SeksiSaitti
Seksi ja rentoutuminen => Maksullinen seksi => Aiheen aloitti: FirstTimerX - Tammikuu 02, 2026, 14:55:50
-
Kohta 40 lähestyy ja en oo koskaan harrastanut seksiä tai seurustellu. Viimeiset puol vuotta oon selaillu ilmoituksia melkein päivittäin, ja nyt oon päättäny että keväällä se tapahtuu. Ajattelin aloittaa body2body-hieronnalla – tuntuu helpoimmalta aloitukselta, kun ei tiedä miten keho reagoi kosketukseen ja läheisyyteen.
Oon myös pitkään ollu pahassa pornoriippuvuudessa, mutta viimeisen kuukauden ajan oon vähentäny sitä tosi radikaalisti.
Tavoitteena olis joskus myös oikea suhde, mutta itsekunnioitus naisten seurassa on aika heikko. Naisen läheisyyden puute on painanu mua käytännössä koko aikuisiän. Sen takia on ollu paljon itkettyjä öitä, ja monesti ihan pariskuntien näkeminen arjessa tekee kipeää, kun se tuo puutteen pintaan. Välillä masentaa myös nähdä vanhempia ihmisiä ja miettiä, että kohta itsekin oon tuossa iässä – ilman että oon koskaan saanut kokea aitoa läheisyyttä tai intohimoa naisen kanssa.
Tinderistä ei voi edes kuvitella aloittavansa. Varsinkin sellaisten naisten seurassa, jotka herättää mussa seksuaalista kiinnostusta, meen tosi lukkoon. Usein koen, että tää kokemattomuus on tehnyt musta likaisen tai saastuneen – sellaisen, johon kukaan nainen ei haluaisi koskea aidosta halusta, ehkä ei edes maksusta.
Oon ollu ujo lapsesta asti. Veikkaan että iso syy on koulukiusaaminen, joka oli henkistä ja tuli yllättävän paljon tyttöjen suunnalta. Koulujen jälkeen ajattelin kai, että jos teen itsestäni ison ja vahvan, miehet pelkää ja tytöt rakastaa. ;D No, ei mennyt ihan niin. Jälkikäteen tajusin, että olis pitänyt väkisin mennä mukaan sosiaalisiin tilanteisiin jo nuorempana, vaikka olis ollut miten vaikeaa.
Oon kuitenki melkein 190 cm ja +120-kilonen, koko ikäni voimailua ja bodailua harrastanut. Kasvoistakaan en usko olevani sieltä rumimmasta päästä – enkä usko, että kukaan puolituttukaan ajattelee etten olisi ollut naisten kanssa, paitsi ehkä ne kaikkein läheisimmät. Silti on vaikea uskoa, että joku nainen harrastaisi mun kanssa mitään intiimiä. Toisaalta kai se on aika normaalia ajatella näin tällä historialla.
Onhan mussa hyviäkin puolia: rehellisyys, luotettavuus ja kai tota kokoa ja treenattua kroppaakin joku voi arvostaa. Kai mä oon myös aika toisen huomioon ottava – pornoakin katsoessa mua on aina enemmän kiihottanut se, että nainen oikeasti nauttii. Haluaisin opetella olemaan mahdollisimman hyvä siinä. On outoa ajatella, että jotkut miehet kuulemma vaan hoitaa omat tarpeet ja se on siinä, jopa parisuhteissa tai tinder-jutuissa. Eikä mulla oo päihde- tai peliriippuvuuksiakaan.
Silti nykyään vaikuttaa siltä, että pitäisi olla joko jännämiehen historia tai paljon rahaa – tai sitten oon vaan luonu tän harhan mun omaan päähän. Toisaalta kun ajattelee, että tuolla on niin paljon erilaisia naisia, olisihan se ihme jos kaikki pitäis mua jonain hylkiönä. Pitäisi vaan päästä jotenkin niiden tietoisuuteen. En tiedä, onko Tinder mun historialla varustetulle miehelle oikea paikka. Tulee sellaisia mielikuvia, että voi olla tosi vaivaannuttavaa, kun ei ole mikään tarinankertoja eikä tarinoita ole paljon kerrottavaksikaan.
Nyt kuitenkin aion yrittää tosissani, vaikka usein tulee ajatus siitä, että olen jo ylittänyt sen iän, jossa tämän voisi vielä kääntää, painaa mieltä.
Onko täällä muita “myöhään heränneitä”, jotka on onnistunu muuttamaan elämän suuntaa? Entä olisko palveluntarjoajilla mitään rohkasevaa tai rehellistä sanottavaa?
-
Kiitos, kun jaoit tämän. Menee syvälle ja rohkeasti tarjoilee paljon henkilökohtaistakin.
Meissä on paljon samaa. Seksiä olen harrastanut melko varhain eikä saamisen taajuudessakaan valittamista ole, mutta olen aina jännittänyt sitä tilannetta ja se on vienyt paljon siitä mitä voisin olla vällyjen välissä. Ja olen myös tällainen ladonovi, jolle painavat asiat ovat tuttuja. :)
Kaikki muuttui tämän harrastuksen myötä. Alkuun mentiin jännittäen, kommeltaen ja sinkoillen. Mutta toistojen ja upeiden palveluntarjoajien avulla vene nousi nopeasti plaaniin ja aloin rohkeasti kokeilemaan kaikkea sitä mikä oli hampaankolossa. Muutamia pornostakin opittuja, hassuja juttuja, mutta enemmänkin sitä mitä ihmiskunta on aikojen saatossa oppinut seksistä, erotiikasta ja kehojen syntisestä baletista.
Puhkesin kukkaan ja nyt kun kymmenen vuotta harrastusta on takana, olen kokeillut ja kokenut jotakuinkin kaiken, ja vielä vähän enemmän. Ja tämä seuraa myös harrastuksen ulkopuolelle. Olen seksissä ja muutenkin hyvin itsevarma enkä pelkää oikeastaan mitään uutta seikkailua tai kohtaamista etenkään kauniimman sukupuolen kanssa. Mikään ei nolostuta, mikään ei mietitytä. Kaikki on periaatteessa mahdollista.
Sitä se on myös sulle. Täällä Suomessakin toimii erinomaisia palveluntarjoajia, jotka varmasti auttavat sut alkuun, kun heille vähän avaat tilannetta. Ja kun siivet alkavat kantamaan, käyt vähän Euroopassa ja maailmallakin kokemassa asioita.
Parissa vuodessa et enää tunnista sitä kaveria, joka katselee peilistä. :)
-
Olen kokeillut Tinderiä nyt jonkin aikaa, koska muutin uuteen kaupunkiin ja netti on helpoin paikka näin ei-natiivina lähestyä ihmisiä omasta mielestäni. Olen huomanut (ja lukenutkin) että joka ikinen deittiapin käyttäjä ei ole siellä yhtä tosissaan. Yritän sanoa, että jos Tinderiin päädyt ja mätsejä ei tule, ei se johdu siitä, että joka ikinen pyyhkäisee vasemmalle vaan osa katselee, osa selaa sen vuoksi, että näkee paljonko saa itse tykkäyksiä yms. Ja vaikka mätsi tulisikin, ei välttämättä toinen ole edelleenkään vakavissaan. Tinderiä saa toki käyttää niin kuin itse haluaa, mutta haluan lohduttaa, että käyttäjiä on hyvin laidasta laitaan ja kaikki tiet eivät johda Roomaan (taikka parisuhteeseen). Vinkkinä mihin tahansa nettideittailuun mulla on se, että valmistele vähän erilaisia kysymyksiä, millä johdatella keskustelua. Mun mielestä on kivointa, kun toistakin oikeasti kiinnostaa ja keskustelun saa soljumaan mukavasti ilman että itse pitää tehdä kaikki työ. Pätee myös kasvotusten. Jos keskusteleminen jännittää niin sellainen ulkoa opeteltu kymmenen kysymystä voi toimia jäänsärkijänä samalla kun haistelee ilmapiiriä ja etsii sitä yhteistä juttua josta jatkaa.
Jaan ajatuksen siitä, että "pitäisi päästä toisten tietoisuuteen". Enhän voi saada kavereita tai parisuhdetta istumalla kotona, mutta on silti hankalaa ajatella, että menisin tuonne ihmisten ilmoille. Minne sitä pitäisi tarkalleen ottaen mennä?
