En juuri nyt, mutta kohta laitan possunkyljystä cokiskastikkeessa. Energiaa tuosta riittäisi useammalle, mutta olen tänään jo cardiot vetänyt, joten menkööt +/- tasolla tämä päivä.
En sinänsä ymmärrä höpötystä aikaisin syömiestä. Välimeren kulttuureissa perheet kokoontuvat syömään illalla ja pitkään, eikä siellä ylipaino mikään yleinen ongelma ole.
Tuo on kyllä niin totta. Espanjassa on ihan turha yrittää mennä syömään ravintolaan illallista ennen kello kahdeksaa, sillä illallista aletaan tarjoilla vasta kello kahdeksan jälkeen. Porukat tulevat syömään sitten noin yhdeksän aikoihin. Ja sitä illallista syödään pitkään ja rauhallisesti. Ja yhtä tärkeää syömisen kanssa on illallisseurasta nauttiminen.
Minusta tuntuu, että ihmisillä on erilainen sisäinen rytmi. Minulle Välimeren rytmi sopii hyvin. Suomessa pitkään opetettiin, että aamiainen on päivän tärkein ateria. Ravintosuositusten mukaan aamiaisella piti ahtaa sisäänsä kolmannes päivän kaloreista ja illalla sitten kuuden jälkeen tuli kärvistellä koko loppu ilta syömättä nälässä. Aamulla piti tankata puuroa, kanamunia, juustoa, maksamakkaraa, vihanneksia, tuoremehua ym., vaikka ei olisi yhtään haluttanutkaan, koska se oli muka terveellistä. Espanjassa syön pitkän illallisen myöhään ja jään vielä monesti sen jälkeen baariin seurustelemaan ja katsomaan telkusta jalkapalloa. Menen nukkumaan ehkä noin yhden aikaan ja herään aamulla hyvin levänneenä joskus yhdeksän maissa. Aamulla minulla ei ole juurikaan nälkä, joten syön juustosämpylän, vähän vihanneksia ja paljon hedelmiä ja juon suuren mukillisen kahvia. Sitten lähden kaupungille tallailemaan. Lounasta syön noin kahden maissa päivällä. Välipaloina syön hedelmiä, koska ne ovat niin älyttömän maukkaita. Illalla saatan käydä tapasravintolassa ennen illallista tapaamassa tuttuja.
Käyn nykyisin kerran vuodessa OYS:ssa keuhkotautien poliklinikalla astmakontrollissa. Minulle tehdään spirometria (erilaisia puhalluskokeita) ja sitten on astmalääkärini vastaanotto. Verikokeissa olen käynyt terveyskeskuksessa jo aikaisemmin. Viimeksikin lääkärini ihmetteli hyviä veriarvojani. Minä kertoilin minkälaista elämää Espanjassa elelen ja sanoin noudattavani pitkälti Välimeren ruokavaliota ja kerroin vuorokausirytmistäni. Paljon kalaa ja muita meren eläviä sekä paljon vihanneksia ja hedelmiä. Alkoholia kohtuullisesti, eikä enää juurikaan punaista lihaa. En syö näin sen takia, että sellainen ruokavalio on terveellistä, vaan siksi että sellainen ruoka on minusta niin maukasta ja minulle tulee siitä hyvä ja kylläinen olo. Astmalääkärini sanoi, että Välimeren ruokavalio on maailman terveellisin ruokavalio.
Tuo on myös totta, että Espanjassa ei näe juurikaan sillä tavalla ylipainoisia ihmisiä mitä Suomessa. Naisia tulee tietenkin zoomailtua, ja senoritat haluavat näyttää hyviltä ja pitää itsestään huolta. Pukeutua muodikkaasti ja tyylikkäästi. Läskejä nuoria naisia en ole nähnyt. Suomen tilannehan on aivan järkyttävä. Suomalaisten lihavuudessa asustelee sellainen terveyspommi, että kun ne läskit räjähtävät silmille, niin siinä ei kyllä enää auta maammelaulukaan. Sellaista terveydenhuollon kokonaisuudistusta ei ole maailmassa vielä keksittykään, mikä sen sotkun siivoaisi. Erityisen suuresti minua surettavat nuoret ihmiset, jotka syömisellä pilaavat koko elämänsä. Luin iltapäivälehdestä, että Suomessa tehdään laihdutusleikkauksia jo alaikäisille lapsille.