1) EU sopimus kieltää lähtemästä kilpailemaan ketään toista maata vastaan, esim.: Osta Suomalaista kun Espanjalainen tuote on niin paskaa jos kyse siis olisi valtion mainonnasta. Eli valtio ei saa mainostaa kansainvälisille yrityksille, että tule Suomeen, saatte enemmän tukea ku Espanjasta. Sama pätee kuntatasolla. Kunnat ei saa lähteä polkemaan hintoja toista kuntaa vastaan. Mutta tuo mainonta on just se, eli enemmän vaan ohjailla kuluttajia kotimaiseen tuotteeseen ja matkailuun. Lain puitteissa valtion tulisi myös tukea tätä, koska vaikka se valtiolle maksaisikin, niin raha jää kiertämään kuitenkin kansantalouteen.
2) Ehkä mentiin asian vierestä. Ennen pakotteita vienti oli 1,1 miljardia, mutta pakotteiden myötä sitä ei saada takaisin, koska Venäjä muutti teollisuuspolitiikkaansa. Tämä oli siis pointtina, mitkä on hyviä puolia kun ei kuuluta liittoumiin, että voidaan itsenäisesti muuttaa teollisuuspolitiikkaa
1) Buy Irish. Come to Irland. Molempia iskulauseita myydään sekä kuluttajille että tuottajille ympäri ämpäri maailman täysin EU:sta riippumatta eikä kukaan siitä ole kitisemässä, paitsi kaksi oikkaria jotka lukivat kirjasta, että noin ei kai saisi täällä tehdä.
2) Teollisuuspolitiikan vaihtaminen on täysin mahdollista EU:n väljästä koordinaatiosta riippumatta (ellet halua rahaa vihreästä kasvurahastosta!).
Venäjä kai vaihtoi buzz-wordit ministeriön prujuihin, mutta kylmäävä fakta siellä on kansainvälisten pääomamarkkinoiden sulkeutuminen. Saattaisi tehdä hyvää miettiä pääomamarkkinoiden toiminnan kannalta EU:n hyötyjä ja haittoja - millä vitulla rahoitat tulevaisuuden uudet vihreät teollisuudenalat, kun rahan kilpailijoita korkeampi hinta ja ulkoisen arvon vääjäämätön sahaaminen sahaisi samalla jalkoja joko lainaajalta tai velalliselta. Saapi miettiä kummalta enemmän. No tietty, valtio apuun takaajaksi.
