Seksibisneksessä on Suomessakin ihmiskaupan uhreja. Jos törmäät tilanteeseen jossa sitä epäilet, voit tehdä nettivinkin poliisille. Tai kysyä, haluaako ihminen apua.
https://zonta.fi/events/event/kansainvalinen-ihmiskaupan-vastainen-paiva-world-day-against-trafficking-in-persons/
Oho, onko täällä Suomessakin ihmiskaupan uhreja? Oi, miten suloista... Olen itsekin fantasioinut välillä siitä millaiselta tuntuu olla ihmiskaupan uhri? Voisi olla joskus siistiä kokeilla uusia asioita! Missäs niitä ihmiskauppiaita ylhäisyytenne Paulatar oikein sijaitsee ja kenen luo voin mennä kahville? Löytyykö afgaanien ja somalien keskuudesta ketään helmiä, joka voisi kaupata minut vaikkapa jonnekin rajantakaiseen Karjalaan tjsp.? Kertokaa minulle, niin saan lisää motivaatio-kiihoketta ylelliseen huoran elämääni ylellisillä ihmiskauppa-kokemuksilla...
Tämän Sielujen Rakastajan postauksen on pakko olla huumoria.
Tosin äärettömän huonoa huumoria, mutta huumoria kuitenkin.
En edes tiedä, osaisinko mitään hyvää huumoria ja tilannekomiikkaa viljellä. Omaksuin huonot ja mustat tavat jo kasvuikäisenä. Vaikkakin kasvuikäistä mielipuolta tässä edelleenkin ollaan. Ehdin jo luulla aikuistuneeni. Se taisi olla liian aikaisin vihelletty ja pahoitteluni, jos tuotin jollekulle pettymyksen. Nyt kun huumoriani on sanottu äärettömän huonoksi, niin pidän sitä indikaattorina sille, että voin ne aikuistumishaaveet tietyiltä osin vielä lakaista maton alle sekä keskittyä keskenkasvuisiin ja mielenvikaisiin juttuihin kohta starttaavana avoimen yliopiston opiskelijana, tämän foorumin omia mielenvikaisen jälkeenjääneitä ja keskenkasvuisia aivopierujani unohtamatta. Eikös kuulostakin sopivan ja mukavan keskenkasvuiselta ollakseen totta?