Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Voiko poliisiin luottaa?

(1/10) > >>

Azazello:
Hesarin pääkirjoituksessa pohdittiin poliisihalinnossa piilevää kollegojen suojelumentaliteettia. Kun poliisi tekee rikoksen, sitä ei oikein haluta tutkia ja sille ummistetaan silmät. Kirjoitus on maksumuurin takana https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006661959.html?share=fadb389fad276fa40c982fb15b1c68fa

Aarniota puolustettiin hovioikeuden mukaan useamman poliisin salaliiton voimin.

Lahdessa ylikonstaapeli pieksi putkassa puolustuskyvyttömän kännikalan kymmenien poliisien seuratessa vierestä. Kukaan näistä sivusta seuranneista ei muistanut pahoinpitelyä, mutta näiden epäonneksi kaikki tallentui valvontakameraan.

Vaikka poliisi toimii välillä hyvinkin, näitä ylilyönneistä ja rikoksista uutisoidaan nykyään yhä useammin. Poliisi toimii välillä tosi epärehellisesti. Kysymys kuuluu, että luotatko että sinua kohdellaan aina oikeudenmukaisesti ja reilusti jos joudut poliisin kanssa tekemisiin?

joey_t:
Luotan. Mulla ei ole ikinä ollut ongelmia poliisin kanssa.

Venla:
Äh. Poliisitkin ovat vain ihmisiä, mutta jos nyt ammattikunnan perusteella mietin yleisfiilistäni, niin pidän Suomen poliisia luotettavana.
Ja voin todellakin antaa kiitosta kenttätyötä tekeville poliiseille, henkilökohtaiset kokemukset heistä positiivisia.
Mutta eihän kaikki poliisit aina ole täysin rehellisiä, silti omat kokemukset on että poliisit ovat toimineet oikeudenmukaisesti ja voin sanoa luottavani.

Vieras0128:
Poliisiin ei voi luottaa. Liikaa asenteellisia ja vain omia etujaan ajavia ihmisiä on töissä kyseisessä virkamieskunnassa. Kukaan tai mikään ei Suomessa oikeasti myöskään valvo poliisia, toisin kuin ns. vanhoissa demokratioissa, joissa poliisilla on parlamentaarinen valvonta. Ongelma on ihan Suomen valtiosääntöoikeudessa asti.

Itse jouduin nuorena oikeusmurhan uhriksi, ts. sain (onneksi vain sakko)tuomion rikoksesta, johon olin täysin syytön. Ihan vain siksi, kun poliisin piti löytää ”syyllinen”. Oikeusasteita ns. vitut kiinnosti moinen pikkujuttu, ja väärin perustein saamani tuomio jäi voimaan myös hovioikeudessa, erimielisellä äänestyspäätöksellä, joka lähinnä osoitti vain yhden kolmesta hovioikeudenneuvoksesta perehtyneen asiakirjoihin. Asiasta on jo about 30 vuotta, silti se aiheuttaa minulle edelleen vihan ja epäluottamuksen tunteita yhteiskuntaa, lainkäyttöä ja oikeuslaitosta kohtaan. Poliiseista saan lähinnä nokkosihottumaa ja suun tukkivaa hengenahdistusta. Yksikään kyseisen ammattikunnan edustaja ei pääse ystäväpiiriini.

Onneksi poliisejakin on alettu syyttää ja tuomita virkarikoksista, saati sitten muista rikoksista. Mutta kuten tuossa Azazellon linkkaamassa jutussa tuodaan esiin, paljon on vielä tehtävää sinisen muurin murtamiseksi. On kai se jokseenkin ennenkuulumatonta, että mukamas maailman johtavana sivistysvaltiona itseään pitävässä maassa maan suurin huumekauppias on huumepoliisin päällikkö, jota alaiset ja muut hännystelijät suojelevat myös oikeuden istunnoissa? Ja nyt sama roisto on syytteessä murhasta :o Mikä oikeastaan erottaa Suomen Venäjästä ja Kolumbiasta?

Suomeen tulisi pikimmiten luoda uskottava parlamentaarinen ja myös käytännössä toimiva valvonta poliisille ja puhdistaa koko organisaatio Aarnion ja alaistensa kaltaisista mätämunista, mutta myös pienemmistä nilkeistä. Kortistoon vaan koko sakki. Suomessa olisi vihdoin aika kaataa kansan sinisilmäinen luottamus poliisiin vähän niinkuin Itä-Euroopassa kaadettiin Stalinin patsaat jo 30 vuotta sitten.

Vieras0342:

--- Lainaus käyttäjältä: Metsis - Lokakuu 08, 2020, 01:13:11 ---
Kukaan tai mikään ei Suomessa oikeasti myöskään valvo poliisia, toisin kuin ns. vanhoissa demokratioissa, joissa poliisilla on parlamentaarinen valvonta. Ongelma on ihan Suomen valtiosääntöoikeudessa asti.

Itse jouduin nuorena oikeusmurhan uhriksi, ts. sain (onneksi vain sakko)tuomion rikoksesta, johon olin täysin syytön.


--- Lainaus päättyy ---

Aina kun joltain installisilta puuttuu parlamenttaarinen valvonta, se mahdollistaa väärinkäytöksiin. Julkisen vallankäyttö tulisi aina perustua lakiin. Ongelmana on, kun ylin valvoja puuttuu tai kun valvojalla on rajalliset resurssit, joiden takia tehtäviä ei ehditä kunnolla, silloin sattuu virheitä kiireen takia.

Jokaisesta ammattikunnasta löytyy väärinpelaajia, jotka ovat oppineet vuosien saatossa pelamaan omien sääntöjensä mukaan. Suomessa valtion virkamiehet ani harvoin antavat ilmi omia kolleeegoita väärinkäytöksistä, vaikka syytä olisi. Kansalaisten virkamiehestä tekemät kanteluista, joihin kuuluu syytös virka-aseman väärinkäytöksestä ei johda mihinkään, eikä niistä käytännössä seuraa mitään viranhaltijalla, joten se mahdollistaa mielivaltaiseen käytökseen, jossa kansalaisten oikeuksi voidaan loukata surutta, ja voi käydä kuten Metsikselle: päätyä täysin tuomioon, väärin perustein.

Viime aikoina esiin nouseet korkeiden poliisivirkamiesten syytökset, ovat olleet omiaan syömään luottamusta polisiin.

Tänä päivänä vaarana näen netin kautta tehtävät rikosilmoitukset, joita voi tehtailla kuka vaan hyörypää, jolla ei ole kaikki kotona. Rikosilmoitukset voivat johtaa vääriin todistuksiin ja tuomioihin, vaikka sopimattomalla tavalla esitetystä mielipiteestä somessa. Nykyiset cancel-kulttuurin SJW ja muut kahjot, jotka yrittävät vaientaa toista mieltä olevat ihmiset, tai antavat vääriä todistuksia toisista ihmisistä. Jos virkavalta heitä kuuntelee, ollaan vaarallisella tiellä.

Kysymykseen voiko polisiin luottaa? Yleisesti ottaen varmasti kyllä, vaikka poikkeus vahvistaa sääntöä.     

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu