Keskustassa kun asuin, niin siellä asui paljon myös maahanmuuttajia. Isot koirat oli heille ongelma, varsinkin naisille. Kerran eräs nuori nainen koiran nähdessään heittäytyi kadulle selälleen sätkimään ja kiljui kun henkeä olisi viety.
Eilinen tapahtuma sai siksikin hyvälle tuulelle. Käveltin Lumikon kanssa leikkikentän ohi ja vastaan pyöräili noin 4 vuotias ulkomaalainen pikkutyttö, hän vähän pelokkaasti kiersi meidät mahdollisimman kaukaa. Sitten tyttö kääntyikin takaisin ja tuli silmät suurena meidän luokse. Kysyin, haluaako silittää Lumia, ei hän ymmärtänyt suomea eikä englanta, niin taputin koiraa itse ja näytin elekielellä. Tyttö uskalsi kuin uskalsikin alkaa silittää koiraa ja viereisellä leikkikentällä olevat hänen läheisensä pari naista burkhissaan, mies ja hiekkalaatikollinen vaahtosammutttimia alkoivat hurraamaan tytölle ja taputtamaan käsiään. Pikkutytön naama loisti kuin Naantalin aurinko.