Kaikkien naisten puolesta en voi puhua, mutta uskon, että herkkä mies sytyttää ihan siinä missä jännämieskin. Vaikka tuntuu, ettei ole paljoa kerrottavaa, on sitä varmasti silti. Kuntosalilla käyminen on aika suosittu harrastus, siitä saa varmasti jotain juttua. Onko sulla lemmikkejä? Ehkä sulla on joku taito - ruuanlaitto, joku spesifi harrastus?
Toivottavasti tässä oli jotain mietteitä, mistä pitäisit :) ja stemppiä! Koskaan ei ole liian myöhäistä.
-
Omipas jotenkin ihanan raikas kirjotus täällä saitin keskellä.
Sanoisin että voin samaistua joltain osin, ehkä silleen että voin pitää vuosienkin taukoa seksistä miesten kanssa. Ollaan kaikki tosi erilaisia ja seksuaalisuus muovautuu jatkuvasti.
Täytän välillä täysin A seksuaalisuuden, lesbouden, tai demiseksuaalisuuden yms tms kriteerit ja välillä voin panna yötä päivää semi tutun kanssa, kun sellanen sopiva tyyppi löytyy.
Kai se seksuaalisuuskin on spektri johon vaikuttaa kaikki mahdollinen.
Jos taas kyse on vaan siitä, ettei oo uskaltanut, niin ajattelisin että teet sen sitten kun aika ja tyyppi tuntuu oikealta tai vaihtoehtosesti, jos asia kauheesti painaa, niin repäset sen niinkuin laastarin.
Jokaiselle se on vähän omanlainen prosessinsa kriteereineen.
Tsemppiä 💗
-
Itse olin ujo ja epävarma naisten suhteen nuorempana. Eikä luontokaan ollut antanut minulle mitään, mikä olisi suonut minulle jonkin etulyöntiaseman naisten suhteen. Päädyin 22v ikäisenä poistamaan poikuuteni maksullisen kanssa. Sittemin vierailin useammankin kerran heidän luonaan. Se toi itsevarmuutta naisten kanssa olemiseen ja toimimiseen. Sittemmin alkoi onnistaa jo ihan siviilissäkin. Se on paljolti se itsevarmuus ja se, että mikään epätoivo ei paista läpi, mikä auttaa isosti naisten suhteen. En tiedä tosin nykyajan tinder-kulttuurista. Se kuulostaa aika raadolliselta ja lähinnä ulkonäköön liittyvältä. Itselläni varmasti olisi melko kuivaa tuon varassa.
-
Jos tarkoitus on löytää ihan oikea nainen joka arvostaa ja pitää sinusta on väärin lähteä etsimään sitä maksullisesta seksistä. Tietenkin jos riittää kassien tyhjennys niin se on ookoo.
Maksullisen seksin käyttäminen nostaa riman niin korkealle( jos käy ulkkareilla)ettei tavallinen persjalkainen suomalainen nainen anna mitään kiksejä.
-
Hieno avautuminen! Selvästi olet asioita pohdiskellut ja osaat ne myös tuoda esiin. Kaikki eivät pääse tuolle viivalle.
Henkilökohtaisesti, jos etsisin siviilisuhdetta, niin Tinder ei olisi edes vaihtoehto. Käsittääkseni siellä pelataan ihan kuvilla (voin olla väärässä, en ole tutustunut) - sehän on ihan arpapeliä! Luulisi että nykyäänkin olisi olemassa vanhanaikaisempia deittisovelluksia, joissa oikeasti persoona pääsee esiin. Toisin sanoen jossa saat kirjoittaa kunnon esittelyn itsestäsi (ja sehän aloittajalta näyttäisi sujuvan) ja ehkä vaikka rastitella jotain no-no-kohtia (lapset!) ja laittaa silti profiilikuvan josta nyt jotain näkee. Mielestäni tällaisella pääsisi paljon pidemmälle kuin jollain ihme random-kuvienpyyhkäisyillä.
Mitä seksiin tulee sitten. Olisin jälleen henkkoht sitä mieltä, että maksullinen olisi oikein hyvä konsti aloittaa. Siitä puuttuu _kaikki_ säätäminen ja paine, voi vaan keskittyä itse asiaan. Ja jos/kun mistään ei tule mitään (tai tulee liian nopeasti), niin maksullista ei haittaa. Hyvä pt kannattelee tilanteen, varsinkin kun toivottavasti etukäteen tietää. Siitä etenee kohti seksuaalista itsetuntoa sillä rintamalla, ja deittiapissa ehkä kohti sosiaalista itsetuntoa naisrintamalla.
