[Lifti]

^ Kirjat alkoivat kiinnostamaan. Ihan sama mikä Kirja.

[Komistus]

Luettiin pokan kanssa kirjaa ja keskusteltiin laajemminkin kirjallisuudesta 

Tässähän on uus konsepti äänikirjoille. Samalla kun panee pt:tä takaapäin, pt lukee jotain kirjaa ääneen hänelle.

Muistaakseni Ilona joskus vinkkasi mut tällaisen kirjallisuuden äärelle…🔥

https://youtu.be/PQuT-Xfyk3o

[Vieras1908]

Nyt on aika next level elämystä Joeylla.

Itselläni tällainen positiivinen: maksullinen tapaaminen oli tehnyt oharit ja piti purkaa paineita. Laitoin viestejä lähialueen tutuille ja mieleeni tuli as.comista nainen, jonka matskua ihailin edellisenä päivänä. Kik löytyi ja vastasikin heti, oli töistä kotiin tulossa. Asui lähellä ja ihmettelikin uutta salaista fania. No, noin 20 minuutin päästä olikin mun kulli hänen suussaan ja siitä hommat jatkui oikein nautinnollisissa merkeissä. Nainen vielä ovella lähtiessäni niiasi ja kiitti hyvästä tapaamisesta.

Maksullinen vaihtuikin ilmaiseksi. Joskus voi käydä näinkin päin..

[pillut_pyöreeks]

Luettiin pokan kanssa kirjaa ja keskusteltiin laajemminkin kirjallisuudesta 

Tässähän on uus konsepti äänikirjoille. Samalla kun panee pt:tä takaapäin, pt lukee jotain kirjaa ääneen hänelle.

Muistaakseni Ilona joskus vinkkasi mut tällaisen kirjallisuuden äärelle…🔥

https://youtu.be/PQuT-Xfyk3o

Siis oliko tässä joku vibra pillussa ja yritettin lukea kirjaa ilman orgasmia? Hauskan näköistä kyllä 

[JämeräpartainenInsinööri]

Siis oliko tässä joku vibra pillussa ja yritettin lukea kirjaa ilman orgasmia? Hauskan näköistä kyllä 

Tuo Clayton Cubittin sarja alkoi vuonna 2012, ja siitä löytyy dokumentaatiota enää wayback machinen kautta, alkuperäiset jutut webbisivuilla ovat jo kadonneet.

https://web.archive.org/web/20181004144941/https://www.dailydot.com/society/hysterical-literature-clayton-cubitt-interview/

"... via the help of an unseen hand and an unseen vibrator ..."

" DD: It has to be asked: Is that you under the table?

    The identity of the under-the-table assistant(s) is a strictly confidential secret!
"

[ThomasDundee]

Ei ehkä kovin erikoista joihinkin muihin verrattuna, eikä varsinaisesti tapaamisen "aikana", mutta viimeisimpään tapaamiseen liittyen sattui  parikin jännää juttua.

Olin menossa tapaamaan ensi kertaa tuntematonta ulkkarihupakkoa. Saavuttuani osoitteeseen laitoin ulko-ovelta hupakolle viestiä että olen paikalla. Neito vastasi avaavansa oven. Samanaikaisesti ulos tuli huomiotakkiin pukeutunut mies, ja menin samalla aukaisulla sisään. Ohittaessamme toisemme äijä virnisti siihen malliin, että taisi aavistaa millä asialla olen liikkeellä.
Hipsin hissukseen portaita pitkin kerrokseen, jonka hupakko ilmoitti viestissä. Kerrokseen päästyäni pälyilin ympärilleni näkyykö jokin ovi olevan raollaan. Yksi näytti olevan, ja lähdin hipsimään sitä kohti. Samalla kuulin selkäni takaa naksahduksen, siellä avautui toinenkin ovi raolleen. Vaistomaisesti päätin mennä kohti tuotä jälkimmäistä, ja se osoittautuikin oikeaksi valinnaksi, siellä oli oikea tyttö vastassa. Sisään mennessäni olin kuulevinani hihitystä selkäni takaa toisen avoimen oven suunnalta. Sisään päästyäni ja oven sulkeuduttua tyttö kysyi hieman huolestuneena kohtasinko kerroksessa ihmisiä ja puhuinko heidän kanssaan. Vastasin että en nähnyt ketään, mutta olin mennyt vahingossa toista raollaan olevaa ovea kohti.

No, tunnin tapaaminen meni oikein mukavasti ja asunnosta poistuessani olin niin fiiliksissä ja muissa maailmoissa, että menin vääriä rappusia pitkin alas tai jotain, en tiedä mitä tapahtui, mutta päädyin jonnekin kellaritilaan, enkä löytänyt ulko-ovea. Lähdin seikkailemaan käytäviä pitkin etsien ulospääsyä. Löysin oven, joka näytti ulko-ovelta, ja menin sinne. Se vei jonkinlaiseen tuulikaappiin, joka ei vienytkään ulos, vaan johonkin parkkihalliin. Ja se oli lukossa. Myös toinen ovi selkäni takana oli sulkeutuessaan mennyt lukkoon enkä päässyt enää takaisinpäinkään. Olin siis lukinnut itseni sinne tuulikaappiin. Tässä vaiheessa en hädissäni keksinyt muuta ratkaisua kuin laittaa hupakolle viestiä, että auta, en pääse ulos. Samalla huomasin tuulikaapista lähtevät kapeat portaat ylöspäin, jotka johtivat metalliovelle/portille, joka ei todellakaan näyttänyt siltä että sieltä olisi päässyt ulos. Mutta ryntäsin sinne ja kokeilin, ja sieltä pääsi kuin pääsikin ulos.
Olin siis jo ehtinyt lähettää hupakolle viestin, mutta hän ei ollut vielä ehtinyt sitä lukea. Laitoin samantien perään toisen viestin että ei hätää, löysin ulos, pahoittelin ja kiitin mukavasta tapaamisesta. Tähän hän pian vastasi, kiitti myös mukavasta tapaamisesta ja toivotti hyvää yötä sydänhymiön kera.

[KaroliinaQ]

- Olin matkustanut pitkän matkan kaupunkiin. Asuntoni oli vanhassa talossa, jossa oli ns. häkkihissi. Mulla oli puhelin kädessä ja matkatavaroita. Avatessa hissin ovea mun puhelin onnistui ihmeellisellä tavalla hissikuiluun. Siellä se iloisesti soi.

-Asiakas halusi antaa minulle oraalista nautintoa. Ihmettelin siinä sitten outoa ääntä...klonsuvaa ääntä. Sitten tajusin, että asiakkaan ilmeisesti löysät tekohampaat kalisivat yhteen

- Olin halvassa hotellissa, kun en muutakaan saanut. Peuhattiin siinä sitten asiakkaan kanssa sängyllä, kunnes luiskahdin kuluneen sängyn reunalta lattialle löyden pääni yöpöytään. Sieltä sitten reippaana tyttönä vaan ylös jatkamaan sitä mihin oltiin jääty naurujen jälkeen.

- Työpäivän Eka asiakas oli helvetin enkeli. Toinen juristi ja kolmas poliisi.

- Kesken hommien multa pääsi pumppu. Asiakas sanoi "ei se mitään"

- Asiakas vaikutti asialliselle, kun soitti. Silloin vielä tein hotellikeikkoja. Päästyäni hänen huoneeseen tajusin, että asiakas on melkoisessa tuubassa. Tultuani asiakas huomasi lompakkonsa kadonneen ja oli vakuuttunut, että olen varastanut sen! Sanoin, että nyt etsitään se yhdessä. Lompakko löytyi. Ehdotin asiakkaalle, että nähtäisiinkö paremmalla ajalla?

- Autoni teki tenät, kun olin siirtymässä toiseen kaupunkiin. Soittelin korjaamoihin ja löysin ammattilaisen joka lupasi auttaa minua. Ajoin pajalle. Hetken päästä korjausmies tuli paikalle katsomaan autoani. Hetken ajattelin, että tutun oloinen kaveri, kunnes tajusin että hän on ollut mun asiakkaana! Sain erinomaista palvelua häneltä ja pääsin jatkamaan matkaani

[STT]

- Työpäivän Eka asiakas oli helvetin enkeli. Toinen juristi ja kolmas poliisi.

Tulivatko kaikki samalla autolla? Yksi pidätetty, poliisi ja pidätetyn puolustaja.

