Täällä Suomessakin toimii erinomaisia palveluntarjoajia, jotka varmasti auttavat sut alkuun, kun heille vähän avaat tilannetta. Ja kun siivet alkavat kantamaan, käyt vähän Euroopassa ja maailmallakin kokemassa asioita.

Parissa vuodessa et enää tunnista sitä kaveria, joka katselee peilistä.

[Miira N]

Olen kokeillut Tinderiä nyt jonkin aikaa, koska muutin uuteen kaupunkiin ja netti on helpoin paikka näin ei-natiivina lähestyä ihmisiä omasta mielestäni. Olen huomanut (ja lukenutkin) että joka ikinen deittiapin käyttäjä ei ole siellä yhtä tosissaan. Yritän sanoa, että jos Tinderiin päädyt ja mätsejä ei tule, ei se johdu siitä, että joka ikinen pyyhkäisee vasemmalle vaan osa katselee, osa selaa sen vuoksi, että näkee paljonko saa itse tykkäyksiä yms. Ja vaikka mätsi tulisikin, ei välttämättä toinen ole edelleenkään vakavissaan. Tinderiä saa toki käyttää niin kuin itse haluaa, mutta haluan lohduttaa, että käyttäjiä on hyvin laidasta laitaan ja kaikki tiet eivät johda Roomaan (taikka parisuhteeseen). Vinkkinä mihin tahansa nettideittailuun mulla on se, että valmistele vähän erilaisia kysymyksiä, millä johdatella keskustelua. Mun mielestä on kivointa, kun toistakin oikeasti kiinnostaa ja keskustelun saa soljumaan mukavasti ilman että itse pitää tehdä kaikki työ. Pätee myös kasvotusten. Jos keskusteleminen jännittää niin sellainen ulkoa opeteltu kymmenen kysymystä voi toimia jäänsärkijänä samalla kun haistelee ilmapiiriä ja etsii sitä yhteistä juttua josta jatkaa.

Jaan ajatuksen siitä, että "pitäisi päästä toisten tietoisuuteen". Enhän voi saada kavereita tai parisuhdetta istumalla kotona, mutta on silti hankalaa ajatella, että menisin tuonne ihmisten ilmoille. Minne sitä pitäisi tarkalleen ottaen mennä?

Kaikkien naisten puolesta en voi puhua, mutta uskon, että herkkä mies sytyttää ihan siinä missä jännämieskin. Vaikka tuntuu, ettei ole paljoa kerrottavaa, on sitä varmasti silti. Kuntosalilla käyminen on aika suosittu harrastus, siitä saa varmasti jotain juttua. Onko sulla lemmikkejä? Ehkä sulla on joku taito - ruuanlaitto, joku spesifi harrastus?

Toivottavasti tässä oli jotain mietteitä, mistä pitäisit ja stemppiä! Koskaan ei ole liian myöhäistä.

[Mmeoww]

Omipas jotenkin ihanan raikas kirjotus täällä saitin keskellä.

Sanoisin että voin samaistua joltain osin, ehkä silleen että voin pitää vuosienkin taukoa seksistä miesten kanssa. Ollaan kaikki tosi erilaisia ja seksuaalisuus muovautuu jatkuvasti.

Täytän välillä täysin A seksuaalisuuden, lesbouden, tai demiseksuaalisuuden yms tms kriteerit ja välillä voin panna yötä päivää semi tutun kanssa, kun sellanen sopiva tyyppi löytyy.

Kai se seksuaalisuuskin on spektri johon vaikuttaa kaikki mahdollinen.

Jos taas kyse on vaan siitä, ettei oo uskaltanut, niin ajattelisin että teet sen sitten kun aika ja tyyppi tuntuu oikealta tai vaihtoehtosesti, jos asia kauheesti painaa, niin repäset sen niinkuin laastarin.

Jokaiselle se on vähän omanlainen prosessinsa kriteereineen.

Tsemppiä 💗

[samuel]

Itse olin ujo ja epävarma naisten suhteen nuorempana. Eikä luontokaan ollut antanut minulle mitään, mikä olisi suonut minulle jonkin etulyöntiaseman naisten suhteen. Päädyin 22v ikäisenä poistamaan poikuuteni maksullisen kanssa. Sittemin vierailin useammankin kerran heidän luonaan. Se toi itsevarmuutta naisten kanssa olemiseen ja toimimiseen. Sittemmin alkoi onnistaa jo ihan siviilissäkin. Se on paljolti se itsevarmuus ja se, että mikään epätoivo ei paista läpi, mikä auttaa isosti naisten suhteen. En tiedä tosin nykyajan tinder-kulttuurista. Se kuulostaa aika raadolliselta ja lähinnä ulkonäköön liittyvältä. Itselläni varmasti olisi melko kuivaa tuon varassa.

[Pertti Ström]

Jos tarkoitus on löytää ihan oikea nainen joka arvostaa ja pitää sinusta on väärin lähteä etsimään sitä maksullisesta seksistä. Tietenkin jos riittää kassien tyhjennys niin se on ookoo.

Maksullisen seksin käyttäminen nostaa riman niin korkealle( jos käy ulkkareilla)ettei tavallinen persjalkainen suomalainen nainen anna mitään kiksejä.

[Meaxx]

Hieno avautuminen! Selvästi olet asioita pohdiskellut ja osaat ne myös tuoda esiin. Kaikki eivät pääse tuolle viivalle.

Henkilökohtaisesti, jos etsisin siviilisuhdetta, niin Tinder ei olisi edes vaihtoehto. Käsittääkseni siellä pelataan ihan kuvilla (voin olla väärässä, en ole tutustunut) - sehän on ihan arpapeliä! Luulisi että nykyäänkin olisi olemassa vanhanaikaisempia deittisovelluksia, joissa oikeasti persoona pääsee esiin. Toisin sanoen jossa saat kirjoittaa kunnon esittelyn itsestäsi (ja sehän aloittajalta näyttäisi sujuvan) ja ehkä vaikka rastitella jotain no-no-kohtia (lapset!) ja laittaa silti profiilikuvan josta nyt jotain näkee. Mielestäni tällaisella pääsisi paljon pidemmälle kuin jollain ihme random-kuvienpyyhkäisyillä.

Mitä seksiin tulee sitten. Olisin jälleen henkkoht sitä mieltä, että maksullinen olisi oikein hyvä konsti aloittaa. Siitä puuttuu _kaikki_ säätäminen ja paine, voi vaan keskittyä itse asiaan. Ja jos/kun mistään ei tule mitään (tai tulee liian nopeasti), niin maksullista ei haittaa. Hyvä pt kannattelee tilanteen, varsinkin kun toivottavasti etukäteen tietää. Siitä etenee kohti seksuaalista itsetuntoa sillä rintamalla, ja deittiapissa ehkä kohti sosiaalista itsetuntoa naisrintamalla.

On myöskin hyvä idea aloittaa hieronnasta. Siinä stressiä on ihan kaikkein vähiten, ollaan vain täysin vastaanottavana osapuolena. Kosketettavana. Edes happy endiin ei ole pakko edetä jos ei siltä tunnu. Mutta mahdollisesti kyllä tuntuu.

Tsemppiä! Äläkä välitä mahdollisista ilkeilijöistä täällä, muutama nimimerkki tekee sillä kunnostautumisesta suorastaan taidetta.

[Pertti Ström]

Erikoista olisikin jos hutsut pyytelisivät välttämään hinnakkaita palveluitaan

[Mmeoww]

Ja mitä ulkonäköön tulee.

Niin bahahah. Se on oikeesti aika olematon osa ihmistä loppupeleissä. Se sisäinen kauneus antaa tarkoituksen ulkonäölle. Jos joku käyttäytyy huonosti, niin ihan sama onko komea, itseasiassa silloin etenkin kierrän kaukaa jos joku päättää olla vielä kusipäinen sen ohella, että hänet on etuoikeutettu kauniilla piirteillä.

Aika monet naiset ettii vaan sellasta jalat maassa kulkevaa tyyppiä, joka osaa ilmasta itteensä, on avuksi ja henkisenä tukena.

Mä skippaan suoriltaan kaikki todella sliipatut tyypit ja ne saa mut voimaan fyysisestikkin pahoin. Yleishygis ja sellanen tunneälykkyys tietty kuntoon ja välttää hajuvesillä lotrailua.

Yleisestikkin mainostetaan sellasta hirveen ulkonäkökeskeistä suoriutumista ihan kaikessa, mutta se on oikeesti vaan joku kapitalistisen sian porkkana pitää meidän kiireisenä sellasen tavottelussa, mitä me ei voida ikinä täysin saavuttaa. Haha.

Tsemppiä paljon treffailuun! Ps. Laita omat rajat kuntoon ja tiedä mitä haet, niin treffimarkkinoilla on helpompi löytää.

[Maalainen88]

Miten saatais kohtaamaan sellaset tyypit,joille se ulkokuori ei ois kaikki kaikessa. Mie olin niin monta vuotta tyrkyllä monessa eri sovelluksessa,et kokemusta löytyy, jos ei kuvaa ole,pääsee juttelemaan,mut jos on kuva näkysällä,ei edes profiilissa vierailla,muutama käynti moneen kuukauteen eikä ainuttakaan viestiä,ite jos laittaa viestiä,niin estetään samoin tein, jos sellanen maailman seittemäs ihme tapahtuu,että pääse viestejä vaihtamaan,niin sitten jonkin ajan kuluttua kadotaan taivaan tuuliin,kylillä kulkiessa katotaan aina ohi,ikinä ei katseet kohtaa vastaan tulian kanssa. Hupakot keitä oon tavannu,on väittänny,etten ruma olis ja että oisin hyvä kumppani jollekin ja varmasti vielä jonkun löydän,mutta kyllähän se kaikki on ollu yhtä jäykkää jöötiä kun tuo naapurin propaganda  mustaa on väritetty valkoseks ja hyväuskosena oon vieläpä ottannu todesta. Miun kokemuksella miehen pitää nykyään olla kullalla pinnotettu, ei riitä mihinkään,että sisus loistaa kultasena..suojeleva,tunteellinen, empaattinen, kohtelias ja rauhallinen jannu ei pärjää markkinoilla komeille,niin se vain on,totuus ja käytäntö on karu.

[Anniina]

Meillä on kaikilla jotain oman päämme sisällä itse rakennettuja esteitä, jotka estävät meitä tekemästä asioita, joita haluamme ja toteuttamasta itseämme. Ne ehkä alkavat jostain, mitä joku sanoi sulle, kun olit lapsi. "Oot ruma" tai "susta ei koskaan tuu yhtään mitään". Sitten me jatkamme oman päämme sisällä tämän asian toistamista niin, että siitä tulee meille totta ja elämäämme määrittävä tekijä.

Mä olen itse käyttänyt ison osan elämästäni näiden pään sisäisten esteiden purkamiseen ja uskon, että joskus kuolinvuoteellani en keksi mitään tärkeää asiaa, minkä olisin halunnut tehdä, mutta jättänyt silti tekemättä.

Sä et aloittaja ole mitenkään myöhässä. Sähän olet jo havahtunut siihen, että ehkä naiset eivät pitäisikään sua kovin vastenmielisenä. Sä vaan olet tehnyt sellaisia valintoja, joilla et ole päässyt haluamaasi päämäärään. Nyt sun täytyy vain opetella puhumaan itsellesi eri tavalla. Ei varmaan olisi pahitteeksi käydä pari kertaa juttelemassa terapeutin kanssa. (ratkaisukeskeinen terapeutti voisi toimia ihan hyvin.) Jos ostat seksiä, niin valitse huolella, kenelle menet. Osa kollegoista on todellisia kohtaamisen ammattilaisia, ainakin nyt äkkiä tulee mieleen IlonaTequila, Tiia Forsström ja Anni Auringonkukka.

Ja sitten vielä tuohon deittailuun. En tiedä, kuka niitä "jännämiehiä" ja miljonäärejä etsii, mutta ei ainakaan kukaan mun kaveripiiristäni. Uskoisin, että valtaosa naisista haluaa ensisijaisesti keskustelutaitoisen, turvallisen ja tunneälykkään kumppanin.

[Hupi]

Miten saatais kohtaamaan sellaset tyypit,joille se ulkokuori ei ois kaikki kaikessa. Mie olin niin monta vuotta tyrkyllä monessa eri sovelluksessa,et kokemusta löytyy, jos ei kuvaa ole,pääsee juttelemaan,mut jos on kuva näkysällä,ei edes profiilissa vierailla,muutama käynti moneen kuukauteen eikä ainuttakaan viestiä,ite jos laittaa viestiä,niin estetään samoin tein, jos sellanen maailman seittemäs ihme tapahtuu,että pääse viestejä vaihtamaan,niin sitten jonkin ajan kuluttua kadotaan taivaan tuuliin,kylillä kulkiessa katotaan aina ohi,ikinä ei katseet kohtaa vastaan tulian kanssa. Hupakot keitä oon tavannu,on väittänny,etten ruma olis ja että oisin hyvä kumppani jollekin ja varmasti vielä jonkun löydän,mutta kyllähän se kaikki on ollu yhtä jäykkää jöötiä kun tuo naapurin propaganda  mustaa on väritetty valkoseks ja hyväuskosena oon vieläpä ottannu todesta. Miun kokemuksella miehen pitää nykyään olla kullalla pinnotettu, ei riitä mihinkään,että sisus loistaa kultasena..suojeleva,tunteellinen, empaattinen, kohtelias ja rauhallinen jannu ei pärjää markkinoilla komeille,niin se vain on,totuus ja käytäntö on karu.

