[Liisis]

Hei kaikille!
Opiskelen sosiaalityöntekijäksi Helsingin yliopistossa ja teen parhaillaan gradua, tai nykyisin kutsutun mukaisesti maisteritutkielmaa. Pyysin ylläpidolta luvan, että saisin jakaa teille linkin kyselylomakkeeseen. Tiivistettynä tutkielmani aiheena on, vaikuttaako seksityön stigma julkisen sektorin palveluiden käyttöön: jätetäänkö huonon kohtelun pelossa palveluita käyttämättä, tai onko kokemuksia, että seksityöstä kertominen on vaikuttanut saamaasi palveluun? Myös kokemukset hyvistä ja onnistuneista kohtaamisista ovat erittäin tervetulleita.

Valitettavasti kysely aukeaa puhelimella hieman sekalaisen näköisenä, mutta kokeilun perusteella vastaaminen silläkin onnistuu. Alla on vielä erikseen kyselyn alussa oleva infoteksti ja itse kyselylinkistä pääsee klikkaamaan tietosuojailmoituksen auki. Vastauksia on tullut tähän mennessä kuutisen kappaletta ja yllätyksekseni esim. sosiaalityötä tai Kelaa koskevia vastauksia ei ole vielä tullut juuri lainkaan. Vastaukset voivat olla hyvin vapaita ja moninaisia eikä haittaa, vaikka vastaus menisi hieman aiheen vierestä, jos se kuitenkin liittyy teemaan.

Kiitos tuhannesti jo etukäteen!
Terveisin Liisa

Linkki kyselyyn: https://redcap.helsinki.fi/redcap/surveys/?s=KNTHTKFWK8DYXJDE

Tässä vielä kyselyn infoteksti:

Seksi- ja erotiikka-alan stigman vaikutus julkisen sektorin palveluiden käyttöön
Tällä kyselylomakkeella kerätään tutkimusaineistoa sosiaalityön maisteritutkielmaa varten. Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää, alikäyttävätkö seksi- ja erotiikka-alan työntekijät julkisen sektorin välttämättömäksi katsottavia palveluita seksi- ja erotiikka-alaan sisältyvän stigman vuoksi ja vaikuttaako seksityö ilmi tullessaan viranomaisten asenteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi stigman konkreettiset vaikutukset seksi- ja erotiikka-alan työntekijöille. Parhaimmillaan tutkimustulokset voivat osoittaa eri viranomaisten kehityskohteita - myös onnistumisia. Ne voivat tukea oikein kohdennetun koulutuksen kehittämistä ja vähentää seksi- ja erotiikka-alaan liittyvää stigmaa ja purkaa stigmaa lisääviä rakenteita.

Kysely on suunnattu kaikille, jotka ovat tehneet, tai tekevät tällä hetkellä työtä seksi- ja erotiikka-alalla ja jotka tunnistavat työnsä vaikuttaneen sosiaalihuollon, Kelan, julkisen terveydenhuollon ja/tai poliisin palveluiden käyttöön ja niihin hakeutumiseen. Työskenteletpä asiakkaiden kanssa kasvotusten tai verkossa, voit kuulua tutkimuksen kohderyhmään jos koet, että työhösi kohdistuu stigmaa, joka vaikuttaa asiointiisi julkisen sektorin palveluissa.

Vastauskenttien maksimimerkkimäärä on suuri, joten vastaukset voivat olla muodoltaan vapaita ja omakohtaisia. Voit vastata niihin siltä osin, kuin ne koskettavat sinua. Ei haittaa, vaikka toistoa tulisi, tai eri viranomaisia koskevia asioita olisi eri vastauslaatikoissa. Vääriä vastauksia ei ole, vaan tärkeintä on saada kattavasti tietoa viranomaisten mahdollisista asenteista ja kohtaamiseen liittyvästä osaamisesta sekä siitä, jätetäänkö stigman vuoksi palveluita käyttämättä.

Kyselyyn vastaaminen on anonyymiä ja vapaaehtoista, ja sen voi keskeyttää milloin tahansa. Keskeyttämisestä ei aiheudu mitään haittaa osallistujalle. Lomake ei kerää mitään henkilötietoja. Huolehdithan, että et kirjoita vastauksiisi esimerkiksi nimeäsi, paikkakuntaasi tai muuta henkilö- tai tunnistetietoa. Jatkamalla kyselyyn vahvistat lukeneesi tietosuojailmoituksen ja annat suostumuksesi tutkimukseen osallistumiseen.
Valmis tutkielma on julkinen asiakirja, joka voi sisältää sitaatteja. Mitään tekstiä, josta kirjoittaja olisi mahdollista tunnistaa, ei sisälly julkaistuun tutkielmaan.

[Liisis]

Ja linkkiä saa jakaa myös muissa verkostoissa! 

[FortySexN2]

Jotenkin tykkään Liisan lähestymistavasta. Näitä kyselyitä on laitettu aikojen saatossa tännekin aika paljon ja osasta niistä on saanut aika hämärän kuvan. toivottavasti Liisa saa vastauksia jotta tutkielma pääsee maaliin.

[MikaM]

Liisan kysymyksenasettelussa on yksi iso ongelma. Hän lähtee oletuksesta, että seksityöstä seuraa stigma. Ehkä näin oli vielä 1990-luvulla kun feministit hyökkäsivät seksityötä vastaan. Tänä päivänä stigmaa ei välttämättä ole.

Tutkimusta varten pitäisi kysyä, koetko seksityön aiheuttavan sinulle stigmaa?
Kun katsoo julkisuudessa olevia lehtijuttuja, niin ainakin osa näkee julkisen keskustelun seksityöstä omalla naamalla markkinointikeinona.

Tämä ongelma kysymyksenasettelussa ilmeni viimeksi julkisuutta saaneessa väitöskirjassa, jossa tutkittiin kristittyjen suhdetta pornoon. Tutkimuksessa olisi pitänyt olla verrokkiryhmänä ei-kristityt, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Turskana en itse näe, että seksiyrittäjillä on jokin erityinen leima.
Tämän käsityksen vahvistaa myös Kentsu Erikssonnin kirjoitukset. Seksiyrittäjien ryöstöt tutkitaan, kuten tavalliset ryöstöt. Kentsu valitti, etteivät ulkomaalaiset seksiyrittäjät usein halua selvittää ryöstöjä, koska eivät  luota Suomen poliisiin.

[häkkisen isa]

Liisan kysymyksenasettelussa on yksi iso ongelma. Hän lähtee oletuksesta, että seksityöstä seuraa stigma. Ehkä näin oli vielä 1990-luvulla kun feministit hyökkäsivät seksityötä vastaan. Tänä päivänä stigmaa ei välttämättä ole.

Tutkimusta varten pitäisi kysyä, koetko seksityön aiheuttavan sinulle stigmaa?
Kun katsoo julkisuudessa olevia lehtijuttuja, niin ainakin osa näkee julkisen keskustelun seksityöstä omalla naamalla markkinointikeinona.

Tämä ongelma kysymyksenasettelussa ilmeni viimeksi julkisuutta saaneessa väitöskirjassa, jossa tutkittiin kristittyjen suhdetta pornoon. Tutkimuksessa olisi pitänyt olla verrokkiryhmänä ei-kristityt, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Turskana en itse näe, että seksiyrittäjillä on jokin erityinen leima.
Tämän käsityksen vahvistaa myös Kentsu Erikssonnin kirjoitukset. Seksiyrittäjien ryöstöt tutkitaan, kuten tavalliset ryöstöt. Kentsu valitti, etteivät ulkomaalaiset seksiyrittäjät usein halua selvittää ryöstöjä, koska eivät  luota Suomen poliisiin.

mä olen nyt kymmenen minuuttia tuijottanut tätä kommenttia ja miettinyt miten voisin vastata riittävän kohteliaasti, mutta kuitenkin siten että tulisi selväksi miten kertakaikkisen hakoteillä sen kirjoittaja onkaan.

[MikaM]

mä olen nyt kymmenen minuuttia tuijottanut tätä kommenttia ja miettinyt miten voisin vastata riittävän kohteliaasti, mutta kuitenkin siten että tulisi selväksi miten kertakaikkisen hakoteillä sen kirjoittaja onkaan.

Palataan asiaan sitten, kun olet opiskellut yli parikymmentä opintoviikkoa tilastotiedettä yliopistossa ja kuunnellut luennolla professorin esimerkkejä siitä, missä yhteiskunnallinen tutkimus on jo lähtökuopissa mennyt pieleen.

Utelias mieli voi aloittaa vaikka linkin kirjasta.
https://netn.fi/syn_publication/kun-maailma-ei-tasmaa/

Helsingin Valtsikassa oli muuten aikanaan tilastotieteen professori, jolta saattoi kysyä neuvoa kyselytutkimuksiin. Kirjahyllystäni löytyy "Survo ja minä. Survo Systems, Helsinki 1996"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Mustonen

[häkkisen isa]

Palataan asiaan sitten, kun olet opiskellut yli parikymmentä opintoviikkoa tilastotiedettä yliopistossa ja kuunnellut luennolla professorin esimerkkejä siitä, missä yhteiskunnallinen tutkimus on jo lähtökuopissa mennyt pieleen.

aah no mutta niinpä tietenkin! tilastotieteen luennoiltahan sen oppii että koetaanko me seksityöläiset oikeasti stigmaa vai ollaanko me vain kaikki kuviteltu niin. hyvä että tuli tämäkin nyt selväksi!

[MikaM]

Palataan asiaan sitten, kun olet opiskellut yli parikymmentä opintoviikkoa tilastotiedettä yliopistossa ja kuunnellut luennolla professorin esimerkkejä siitä, missä yhteiskunnallinen tutkimus on jo lähtökuopissa mennyt pieleen.

aah no mutta niinpä tietenkin! tilastotieteen luennoiltahan sen oppii että koetaanko me seksityöläiset oikeasti stigmaa vai ollaanko me vain kaikki kuviteltu niin. hyvä että tuli tämäkin nyt selväksi!

Asia tuli harvinaisen selväksi. Asiaa ei tarvitse tutkia. Isa ilmoittaa kaikkien seksityöläisten puolesta, että jokaisella on stigma ja se vaikuttaa siihen miten seksiyrittäjät käyttävät julkisia palveluja.

Tutkimus on valmis!

Vertailun vuoksi, onko niin, että kaikki homot ovat visusti kaapissa, koska stigma?

[saapasjalkakolli]

Varmasti stigmaa on edelleen, mutta MikaM on oikeassa, että kysymyksen asettelun pitää olla mahdollisimman neutraali, ettei se heijastele suoraan yhteiskunnan oletuksia jo itsessään. Tutkimusta voi sitten jatkaa siitä painottaen aikaisempaa havaintoa, ollen näin vähemmän neutraali, mutta pohjautuen johonkin. Silloinkin pitää olla varovainen, ettei kumuloida asenteita tutkimuksiin. Kuten nykyään yhä useammin käy.

Ei voi ottaa esim. pohjaksi tutkimusta 70-luvulta ja lähteä siitä ylöspäin, kun maailma on täysin muuttunut, vaan ensin pitää tarkistaa kuinka asiat on nyt ja sitten edetä siitä.

Eli maalaisjärjellä voidaan yhä melko varmasti sanoa, että stigmaa on, mutta asiat ovat myös muuttuneet. On tärkeää lähteä oletuksesta, että ehkä onko/koetaanko stigmaa edelleen kuin lähteä suoraan stigmasta liikkeelle.

Akateemisessa tutkimuksessa olisi erittäin tärkeää karsia pois kaikki tutkimuksen tekijän omat ennakkoasenteet. Asiaa on tärkeää tarkastella neutraalista näkökulmasta.

[häkkisen isa]

Asia tuli harvinaisen selväksi. Asiaa ei tarvitse tutkia. Isa ilmoittaa kaikkien seksityöläisten puolesta, että jokaisella on stigma ja se vaikuttaa siihen miten seksiyrittäjät käyttävät julkisia palveluja.

Tutkimus on valmis!

Vertailun vuoksi, onko niin, että kaikki homot ovat visusti kaapissa, koska stigma?

vertailun vuoksi, minä en ole kaapissa, onko niin, että stigmaa ei siis kohdallani ole?

mä en aidosti ymmärrä mikä on sun motiivisi seksinostajana sanoa seksiä myyvien puolesta, että epäilet koko stigman olemassaoloa. me olemme jo aika monessa tutkimuksessa vastanneet kysymykseen siitä, koemmeko me stigmaa. vastaus on kyllä. jos asia epäilyttää, suosittelen syöttämään google scholariin hakusanat "seksityö" ja "stigma". tällä tutkimuksella tutkitaan stigman laatua ja vaikutusta, ja hyvä niin.

[Liisis]

Kiitos sanoistasi FortySexN2, jännitin tätä julkaisua yllättävän paljon Jonkin asteinen epävarmuus ja kriittisyys omaa tutkimusta ja työtä kohtaan onkin toisaalta tärkeää.

MikaM esität tärkeän pointin ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että olettamuksia ei pidä tehdä liiaksi. Pohdin itsekin, sisältyykö tutkimusongelmaani liikaa olettamia lähtöasetelmassaan, mutta en kuitenkaan usko, että stigman voitaisi sanoa 30 vuodessa kadonneen tyystin, vaikka muutosta onkin tapahtunut. Lisäksi myös tämän kaltaisella aineistonkeruumentelmällä asia tulisi todennäköisesti esiin vastauksissa. Kiitos kuitenkin pohdinnastasi, kritiikki ja eriävät näkökulmat kuuluvat jokaiseen tutkimukseen.

Kommenttien pohjalta avaankin hieman, miten tähän pisteeseen on tultu. Tutkimusongelmani on muodostettu pitkälti kansainvälisten artikkeleiden pohjalta, osittain niiden joita olen käyttänyt kanditutkielmassa ja osin uudempien (esim. https://wyaj.uwindsor.ca/index.php/wyaj/article/view/7280). Seksityöhön suhtaudutaan eri tavoin maasta, maan lainsäädännöstä ja kulttuurista riippuen. Ei tarvitse vilkaista kuin naapuriin Ruotsiin, niin poliittinen ja juridinen suhtautuminen seksityötä kohtaan on varsin erilaista, kuin meillä Suomessa. Ruotsin viimeaikaisten OnlyFans-väläyttelyjen vuoksi ajatukseni vahvistui siitä, että tutkielmani aihe voisi olla relevantti, ehkäpä tutkimustuloksilla voi myös ottaa kantaa Ruotsin tilanteeseen. Jos vastauksissa kävisikin ilmi, että stigma ei vaikuta millään tavalla palveluiden käyttöön, toimisi sekin vasta-argumenttina seksityön kriminalisoinnille.

Aihe on kansainvälisten artikkeleiden lisäksi muodostunut myös omasta työelämästäni käsin ja voinkin tässä samalla kertoa hieman omasta taustastani. Olen työskennellyt aikuissosiaalityössä sosiaaliohjaajana ja sosiaalityöntekijänä nyt viitisen vuotta. Kun aikoinaan tein kanditutkielmaani seksityöstä (hyvin pieni kirjallisuuskatsaus) ja esittelin sen tulokset yksikköni työntekijöille, vastaanotto oli hyvin kirjavaa. Johtopäätöksiä ja mutkia oikaistiin runsaasti ja todetessani, että vapaaehtoinen seksityö voi olla yksilön vapautta, itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia lisäävä ammatinvalinta siinä missä muutkin, sain vasta-argumentiksi, että ei voi olla hyvinvointia lisäävää, jos poikaystävä myy naistaan huumeita vastaan. Käsitteet ihmiskaupan, parituksen ja seksityön välillä menivät ristiin rastiin ja ennakko-oletuksiin perustuvia väittämiä lauottiin runsaasti. Korkeammalla johtoportaassa tuloksiin taasen suhtauduttiin erittäin hyväksyvästi ja moni totesikin olevansa ydinsanomani kanssa samaa mieltä siitä, että huono-osaisen leiman antaminen yksipuolisesti harvoin luo hedelmällistä maaperää yhteiselle työskentelylle ja että seksityötä ei pidä katsoa ihmisen koko identiteettinä.

Jäin pohtimaan näiden keskusteluiden jälkeen, mikä mahtaa olla laajemmin eri viranomaisten työntekijöiden seksityöhön suhtautumisen laita sosiaalihuollon, mutta myös muiden palveluiden osalta. Hyvät ja ystävälliset tarkoitusperäthän eivät tarkoita sitä, että ei tulisi stigmatisoineeksi jotakin. Suomen kontekstissa seksityön tutkimusta on melko vähän ja tästä alkoikin hahmottelu kohti tutkielmaa. Alusta saakka minulle oli selkeää, että haluan kysyä asiaa seksityötä tekeviltä, en viranomaisten työntekijöiltä, toki sillekin voi olla jossain vaiheessa paikkansa. Ensimmäisissä hahmotelmissa tutkimusongelmani koski vain sosiaalihuollon palveluita, mutta aloin epäröimään, mahtaako vastauksia tulla riittävästi, sillä minulla ei ole minkäänlaista käsitystä, kuinka moni seksityöntekijä on koskaan tarvinnut sosiaalihuollon palveluita. Anna Kontulan väitöskirjassa (vuodelta 2008, ei suinkaan 1970-luvulta) on sivuttu lastensuojelua aiheena ja käsitelty myös lastensuojelun työntekijöiden asenteita, vallan käytön asemaa silmällä pitäen, joten tästä päättelin, että jonkinlaista kosketuspintaa saattaa olla. Päädyin kuitenkin ottamaan mukaan tutkimusongelmaan myös muita julkisen sektorin toimijoita, sillä pohdin sen myötä kokonaistilanteen tulevan paremmin näkyväksi. Päätös vaikuttaa oikealta, sillä sosiaalihuoltoon liittyviä vastauksia on tullut vielä hyvin vähän. Ainakin vielä on vaikea arvioida, kertooko se siitä, että palveluita ei käytetä koska niitä ei tarvita, niitä ei käytetä koska niihin ei haluta hakeutua, vai että palveluita käytetään, mutta niistä ei haluta puhua, tai vastaajia ei ole tavoitettu.

Tutkielmani tarkoitus ei ole siis kertoa, miten asianlaita on, vaan kysyä sitä, mutta kyllä, sisällytän olettaman, että stigma ei ole täysin hävinnyt seksityöstä. Jos asian kääntää toisin päin, kansainvälisten tulosten kertoessa että seksityöhön sisältyy stigmaa, eikö olisi erikoinen olettama, että Suomessa asia on toisin? Toivottavasti vastauksia kertyykin runsaasi luotettavan tuloksen saamiseksi. Tutkielman tekijän yksi tärkeä tehtävähän on kirjoittaa tutkimusprosessi niin selkeästi ja läpinäkyvästi auki, että se herättää luottamusta, joten annettu kritiikki konkretisoikin itselleni hyvin, kuinka omien tutkimuksen aikana tehtyjen valintojen perusteleminen on tärkeää.