Riikka Purra kertoi tänään että Suomi voi joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. No, ei voi, mutta Purran viesti on otettava vakavasti. Myös seuraavan hallituksemme – riippumatta sen kokoonpanosta – on seurattava Purran viitoittamalla säästölinjalla ja talouden alijäämää on edelleen pienennettävä. Liikkumavara on poikkeuksellisen pieni ja mitään uusia menolisäyksiä ei voida tehdä.
Suuri virhe ja kiusaus alijäämän pienentämiseen tulevalla hallituksella on verojen kiristäminen. Minkään veron kiristämisestä ei ole mitään hyötyä vaan pikemminkin haittaa sillä jo nykyisin korkea veroaste varmistaa että uusia pääomia maahamme ei juurikaan virtaa. Itseasiassa veroja pitäisi laskea mutta siihen ei taida olla realistisia mahdollisuuksia ainakaan vielä. Kuitenkin kehityksen tulee olla veroja alentavaan suuntaan.
Ratkaisun tulee olla työnteko, enemmän kuin nykyisin. Työkykyiset työttömät pitää saada töihin ja työtä on toki tarjolla, olkoonkin että satunnaista ja tilapäistä. Kouluilla, varhaiskasvatuksessa ja sote-alalla on sijaispulaa sairauslomien ajaksi. Työttömät ovat kuitenkin ilmoittautuneet sijaispankkeihin todella nihkeästi, suurena syynä etuuksien maksuihin tulevat viipeet jotka aiheuttavat ongelmia arkeen. Kuitenkin esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa on käytössä menetelmä jossa työttömyysturva ja palkka voidaan sovittaa automaattisesti kuukausittain ja myös Suomessa on Tulorekisteri ja olemme teknisesti valmiita käyttämään samaa menetelmää kuin Tanska ja Hollanti käyttävät jo nyt. Työttömille lyhyistäkin keikkatöistä on psykososiaalista hyötyä: mieliala kohoaa, sosiaaliset kontaktit lisääntyvät ja uusien työtehtävien mahdollisuus kasvaa. Tällainen malli opettaisi meitä käyttäytymään enemmän toivotulla tavalla, veronkorotukset eivät opeta mitään. Tokihan tässä kaivataan myös työttömien ohjausta, kannustimia sekä sosiaalista tukea. Tässä vaarana on toki byrokratian kasvu mutta hyvä suunnittelu, automatisointi ja keskitys pienentävät tätä riskiä.