Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Pitääkö ruoka ja koti ansaita erikseen?

<< < (18/40) > >>

ThomasDundee:

--- Lainaus käyttäjältä: joey_t - Huhtikuu 15, 2025, 21:31:56 ---
--- Lainaus käyttäjältä: ThomasDundee - Huhtikuu 15, 2025, 21:06:52 ---Huvittavaa, että juuri ne, joilla on vähiten kosketuspintaa työttömyyteen ja vähäosaisuuteen tietävät työttömyyden ja vähäosaisuuden syistä eniten.

Todellisuudessa passivoinnin syy on nimenomaan tuo suojaosan poisto eikä sosiaaliturva sinänsä. Tällä suojaosan poistolla hallitus ei kannusta ottamaan vastaan mitään muuta kuin kokoaikatyötä.

--- Lainaus päättyy ---
Tämähän on kommenttia minun viestiini joten oletan että ensimmäinen kappale on suunnattu minulle jossa ikäänkuin todetaan minun kyvyttymyyteni osallistua tähän keskusteluun koska olen - oletettavasti - jotakin. Niinpä kerron että en aivan erityisesti välitä tämäntyyppisestä keskustelusta ja mielenkiintoni dialogiin kanssasi katkeaa mikäli emme kykene keskustelemaan asiasta sinänsä sen sijaan että keskustelisimme meistä henkilöinä. Ja vieläpä toista vähätellen.

Suojaosahan toimii jotakuinkin seuraavasti, lukemat ovat varmasti vääriä mutta ajatus näiden takana on seuraava. Lähtökohtana työtön joka saa työttymyyspäivärahaa 700 €/kk. Hän vastaanottaa työtä 300 €/kk.
a) Kun on suojaosa
työtön tienaa 700 € + 300 € = 1000 €
b) Kun ei ole suojaosaa
työtön tienaa 550 € (päivärahaa on leikattu) + 300 € = 850 €

Tapauksessa a) työtön vastaanottaa työn, tapauksessa b) ei vastaanota ja ainoa syy tähän ratkaisuun on suojaosan poisto. Jos tämän haluaa selittää jotenkin muuten kuin sosiaaliturvan passivoivana vaikutuksena niin siitä vain mutta minusta se on älyllisesti epärehellinen selitys.

--- Lainaus päättyy ---

Pahoitelen ensimmäistä lausetta, en toki tiedä historiaasi, eikä tarkoitukseni ollut mennä henkilökohtaisuuksiin.
Syynä ehkä on, että tämä aihe on minulle arka. Olen saanut aikoinani tuntea selkänahassani tämän passivoivan vaikutuksen. Ja usko pois, että tukien varassa elämisen helppous ei ole se passivoiva tekijä, vaan kokemus siitä, että et saa tehdä töitä. Et kelpaa. Jos onnistuit saamaan jonkun 100 € työkeikan, niin seuraavan tukihakemuksen käsittelyprosessi kaikkine selvityspyyntöineen ja liitteineen ja lisäselvityspyyntöineen oli aivan käsittämätön paperisota, saattoi kestää yli kuukauden ja johti siis siihen, että sen satasen työkeikan takia jouduit olemaan sen kuukauden (tai yli) ilman mitään muita tuloja kuin sen palkkioksi saadun satasen. Joten tämän kokemuksen jälkeen et seuraavalla kerralla uskalla vastaanottaa satasen tai parin työkeikkaa. Se passivoi. Samalla kuitenkin haaveilet siitä, että saisit joskus tehdä ihan oikeita töitä ja saisit ihan oikeaa palkkaa, mutta osa-aikaisen tai keikkatyön vastaanottaminen ei kannata, ja säännöllistä kokoaikatyötä ei ole mahdollista saada. Joten ymmärrän, että tilanteen jatkuessa pitkään, se saattaisi johtaa totaaliseen passivoitumiseen ja "työnteko ei sitten varmaan ole minua varten" -asenteeseen.
Ja että minä olen sieltä päässyt loppujen lopuksi nykyiseen aika hyvään asemaani ei johdu sinnikkäästä työnhausta tai itseni ottamisesta niskasta kiinni (no osittain jälkimmäisestä), vaan siitäkin saan kiittää ennen kaikkea sosiaaliturvajärjestelmää ja mahdollisuutta ilmaiseen, tuettuun opiskeluun. Ja sattumien summaa ja helvetin hyvää onnea.

Näen että nykyinen hallitus on taas ottanut takapakkia tämän suojaosan poiston kanssa, ja lisäksi aikuiskoulutustuen poistolla vähentänyt ihmisten mahdollisuutta päästä pois passiivisuuden kierteestä.

Tuossa esimerkissäsi käännät tilanteen minun nähdäkseni aivan päälaelleen. En näe asiaa mitenkään muuten, vaikka kuinka yritän, kuin että esittämäsi skenaario A) kannustaa vastaanottamaan työtä, ja skenaario B) ei kannusta vastaanottamaan työtä.
Suojaosan poisto ei siis mitenkään kannusta työttömiä työn vastaanottamiseen, vaan ainoastaan passivoi, kuten itsekin totesit.



Edit: Tällävälin Häkkisen Isan kommenttiin kirjoittamasi vastaus osuu nähdäkseni jotenkuten lähimaastoon:


--- Lainaus käyttäjältä: joey_t - Huhtikuu 15, 2025, 21:49:10 ---
Ja tämäkin edellämainitsemani asia on totta lähinnä teoriassa sentyyppisestä syystä että elämä yhteiskunnassa ja toimeentulon hankinta on tehty kovin vaikeaksi. Jos yhtä-äkkiä haluaisin elättää itseni myymällä autokatoksessani itse paistamiani pannukakkuja sekä keittämääni kahvia niin tilanne olisi käytännössä mahdoton: niin moni eritason byrokraatti sekä lupavirkailija puuttuisi asiaan esittämällä minulle vaatimuksia joiden täyttämiseen vaadittava työ olisi monin kerroin kuluttavampaa kuin itse autokatoksessa tapahtuva myyntityö. Eli koska nykymaailma on tuontyyppistä niin voidaan ajatella että kokonaisuuteen kuuluu kiinteänä osana myös sosiaaliturva niinkuin se on.


--- Lainaus päättyy ---

ThomasDundee:

--- Lainaus käyttäjältä: orjamies - Huhtikuu 15, 2025, 22:49:15 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Penaattori - Huhtikuu 15, 2025, 16:47:01 ---^ Esim. Virossa tehdään rikoksia vähemmän (per asukas ) kuin Suomessa, vaikka sosiaaliturva on siellä heikompi.

--- Lainaus päättyy ---

Ainakin 1 selkeä syy viron vankilat on vielä pelottavia. suomen kesäleirejä.

--- Lainaus päättyy ---

Oletko varma? Tallinnan pahamaineinen keskusvankila Patarei vangla lakkautettiin vuonna 2005 Viron liityttyä EU:hun ja uuden, EU-standardien mukaisen modernin keskusvankilan valmistuttua Tarttoon.

Neuvostoaikainen Patarei oli kyllä pelottava paikka teloituskammioineen. Vielä kymmenisen vuotta sitten tämä hylätty vankila toimi museona ja sinne järjestettiin opastettuja kierroksia. Sieltä tietoni on peräisin.

Pupu7000:
Korruptio vääristää myös rikostilastoja, kun rikoksia jää kirjaamatta ja niistä voi selvitä rahalla tai palveluksilla. Viro on korruptoitunut maa. Suomikin on, mutta Viro on Suomea korruptoituneempi. https://ylioppilaslehti.fi/2001/02/viron-korruptio-ei-hellita/ Artikkeli on vanha, mutta Viro on tässä asiassa tilastollisesti edelleen Suomea jäljessä.

Suosittelen lukemaan artikkelin, eikä vain ensimmäisenä tarttumaan siihen, että se on julkaistu Ylioppilaslehdessä. Siinähän oli muuten se kakka-artikkelikin, kaikki me muistamme sen ja nyt kun sekin on mainittu, ei ole enää tarpeen mainita toistamiseen.

joey_t:
Sinä puhut Thomas nyt vähän eri asiasta kun kerrot miten sosiaalituen varassa olevan käy vastaanottaessaan työtä. Maksut tulevat vasta viipeellä joka aiheuttaa tilapäistä taloushankaluutta. Tämä on byrokratiaan liittyvä ongelma jota toivottavasti saadaan korjattua mutta itseasiassa puhe on sosiaaliturvasta yleensä: minkä suuruista se on ja miten toimitaan kun tällainen turvaa saanut henkilö saa (osa-aikaista) työtä. Valtaosa kirjoituksestasi käsitteli noita byrokraattisia ongelmia joka on oman keskustelunsa paikka. Tähän se ei kuulu.

Sosiaaliturvan tarkoitus on auttaa taloudellisesti niitä jotka eivät siihen itse kykene ja jos kykenevät hankkimaan elantonsa osittain, yhteiskunnan ei tule maksaa sosiaaliturvaa täysmääräisesti. Kaikki suojaosat ovat vailla kelvollista perustelua. Jos järjestelmä mistä tahansa syystä saa työnteon näyttämään ei-kiinnostavalta vaihtoehdolta, järjestelmä on kelvoton ja se tulee purkaa.

Ymmärrän logiikaltaan sosiaaliturvan filosofian perusteluineen, tämä käy ilmi vastauksestani isalle jonka kohdan poimit sitaattina. Siltikään en ole ollenkaan vakuuttunut siitä paras mahdollinen yhteiskunta rakentuu tällaiselle perustalle. Tiedän toki sen että ylivoimainen valtaosa suomalaisista kannattaa hyvinvointivaltiota ja siitä ei tulla luopumaan kuin pakon edessä.

Kuitenkin kun mietin mitä valtion tulisi tehdä niin lähinnä tulee mieleen kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen, maksuton peruskoulutus, jonkinlaiset sote-palvelut, infran rakentaminen ja ehkä jotakin muutakin mutta nämä nyt äkkiä tuli mieleen. Valtaosassa muita toimintoja ihmisten on otettava suurempi vastuu omasta sekä lähipiirinsä elämästä itse. Minua huolestuttaa tämä nykyinen elämä johon meillä ei ole varaa: sekä valtiolle että kunnille on määrätty aivan liian paljon lakisääteisiä tehtäviä. Nythän tilanne on se että kun maassa on hallitus joka edes yrittää kääntää suuntaa kestävämmälle linjalle, kansalaiset arvostelevat heidän tekemäänsä "julmaa ja köyhien asemaa kurjistavaa politiikkaa".

ThomasDundee:
^Myönnän että asia meni vähän sivuraiteille, mutta mun pointti on lähinnä se, että kyllä jokainen ihminen haluaa käyttää osaamistaan ja tietotaitoaan ja olla hyödyksi muille. Eli, jos yhteiskunta asettaa jokaisen velvollisuudeksi tehdä töitä, niin sen pitäisi myös varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tehdä töitä. Joku taisi tässä ketjussa kommentoidakin jotain tämän suuntaista.
Mutta mitä on työ? Se on tekemistä, josta on hyötyä yhteiskunnalle, ja tekemistä josta tekijä saa elannon. Mutta mutta, onko näiden kahden määritelmän välttämättä pakko toteutua yhtäaikaa saman tekemisen kohdalla? Vapaaehtoistyö ei ole työtä, koska tekijä ei saa siitä elantoa. Työtön ei edes oikein saa tehdä vapaaehtoistyötä, koska se ei ole "oikeaa" työtä ja siksi arvotonta, vaikka hyöty yhteiskunnalle olisi kuinka suuri. Vastaavasti on töitä, joista ei ole yhteiskunnalle mitään hyötyä, mutta joista tekijä saa elannon. Ovatko nämä arvokkaampia kuin hyödyllinen vapaaehtoistyö?
Uskon, että jokaisella ihmisellä on kyllä mielenkiinnon kohteita, osaamista ja tietotaitoa, joka olisi valjastettavissa hyödyksi yhteiskunnalle, muille ihmisille tai vaikka luonnon hyvinvoinnille. Jokaisella ihmisellä on myös tarve olla hyödyksi. Myös niillä, jotka elävät näennäisen tyytyväisinä sosiaalituilla ja sanovat etteivät halua tehdä töitä.
Ongelma on siinä, että yksilön osaaminen ja tietotaito ei välttämättä ole valjastettavissa suoraan rahalliseksi tuloksi tälle henkilölle itselleen. Tai jos on, niin tällä henkilöllä ei välttämättä itse ole kykyä ja osaamista tähän valjastamiseen, tämä kun taas vaatisi ihan omat taitonsa ja kykynsä, joita joillain on ja toisilla ei. Jos tällainen henkilö ei myöskään onnistu saamaan jotain paskaduunia elannokseen, niin lopputuloksena on, että hän näyttäytyy yhteiskunnan silmissä laiskana sosiaalituilla eläjänä, joka ei halua tehdä töitä. Ja hänen potentiaalinsa menee hukkaan. Olen tavannut työttömiä ja syrjäytyneitä kuppiloissa ja jutellut joidenkin kanssa oluen ääressä. Jollain saattaa olla valtasti spesifistä tietoa esim purjeveneiden rakenteesta ja tekniikasta. Toisella todella laaja tietämys esim. 1960-luvun musiikista. Mutta he eivät ole osanneet valjastaa sitä toimeentuloksi/rahaksi, ja siksi se on hukkaan mennyttä tietotaitoa.
Näkemys, jonka mukaan työ on itseisarvo ja kaikki on hyvin kunhan jokainen tekee töitä, riippumatta siitä mitä se työ on ja mikä hyöty siitä on, on ongelmallinen. Tähän näkemykseen kuuluu,että jokainen työ on yhtä arvokasta, vain ja ainoastaan siitä syystä, että se on työtä, ja työnteko on itseisarvo sinänsä.
Tämä on ongelmallista siksi, että tällöin menee valtavasti potentiaalia hukkaan, ja toisaalta työnteon nimissä tulee käytettyä resursseja turhaan ja hyödyttömään, jopa haitalliseen toimintaan.

Näkisin, että jonkinlainen systeemi, jossa jokaisen ihmisen toimeentulo olisi lähtökohtaisesti taattu, johtaisi siihen, että ihmiset kyllä käyttäisivät osaamistaan ja taitojaan yhteiskunnan hyödyksi. Ilman vaatimusta, että juuri sen hyödyllisen tekemisen pitäisi tuottaa se toimeentulo sille tekijälle itselleen, kaikki hyödyllinen toiminta pitäisi määritellä työksi.

En nyt suoralta kädeltä osaa sanoa toteutuskeinoja, mutta näkisin, että jollain tämänkaltaisella systeemillä yhteiskunta saisi kansalaisistaan suurimman nettohyödyn, ja toisinpäin. Ja lisäksi ihmisten hyvinvointi olisi parempi.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu