Tekoäly on mullistanut lääketieteellistä tutkimusta ja lääkekehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana aivan tolkuttomasti. Sen avulla on pystytty käsittelemään ja yhdistelemään valtavia määriä tutkimusdataa tavalla, johon ihmiset eivät yksin pystyisi. Merkittävimpiä saavutuksia ovat esimerkiksi DeepMindin AlphaFold, joka ratkaisi proteiinien rakenteiden ennustamisen ongelman ja nopeutti lääkeaineiden suunnittelua, sekä tekoälyn avulla löydetty uusi antibiootti Halicin, joka tehoaa myös moniresistentteihin bakteereihin. Näiden lisäksi tekoälyä hyödynnetään laajasti sairauksien, kuten syövän ja Alzheimerin, varhaisessa tunnistamisessa lääketieteellisten kuvien ja potilastietojen analyysissä.
Käytännössä tekoäly ei korvaa lääkäreitä tai tutkijoita, vaan toimii tehokkaana apuvälineenä, joka pystyy seulomaan tietoa, tunnistamaan piileviä yhteyksiä ja ehdottamaan lupaavia tutkimussuuntia. Tämä on lyhentänyt lääkekehityksen alkuvaiheita jopa murto-osaan entisestä ja mahdollistanut uusien hoitomuotojen nopeamman kehittämisen. Lääketiede on ainakin yksi niistä aloista, joilla tekoälyn hyödyntämiseen suhtaudutaan yleisesti positiivisest sen kiistattomien saavutusten ansiosta.
Tekoälyä pidetään toisaalta epäeettisenä energiasyöppönä, mutta suhteellisuuden vuoksi on hyvä muistaa, että esimerkiksi Netflixin tai YouTuben jatkuva suoratoisto kuluttaa moninkertaisesti enemmän energiaa. Silti harva pitää elokuvien katsomista tai videoiden selaamista moraalisesti ongelmallisena.
Sen sijaan tekoälyn käyttö mainospuolella, varsinkin ne geneeriset, koneella puhutut YouTube-mainokset tai virtuaalijuontajat , aiheuttaa kyllä meikäläisellä välittömän kanavanvaihdon tai puhelun katkaisun.