Lisäisinkö tähän vielä että pitää olla disney komea uros, rahaa ihan vitusti, ja sitten kuitenkin aikaa kaiket päivät tapailla ja puhella pehmeitä että kelpaa.

[saapasjalkakolli]

Noh.. voin samaistua sinuun vaikka olen ollut hiukan onnekkaampi. Nettideittailua en voi missään nimessä suositella, se syö itsetunnosta loputkin. Sitten on vielä niin, että kannattaa oppia muutama asia naisista:

1. Naiset eivät ole olkapää jota vasten itkeä.
2. Naiset eivät tee onnelliseksi. (on itseasiassa paljon naisia, jotka eivöt voi sietää sitä, että mies on "jouten" ja tyytyväinen)
3. Seksi ei sinällään tee oloa halutuksi.

On myös niin, ettei kannata odottaa, että seksi onnistuu heti. Joillakin onnistuu heti, mutta minulla meni kauan.

Sitten on niin, että seksiä tarvitsee säännöllisesti etenkin kun sitten kun se kerrankin alkaa toimimaan ja huomaa miltä tuntuu olla normaali ja tyydytetty. Seurustelussa parasta on, että seksin merkitys katoaa kun siitä tulee normaali osa elämää, ja kaikki muu alkaa taas kiinnostaa kun elämä hymyilee.

Maksettu seksi taas on hankalaa, koska siinä on samat sudenkuopat kuin pornossa. Mitä paremmat kiksit saa, sitä enemmän seksiä ajattelee ja lopulta ollaan taas limbossa miettimässä miten tämän kierteen saisi poikki.

Oma mielipiteeni on, että omaa naista ei korvaa mikään, jos löytää sellaisen naisen joka himoitsee sinua, kunhan muistaa kohdat 1. ja 2. Jos nainen ei halua sinua, hän ei myöskään aidosti rakasta sinua, ja hyvin pian suhde muuttuu myrkylliseksi kun kaikki virheesi alkavat ärsyttää häntä.

Hanki joku sellainen vakkari, johon et ihastu, mutta joka on lämmin ja mukava. Valmistaudu siihen ettei heti onnistu. Ymmärrä, että seksin mukana tulee uudet ongelmat. Ja jos haluat löytää itsellesi oman naisen, tarvitset ystäviä ja tuttuja, hanki niitä. Tinder ei ole ratkaisu.

[FirstTimerX]

Kiitos kaikille vastanneille! En odottanut, että tänne tulisi näin paljon hyviä, syvällisiä ja tsemppaavia viestejä.

Isoin syy, miksi haluan lähteä purkamaan tilannetta tätä kautta on se että minäkuvani muuttuisi ja saisin lisää itsevarmuutta – ehkä en olekaan niin vastenmielinen naisten silmissä kuin kuvittelen. Samalla se voisi avata portteja myös aitoon suhteeseen naisen kanssa. (Tottakai hetkellinen dopamiiniryöppy kiinnostaa myös, mutta se ei ole koko jutun pointti.)

Olisi todella arvokasta kuulla vinkkejä siitä, miten tunnistaa palveluntarjoaja tai henkilö, jonka kanssa tämä onnistuisi parhaiten – joku, joka osaa ohjata, rauhoittaa ja auttaa etenemään sopivassa tahdissa. Mitä merkkejä kannattaa katsoa ja mistä tietää, että kyseessä on oikea tyyppi tähän tilanteeseen?

Kaikki kokemukset ja neuvot otetaan kiitollisena vastaan!

[saapasjalkakolli]

^ Valitse pitkän linjan kokenut suomalainen pt. Mielestäni Tuhmamyy olisi aika sopiva persoonallisuus hommaan, kerrot mikä on tilanne ja annat hänen kontrolloida tapaamista. Toki henkilökemiat selviää aina vasta kasvotusten. Niin ja Tuhmamyy ei suutele, mikä voi haitata asiaa, mutta voi myös hel...a, koska vierasta ihmistä ei ole välttämättä aina helppo suudella. Seksi ja suutelu ei aina kulje käsi kädessä.

[AnniAuringonkukka]

Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen tahtinsa avautua ja löytää oma romanttinen ja/tai seksuaalinen puoli. Et ole "myöhässä", koska ei ole mitään yhtä aikajanaa tai mallia, jota kaikkien tulisi seurata. Sun polku on sun polku, ja sellaisenaan juuri sinulle täydellinen.

Tunnen useampia ihmisiä, joilla on mennyt varhaisempi elämä keskittyessä muihin asioihin ja vasta varttuneena aikuisena on alettu hankkia kokemuksia. Silti heillä on ollut oikein kiva elämä ja hienoja yhteyksiä ja suhteita. Asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti ☺️

Aikuisiällä myös tod.näk. tuntee itseään paremmin muilla osa-alueilla, jolloin monia sellaisia nuoruuden söhläilyjä niin sängyssä kuin sen ulkopuolella voi suoraan skipata. Toki ei voi kaikkia eikä tarvikaan, ne söhläilyt kun myös kuuluu itse kunkin kasvumatkaan 😁

Jos päätät kartuttaa kokemuksia maksullisten kanssa, voit myös aina pyytää alkuun seksitöntä läheisyystapaamista. Sulla ei edelleenkään ole mikään kiire, ja usein vähemmän on enemmän. Kun on itse kunnolla läsnä, voi kokea niin paljon hienovaraisia, kauniita asioita. "Pelkässä"  suudelmassa tai lähekkäin olossa kaikki aistit auki voi tapahtua valtavasti.

Olisi todella arvokasta kuulla vinkkejä siitä, miten tunnistaa palveluntarjoaja tai henkilö, jonka kanssa tämä onnistuisi parhaiten – joku, joka osaa ohjata, rauhoittaa ja auttaa etenemään sopivassa tahdissa. Mitä merkkejä kannattaa katsoa ja mistä tietää, että kyseessä on oikea tyyppi tähän tilanteeseen?

En toki tiedä tätä maksuseksin ostajana, mutta yleensä asiassa kuin asiassa, sun intuitio tietää parhaiten 🙂 Aina jos olen itse etsinyt jonkinlaista palveluntarjoajaa, opettajaa, ohjaajaa, valmentajaa jne. perehdyttämään mua tai pitämään mulle tilaa kun sukellan johonkin itselleni uuteen, oon mennyt täysin fiiliksen perusteella. Tunnustellut, että ymmärtääkö tämä ihminen mitä haluaisin kokea ja onko hänessä sellaista kapasiteettia mitä kaipaan. Tuleeko mulle luottavainen ja hyvä olo hänen olemuksestaan?

Kommunikoit täällä kivan avoimesti ja ajattelevaisesti. Mulla on täysi luotto, että sun polkusi tulee yllättään sut positiivisesti vielä tavoilla, joista et osaa vielä haaveillakaan. Lykkyä tykö ja nautinnollista matkaa!

[FortySexN2]

Hyvin ja jäsennellysti osaat avata tuntemuksiasi. Tuosta välittyy ennen kaikkea se, miten raskasta yksinäisyys ja kosketuksen puute on ollut, ei niinkään mikään “vika” sinussa.

Yksi ajatus joka nousi: kuulostaa siltä, että sulla on nyt aika kova aikaraja ja suorituspaine (“keväällä sen pitää tapahtua”). Mietin, onko tuo tavoite enemmän sitä, mitä koet että pitäisi, kuin sitä mitä itse oikeasti juuri nyt haluat. Läheisyys ei ole projekti, eikä kokemattomuus tee kenestäkään huonoa tai likaista. Päinvastoin: se, että pysähdyt miettimään mitä oikeasti kaipaat, kertoo itsekunnioituksesta.

[Kepupullo]

Erittäin hyvä avaus aloittajalta aiheeseen. Allekirjoittaneella vähän samoja juttuja, mutta erona sanotaanko, että seksiä harrastettu parikymppisestä eteenpäin, ja ollu alkuun maksuttomia, ja sit maksullisiakin siinä seassa. Mutta varsinaisia seurustelukokemuksia ei yhtään, ja tämä kyllä joissain määrin haittaa, että ei se seksi ole mikään oikotie onneen.
 

Meillä on kaikilla jotain oman päämme sisällä itse rakennettuja esteitä, jotka estävät meitä tekemästä asioita, joita haluamme ja toteuttamasta itseämme. Ne ehkä alkavat jostain, mitä joku sanoi sulle, kun olit lapsi. "Oot ruma" tai "susta ei koskaan tuu yhtään mitään". Sitten me jatkamme oman päämme sisällä tämän asian toistamista niin, että siitä tulee meille totta ja elämäämme määrittävä tekijä.

Mä olen itse käyttänyt ison osan elämästäni näiden pään sisäisten esteiden purkamiseen ja uskon, että joskus kuolinvuoteellani en keksi mitään tärkeää asiaa, minkä olisin halunnut tehdä, mutta jättänyt silti tekemättä.

Sä et aloittaja ole mitenkään myöhässä. Sähän olet jo havahtunut siihen, että ehkä naiset eivät pitäisikään sua kovin vastenmielisenä. Sä vaan olet tehnyt sellaisia valintoja, joilla et ole päässyt haluamaasi päämäärään. Nyt sun täytyy vain opetella puhumaan itsellesi eri tavalla. Ei varmaan olisi pahitteeksi käydä pari kertaa juttelemassa terapeutin kanssa. (ratkaisukeskeinen terapeutti voisi toimia ihan hyvin.) Jos ostat seksiä, niin valitse huolella, kenelle menet. Osa kollegoista on todellisia kohtaamisen ammattilaisia, ainakin nyt äkkiä tulee mieleen IlonaTequila, Tiia Forsström ja Anni Auringonkukka.

Ja sitten vielä tuohon deittailuun. En tiedä, kuka niitä "jännämiehiä" ja miljonäärejä etsii, mutta ei ainakaan kukaan mun kaveripiiristäni. Uskoisin, että valtaosa naisista haluaa ensisijaisesti keskustelutaitoisen, turvallisen ja tunneälykkään kumppanin.

Tuosta jännämiehien deittailusta, että monella voi syntyä mielikuva, että ne on niitä kaiken halutuimpia, muttei parisuhdemielessä välttämättä niitä kaiken parhaita ehdokkaita. Silti kuitenkin kerta toisensa jälkeen samat naiset tuntuvat eksyvän näihin piireihin.
Sitä en tiedä, et onko se sitten lahja vai heikkous, jos ei satu kuulumaan jännämiehiin, eikä halua/kiinnosta alkaa esittämään sellaista. Ihanteellista olisi se, että perusolemuksella pärjäisi hyvin pitkälle.

[Pepperjack]

Menee ihan offtopic välihuudoksi, mutta oon melkein liikuttunut siitä  miten upeita neuvoja ja analyysiä sekä kannustusta tässä keskustelussa on onnistuttu esittämään.. Hyvä te! 

Itse asiaan voin vaan todeta, että itsetunnon voisi hyvinkin arvella kohoavan, jos huomaavaisten palveluntarjoajien avustuksella saa intiimistä läheisyydestä myönteisiä kokemuksia ja huomaa itsekin kykenevänsä tuottamaan nautintoa näissä sessioissa. Näin on käynyt ainakin itselleni ja miehinen itsetuntoni on kohonnut piiitkän parisuhteen jäljiltä huomattavasti sen jälkeen kun aloitin hupsuttelun. Vastakkaisen sukupuolen lähestymisenkin voisi arvella tältä pohjalta olevan helpompaa. Olen aivan varma, että asiat järjestyvät myös aloittajan kohdalla.

[velihopea]

Noh.. voin samaistua sinuun vaikka olen ollut hiukan onnekkaampi. Nettideittailua en voi missään nimessä suositella, se syö itsetunnosta loputkin. Sitten on vielä niin, että kannattaa oppia muutama asia naisista:

1. Naiset eivät ole olkapää jota vasten itkeä.
2. Naiset eivät tee onnelliseksi. (on itseasiassa paljon naisia, jotka eivöt voi sietää sitä, että mies on "jouten" ja tyytyväinen)
3. Seksi ei sinällään tee oloa halutuksi.

On myös niin, ettei kannata odottaa, että seksi onnistuu heti. Joillakin onnistuu heti, mutta minulla meni kauan.

Sitten on niin, että seksiä tarvitsee säännöllisesti etenkin kun sitten kun se kerrankin alkaa toimimaan ja huomaa miltä tuntuu olla normaali ja tyydytetty. Seurustelussa parasta on, että seksin merkitys katoaa kun siitä tulee normaali osa elämää, ja kaikki muu alkaa taas kiinnostaa kun elämä hymyilee.

Maksettu seksi taas on hankalaa, koska siinä on samat sudenkuopat kuin pornossa. Mitä paremmat kiksit saa, sitä enemmän seksiä ajattelee ja lopulta ollaan taas limbossa miettimässä miten tämän kierteen saisi poikki.

Oma mielipiteeni on, että omaa naista ei korvaa mikään, jos löytää sellaisen naisen joka himoitsee sinua, kunhan muistaa kohdat 1. ja 2. Jos nainen ei halua sinua, hän ei myöskään aidosti rakasta sinua, ja hyvin pian suhde muuttuu myrkylliseksi kun kaikki virheesi alkavat ärsyttää häntä.

Hanki joku sellainen vakkari, johon et ihastu, mutta joka on lämmin ja mukava. Valmistaudu siihen ettei heti onnistu. Ymmärrä, että seksin mukana tulee uudet ongelmat. Ja jos haluat löytää itsellesi oman naisen, tarvitset ystäviä ja tuttuja, hanki niitä. Tinder ei ole ratkaisu.

Omasta näkökulmastani tässä oli monta asiaa oikein, mutta joitakin myös väärin. Kokemukset ovat loppupeleissä aina henkilökohtaisia.

Stubbimaisesti kuitenkin kolme pointtia.

Nettideittailu on ihan hyvä tapa tavata ihmisiä, mutta se kannattaa ottaa ”pelinä”, etenkin Tinderissä. Naisille on tarjolla paaaljon enemmän miehiä kuin miehille naisia. Naiset usein ghostaavat eli häviävät jonnekin. Ei kannata loukkaantua, tuo on pelin henki. Kyllä se silti voi toimia, kun on sinnikäs ja tuo (myös ulkoiset) avunsa esille deittiprofiileissaan. Itse olen löytänyt 2/3 pitkistä parisuhteistani netistä. Työtä se kyllä teetti eikä saanut itsetuntoaan pilata kun joku ei vastaakaan. Ensikertalaiselle kuitenkin raakaa hommaa toki tuo nettideittailu.

Totta on, että naiset eivät ole olkapää jota vasten itkeä. He odottavat mieluumminkin miehen olevan sitä. Tämä tulee ihan ihmisen biologiasta. Miehet sotivat, naiset hoitavat lapsia. Katsotaan vaikka Ukrainaan, jos joku haluaa olla eri mieltä. Ja usein naiset eivät siedä ”onnellista joutenolevaa miestä”, vaan miehellä pitäisi olla (ainakin näennäisesti) pyrkyrin piirteitä ja pyrkimystä ylemmäs esim. työelämän hierarkiasssa. Tämäkin tulee biologiasta, muutkin nisäkäsnaaraat antaa pildeä alfauroksille (tai ainakin sitä teeskenteville).

Maksuseksi on hyvä tapa toteuttaa läheisyyden/hellyyden/seksin tarpeita, jos reaalielämän ihmissuhteita ei ole tarjolla/saatavilla tai ne eivät ole tyydyttäviä. Maksuseksiskenestä löytyy upeita palveluntarjoajia, jotka varmasti auttavat poikuuden poistossa ja ujouden vähentämisessä. Pitää kuitenkin muistaa, että maksulliset naiset tekevät työtään, kuten hierojakin, eikä heihin kannata liikaa ihastua. Siinä mielessä Saapasjalkakollin neuvo aloittelijalle vakkarin hankkimisesta on hieman kaksipiippuinen juttu. Vakkariin kun tuppaa ihastumaan myös kokeneemmat setämiehet.

Melkein itse suosittelisin aloittajalle useamman eri palveluntarjoajan kokeilua alkuun. Ehkä joku kaveri tai parhaassa tapauksessa naispuolinen ystävä voisi auttaa nettideittiprofiilin laadinnassa? 190 cm punttia nostanutta kaveria kyllä saa seuraa. Voin todistaa melkein päätä lyhyempänä, 50+ ikäisenä punttimiehenä tämän ihan 100% varmasti 😉

Tsemppiä, FirstTimerX