Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Pitääkö ruoka ja koti ansaita erikseen?

<< < (10/40) > >>

M.U. Tiainen:

--- Lainaus käyttäjältä: Kellopeliappelsiini - Tammikuu 14, 2024, 12:53:23 ---
--- Lainaus käyttäjältä: M.U. Tiainen - Tammikuu 14, 2024, 03:52:07 ---
Oletko koskaan ollut Kierrätyskeskuksessa hommissa? Et varmaan, mutta minä olen päivän ollut.
Työkokeilussa. Elämäni töitä tehneenä.

Olin kuljetuspuolella. Ensimmäisenä päivänä satuin vahingossa kysymään työvaatteista. Muut vammaiset nauroivat. Joku vammainen esihenkilö heitti sellaisen Motonetin euron huomioliivin, missä luki selässä Kierrätyskeskus.
.
.
.
Joten kaikki nuo työkkärin kuntouttamis- ja työkokeilupaskat liittyvät maahantunkeutumiseen ja hölmöläisten hyväksikäyttöön.

--- Lainaus päättyy ---

Pitkäaikaistyöllistettynä 6kk, jonka jälkeen työllistyin vakituisesti. Työparina "vaikeasti" työllistyvä joka jäi työttömäksi jakson jälkeen, kun oli mukavampi loisia kotona.

Kuntouttavan ja valmentavan työtoiminnan valvontaa ja ohjausta olen tehnyt kolme vuotta.

Firman kautta työllistettyjä (lähinnä vaikeasti työllistyviä) tukien avulla pyörittänyt kanssa muutaman vuoden. Ei tarvitse kadehtia, yritykselle lähinnä imagollinen etu, rahallista hyötyä edes sitä tuettua palkkaa vastaan ei saa. Mutta mukavia tarinaniskijöitä ovat kaikki olleet vaikkei heistä tuottavaan työhön olekaan.

Joten väitän että kosketuspintaa tähän aiheeseen löytyy ja tiedän mistä puhutaan. Kyllä ihmisestä näkee ensimmäiseen ruokatuntiin mennessä, haluaako hän tehdä tuottavaa työtä vai onko kaikki yhteiskunnan vika.

--- Lainaus päättyy ---

Noita kierrätyskeskuksia näyttää tosiaan olevan pitkin maata melkein yhtä paljon kuin  somalijärjestöjäkin.  :D Eri toimijoiden pyörittäminä.

Itse näin helsinkiläisenä kirjoitin pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta. Muualla maassa idealismi saattaa vieläkin toimia.

Tuosta ruokatuntiin mennessä ihmisen työntekoon liittyvästä havainnosta olen samaa mieltä, jos puhutaan oikeista töistä. Osa työkokeilijoista ja kuntoutujista tajuaa ruokatuntiin mennessä, mistä tässä on kysymys ja se saattaa vaikuttaa työmoraaliin negatiivisesti, joten siitä ei ehkä hirveästi kannattaisi tehdä päätelmiä ihmisen työhalukkuudesta.

M.U. Tiainen:

--- Lainaus käyttäjältä: Lifti - Tammikuu 10, 2024, 15:39:01 ---^ ymmärrän sun pointin. mutta vaikka nuo laskisi mukaan niin jokainen joka on tehnyt pitkän työuran voi hyvillä mielin maata himassa puoli vuotta, räkiä kattoon ja nostaa työkkärin päälle toimeentuloa. kyllä omansa saa pois ottaa. muuten tulee huono mieli ja pitää kiukutella almalle ja petterille.

Eniten pelottaa se että joudun olemaan töissä selvinpäin. Sitten musta tulee sossun pummi heti  :'(

--- Lainaus päättyy ---

Kyllä nykyään pitää tosiaan omansa jossain vaiheessa pois ottaa, mielellään korkojen kera.

Sama pätee vakuutusyhtiöihin ja niiden lakisääntöisiin, pakollisiin vakuutuksiin. Kyllä säntillisen ja vahinkoja tuottamattoman kansalaisen pitää tehdä petos vuodessa että pääsee omilleen.  :)

orjamies:
pakilantyökeskus jäi itsellä viimeiseksi työllistämis hommaksi. sanoisin että tein hommia lähes

kuin täyden palkan saavat. ainut ero oli että erikoishommat teki tietty ammattilaiset. ei minua

harmittanut aika meni mukavasti touhutessa. homma loppui sitten sairas kierteeseen mikä sittemmin

johti eläke papereihin.

M.U. Tiainen:
^ Itselle jäi Hurstin apu. Moraali kesti täyttää 3 omaa arkkupakastinta naudan sisäfileellä, muttei ryssien ruokkimista.

antero pee:
Jos nyt palataan siihen Alva Tuuvan tilanteeseen, niin kai reilua olisi miettiä mitkä ne hänen motivaationsa ovat jättäytyä pois työelämästä. Ilmeisen osaava ja välkky yksilö kuitenkin on kyseessä. Nähtävästi yliherkkyys tiettyjä työelämän hierarkkisia tilanteita kohtaan on tässä iso tekijä, ottaa ilmeisesti asiat vähän liian helposti itseensä ja kelat jää päälle, ahdistuu niistä.

Joku voisi nyt toki sanoa että ajan kanssa nämä ongelmat silottuu, ja varmaan osittain näin onkin. Mutta toisaalta kun olen omien boomer-vanhempieni loputonta kipuilua omien saavuttamattomien ihanteiden kanssa katsellut, niin ei musta ihan ongelmaton ratkaisu sekään ole, jos sanoo että "joo pysy siellä 9-5 duunissa, sopeudu ja pidä mölyt mahassa". Sillä tällaisesta ratkaisusta kasvavia katkeruuksia voi kertyä kymmeniä vuosia ja ne purkaantuvat vasta oman työkyvyn haipuessa pois. Sitten kun ei ole enää työyhteisöä, jossa päteä, voi oma ego osoittautua aika ruipeloksi ja paska alkaa pyrkiä pintaan.

Pitkässä juoksussa Alvan ratkaisu häippästä omille teilleen friikuksi sisällöntuottajaksi voi olla hänelle parempi. Aika kova burnout-riski tuolla tiellä vaanii ja ei ole sanottua miten hän pärjää. Toivottavasti kuitenkin hyvin. Paitsi hänelle itselleen, voi myös yhteiskunnalle olla kannattava että tätä mimmiä ei siellä mainostoimistossa enää nähdä. Kun koko ihmiselämän kustannuksia ja tuottoja lasketaan, pitää olla aika leveät marginaalit ja aika monta värikynää käytössä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu