Ja taas herätessä kello näyttää 01:38. Unta tällä kertaa ruhtinaallisesti 3 tuntia. On se tietysti parempi kuin ei mitään, mutta tää alkaa olla kirjaimellisesti vähän väsynyttä touhua. Eikä auta vaikka kuinka kääntää kylkeä ja yrittää pitää mielen tyynenä kuin joku Zen-munkki. Ei kun ylös, kahvit tulemaan ja Seksisaitille lässyttämään jotain.
Mulle jazz on tuttua lähinnä elokuvista ja varsinkin film-noir & neo-noir genreihin se sopii tosi hyvin. Bernard Hermannin raita Taksikuskista (1976) kuvaa hyvin sitä tunnelmaa, kun on yksin unettomina öinä kaupungissa, oli se sitten ihan vain Helsinki tai toisille New York. Ja onhan se leffakin edelleen yksi suosikkejani:
https://www.youtube.com/watch?v=gJ9SvXXgnE0&list=RDgJ9SvXXgnE0&start_radio=1
(Bernard Herrmann - I Still Can't Sleep / The Cannot Touch Her)
Mulle jazz on tuttua lähinnä elokuvista ja varsinkin film-noir & neo-noir genreihin se sopii tosi hyvin. Bernard Hermannin raita Taksikuskista (1976) kuvaa hyvin sitä tunnelmaa, kun on yksin unettomina öinä kaupungissa, oli se sitten ihan vain Helsinki tai toisille New York. Ja onhan se leffakin edelleen yksi suosikkejani:
https://www.youtube.com/watch?v=gJ9SvXXgnE0&list=RDgJ9SvXXgnE0&start_radio=1
(Bernard Herrmann - I Still Can't Sleep / The Cannot Touch Her)