On myöskin hyvä idea aloittaa hieronnasta. Siinä stressiä on ihan kaikkein vähiten, ollaan vain täysin vastaanottavana osapuolena. Kosketettavana. Edes happy endiin ei ole pakko edetä jos ei siltä tunnu. Mutta mahdollisesti kyllä tuntuu.
Tsemppiä! Äläkä välitä mahdollisista ilkeilijöistä täällä, muutama nimimerkki tekee sillä kunnostautumisesta suorastaan taidetta.
-
Erikoista olisikin jos hutsut pyytelisivät välttämään hinnakkaita palveluitaan ;)
-
Ja mitä ulkonäköön tulee.
Niin bahahah. Se on oikeesti aika olematon osa ihmistä loppupeleissä. Se sisäinen kauneus antaa tarkoituksen ulkonäölle. Jos joku käyttäytyy huonosti, niin ihan sama onko komea, itseasiassa silloin etenkin kierrän kaukaa jos joku päättää olla vielä kusipäinen sen ohella, että hänet on etuoikeutettu kauniilla piirteillä.
Aika monet naiset ettii vaan sellasta jalat maassa kulkevaa tyyppiä, joka osaa ilmasta itteensä, on avuksi ja henkisenä tukena.
Mä skippaan suoriltaan kaikki todella sliipatut tyypit ja ne saa mut voimaan fyysisestikkin pahoin. Yleishygis ja sellanen tunneälykkyys tietty kuntoon ja välttää hajuvesillä lotrailua.
Yleisestikkin mainostetaan sellasta hirveen ulkonäkökeskeistä suoriutumista ihan kaikessa, mutta se on oikeesti vaan joku kapitalistisen sian porkkana pitää meidän kiireisenä sellasen tavottelussa, mitä me ei voida ikinä täysin saavuttaa. Haha.
Tsemppiä paljon treffailuun! Ps. Laita omat rajat kuntoon ja tiedä mitä haet, niin treffimarkkinoilla on helpompi löytää.
-
Miten saatais kohtaamaan sellaset tyypit,joille se ulkokuori ei ois kaikki kaikessa. Mie olin niin monta vuotta tyrkyllä monessa eri sovelluksessa,et kokemusta löytyy, jos ei kuvaa ole,pääsee juttelemaan,mut jos on kuva näkysällä,ei edes profiilissa vierailla,muutama käynti moneen kuukauteen eikä ainuttakaan viestiä,ite jos laittaa viestiä,niin estetään samoin tein, jos sellanen maailman seittemäs ihme tapahtuu,että pääse viestejä vaihtamaan,niin sitten jonkin ajan kuluttua kadotaan taivaan tuuliin,kylillä kulkiessa katotaan aina ohi,ikinä ei katseet kohtaa vastaan tulian kanssa. Hupakot keitä oon tavannu,on väittänny,etten ruma olis ja että oisin hyvä kumppani jollekin ja varmasti vielä jonkun löydän,mutta kyllähän se kaikki on ollu yhtä jäykkää jöötiä kun tuo naapurin propaganda mustaa on väritetty valkoseks ja hyväuskosena oon vieläpä ottannu todesta. Miun kokemuksella miehen pitää nykyään olla kullalla pinnotettu, ei riitä mihinkään,että sisus loistaa kultasena..suojeleva,tunteellinen, empaattinen, kohtelias ja rauhallinen jannu ei pärjää markkinoilla komeille,niin se vain on,totuus ja käytäntö on karu.
-
Meillä on kaikilla jotain oman päämme sisällä itse rakennettuja esteitä, jotka estävät meitä tekemästä asioita, joita haluamme ja toteuttamasta itseämme. Ne ehkä alkavat jostain, mitä joku sanoi sulle, kun olit lapsi. "Oot ruma" tai "susta ei koskaan tuu yhtään mitään". Sitten me jatkamme oman päämme sisällä tämän asian toistamista niin, että siitä tulee meille totta ja elämäämme määrittävä tekijä.