[Anniina]

Erikoisimmat jutut kirjoitan sitten joskus kymmenen vuoden kuluttua kirjaan.  Kaikenlaista on kyllä sattunut. Näin täysin maalaisena nuo kerrostaloasuntojen postiluukkuaukot ovat mulle sydämentykytyksiä aiheuttava juttu, en ole sellaisiin tottunut. Kerran sänkypuuhien aikana sieltä luukusta työnnetään posteja sisälle ja minä äänestä säikähtäneenä kuvittelen, että majoittaja on tulemassa asuntoon ja heitän peiton alastoman asiakkaan päälle. Jos hänellä ei ollut ennestään ennakkoluuloja sekopäisistä huorista, niin tuon episodin jälkeen varmasti oli. 

[Miira N]

Näyttivät ottaneen osumaa monilta eri suunnilta ja laskin naisen puseron takaisin alas, eipä noista ainakaan visuaalista nautintoa ollut, kokoa niissä toki oli.

Kun tämä ketju nyt tuli uudestaan pinnalle niin pitihän tämä läpi selata, koska täällä on runsaasti hauskoja juttuja. Etenkin tätä joey_t'n tarinaa oon lukenut vedet silmissä, mutta pakko vähän vakavoitua. Tarkoitetaanko tässä lainauksen kohdalla sitä, että tällä naisella oli mustelmia vai mihin viittasit?

En koko tarinaa tietenkään tiedä ja suuntaan tämän nyt tällä tavalla yleisesti, mutta toivon, että kukaan ei osta seksiä henkilöltä, jonka vartalosta löytyisi mustelmia tai muita vakavia merkkejä siitä, että henkilö ei ole puhtaasti omasta tahdostaan myymässä seksiä. Ovelta voi ja pitää pystyä kääntymään silloin kun tilanne siltä näyttää.

[häkkisen isa]

^ tää on periaatteessa erittäin hyvä ohje mutta toivottavasti tässä käytetään vähän myös pelisilmää, koska mulla jäis muuten välillä aika iso osa asiakkaista tulematta

vieläkin muistan nuoruudesta sen ajan kun harrastin aktiivisesti tankotanssia enkä silloin edes tiennyt mun geneettisestä taipumuksesta saada mustelmia herkästi, ja asiakas kysy mun sinikirjavista sisäreisistä että oliko ne työtapaturmia.

[Miira N]

^ tää on periaatteessa erittäin hyvä ohje mutta toivottavasti tässä käytetään vähän myös pelisilmää, koska mulla jäis muuten välillä aika iso osa asiakkaista tulematta

vieläkin muistan nuoruudesta sen ajan kun harrastin aktiivisesti tankotanssia enkä silloin edes tiennyt mun geneettisestä taipumuksesta saada mustelmia herkästi, ja asiakas kysy mun sinikirjavista sisäreisistä että oliko ne työtapaturmia.

Joo, ehdottomasti. Mutta sanotaan nyt, että annetaan ymmärtää, että lähellä on joku, jolle asia ei saa tulla ilmi (mielessä käy esim. väkivaltainen parisuhde) tai muuten pt on pelokas tai ei näytä samalta kuin kuvissa, ei vaikuta muistavan, mitä ollaan sovittu (eli ei välttämättä itse ole ollut lähettämässä viestejä; tässäkin saa käyttää pelisilmää jos palveluntarjoajalla käy inhimmillinen virhe) yms. niin toivon, että se pelisilmä todellakin kaivetaan.

[Mustelmann]

Kun viime vuonna erään tapaamisen lopussa nousimme ylös sängystä, kiinnitimme huomiota lakanoille ilmestyneisiin veripisaroihin. Niitä voisi kai sanoa roiskeiksikin, koska ihan parista pikkutipasta ei ollut kysymys. Ihmettelimme, mistä ne olivat peräisin, koska kuukautisverta ne eivät ainakaan olleet, eikä kummallakaan ollut kehossa näkyviä haavoja tai naarmuja. Niin rajusti emme todellakaan nussineet, että siinä olisi kenenkään paikat menneet hajalle.

Olimme molemmat alakerrasta sheivattuja, joten luultavasti höylä oli tehnyt pienen haavan toiselle meistä, mikä oli sitten johtanut verenvuotoon sänkyjumpan aikana. Muuta syytä en tahriintuneille lakanoille keksi. Jäin vaan miettimään, mitä siivooja on ajatellut tullessaan niitä vaihtamaan.

[Tero Turskapuro]

Kyllähän nämä kokemukset lämmittävät mieltä mutta voittaja on tällä kertaa Joey "hevoskuiskaaja" ylivoimaisesti.
Veikkaan että kokemus on puhutellut niin monia meistä että mikäli yhteystiedot tallille vielä löytyy niin voitaisiin ensi kesänä tehdä retki hänen laitumilleen ihan bussilasteittain. Hän voi kertoa sille vanhalle mummolleen että tänä kesänä pidetäänkin kuninkuusravit hänen ranchillään.Pakkohan tää on nähdä kerran elämässään.makso mitä makso

[mattssonni]

Joo, ehdottomasti. Mutta sanotaan nyt, että annetaan ymmärtää, että lähellä on joku, jolle asia ei saa tulla ilmi (mielessä käy esim. väkivaltainen parisuhde) tai muuten pt on pelokas tai ei näytä samalta kuin kuvissa, ei vaikuta muistavan, mitä ollaan sovittu (eli ei välttämättä itse ole ollut lähettämässä viestejä; tässäkin saa käyttää pelisilmää jos palveluntarjoajalla käy inhimmillinen virhe) yms. niin toivon, että se pelisilmä todellakin kaivetaan.

Pelisilmä ja havaintokyky on tärkeä asia tässä lajissa ja aina pitäisi ostajan tarkkailla merkkejä ja olla valmis matalalla kynnyksellä vetäytymään, hankkimaan myyjälle apuakin, jos tilanne siltä vaikuttaa. Käytännössä se ei ole aina ihan helppoa.

Kuten saitin monista rapsoistakin ilmenee, ostotapahtuman aloitus on monelle turskalle jännittävä ja stressaava kokemus (varsinkin, mitä harvemmin käy), jossa stressitasot ovat usein pelipaikan lähestyessä ja viimeistään rappukäytävässä huipussaan. Yleinen inhimmillinen stressireaktio on ns. tunnelinäkö -ilmiö. Se on stressitilan aiheuttama reaktio, jossa aivot keskittyvät vain suoraan edessä olevaan asiaan tai tehtävään ja sivuuttavat ääreisnäön. Kuin katsoisi putken tai tunnelin läpi. Ihminen keskittyy tilanteen ytimeen ympäröivien yksityiskohtien kustannuksella. Kyse on aivojen luononllisesta suojamekanismista, jossa kun stressitaso nousee, aivot karsivat kaiken "epäolennaisen" tiedon (kuten ääreisnäön) keskittyäkseen vain yhteen asiaan (tässä tapauksessa esim. oven löytämiseen, sisään pääsemiseen, takin riisumiseen, rahojen antamiseen jne.). Eli vähän niinkuin pääosa antureista ja antenneista kytkettäisiin pois päältä. Ja sitten samalla ihminen siirtyy tietynlaiseen konemaiseen automaatioon.

Kokemus tekee tällä reaktiolle immuunimmaksi tai sitä oppii hallitsemaan. Yksilökohtaiset erot ovat myös suuria. Itsevarmoilla ihmisillä tilanne pysyy helpommin hallinnassa. Vetäytymisen kynnys kasvaa, mitä pidemmälle tilanne on edennyt, peräytyminen on tavallaan helpointa ovella mutta toisaalta juuri siinä kohtaa stressitasot ja tunnelinäkö ovat tapissa. Silloin pienet merkit voivat jäädä huomaamatta. Ja mitä kokemattomampi ostaja, sitä vähemmän hän osaa kiinnittää merkkeihin huomiota.

Tämä ei ole mikään puolustelu tai selittely sille, miksi pelisilmä tuntuu joskus monilta puuttuvan. On vain realismia myöntää, että tilanteen stressaavuus vaikuttaa myös asiaan. Sama ilmiö on muissakin epänormaaleissa ja jännittävissä tilanteissa. Jos menee esim. työhaastatteluun tms. Mutta muistutus on silti tärkeä ja jos pelisilmän tarpeen tiedostaa ennakkoon, stressitila ei sitä niin helposti tylsytä. Olisi hyvä miettiä etukäteen, mitä merkkejä pitäisi tarkkailla ja muistuttaa itseään siitä vielä pelipaikalle saavuttessa ja keskittyä siihen. Ja sitten luoda itselleen toimintamalli (ja käydä sitä mielikuvaharjoituksina läpi) miten toimii, jos pelisilmä hälyttää.