Mä olen itse käyttänyt ison osan elämästäni näiden pään sisäisten esteiden purkamiseen ja uskon, että joskus kuolinvuoteellani en keksi mitään tärkeää asiaa, minkä olisin halunnut tehdä, mutta jättänyt silti tekemättä.
Sä et aloittaja ole mitenkään myöhässä. Sähän olet jo havahtunut siihen, että ehkä naiset eivät pitäisikään sua kovin vastenmielisenä. Sä vaan olet tehnyt sellaisia valintoja, joilla et ole päässyt haluamaasi päämäärään. Nyt sun täytyy vain opetella puhumaan itsellesi eri tavalla. Ei varmaan olisi pahitteeksi käydä pari kertaa juttelemassa terapeutin kanssa. (ratkaisukeskeinen terapeutti voisi toimia ihan hyvin.) Jos ostat seksiä, niin valitse huolella, kenelle menet. Osa kollegoista on todellisia kohtaamisen ammattilaisia, ainakin nyt äkkiä tulee mieleen IlonaTequila, Tiia Forsström ja Anni Auringonkukka.
Ja sitten vielä tuohon deittailuun. En tiedä, kuka niitä "jännämiehiä" ja miljonäärejä etsii, mutta ei ainakaan kukaan mun kaveripiiristäni. Uskoisin, että valtaosa naisista haluaa ensisijaisesti keskustelutaitoisen, turvallisen ja tunneälykkään kumppanin.
-
Miten saatais kohtaamaan sellaset tyypit,joille se ulkokuori ei ois kaikki kaikessa. Mie olin niin monta vuotta tyrkyllä monessa eri sovelluksessa,et kokemusta löytyy, jos ei kuvaa ole,pääsee juttelemaan,mut jos on kuva näkysällä,ei edes profiilissa vierailla,muutama käynti moneen kuukauteen eikä ainuttakaan viestiä,ite jos laittaa viestiä,niin estetään samoin tein, jos sellanen maailman seittemäs ihme tapahtuu,että pääse viestejä vaihtamaan,niin sitten jonkin ajan kuluttua kadotaan taivaan tuuliin,kylillä kulkiessa katotaan aina ohi,ikinä ei katseet kohtaa vastaan tulian kanssa. Hupakot keitä oon tavannu,on väittänny,etten ruma olis ja että oisin hyvä kumppani jollekin ja varmasti vielä jonkun löydän,mutta kyllähän se kaikki on ollu yhtä jäykkää jöötiä kun tuo naapurin propaganda mustaa on väritetty valkoseks ja hyväuskosena oon vieläpä ottannu todesta. Miun kokemuksella miehen pitää nykyään olla kullalla pinnotettu, ei riitä mihinkään,että sisus loistaa kultasena..suojeleva,tunteellinen, empaattinen, kohtelias ja rauhallinen jannu ei pärjää markkinoilla komeille,niin se vain on,totuus ja käytäntö on karu.
Lisäisinkö tähän vielä että pitää olla disney komea uros, rahaa ihan vitusti, ja sitten kuitenkin aikaa kaiket päivät tapailla ja puhella pehmeitä että kelpaa.
-
Noh.. voin samaistua sinuun vaikka olen ollut hiukan onnekkaampi. Nettideittailua en voi missään nimessä suositella, se syö itsetunnosta loputkin. Sitten on vielä niin, että kannattaa oppia muutama asia naisista:
1. Naiset eivät ole olkapää jota vasten itkeä.
2. Naiset eivät tee onnelliseksi. (on itseasiassa paljon naisia, jotka eivöt voi sietää sitä, että mies on "jouten" ja tyytyväinen)
3. Seksi ei sinällään tee oloa halutuksi.
On myös niin, ettei kannata odottaa, että seksi onnistuu heti. Joillakin onnistuu heti, mutta minulla meni kauan.
Sitten on niin, että seksiä tarvitsee säännöllisesti etenkin kun sitten kun se kerrankin alkaa toimimaan ja huomaa miltä tuntuu olla normaali ja tyydytetty. Seurustelussa parasta on, että seksin merkitys katoaa kun siitä tulee normaali osa elämää, ja kaikki muu alkaa taas kiinnostaa kun elämä hymyilee.
Maksettu seksi taas on hankalaa, koska siinä on samat sudenkuopat kuin pornossa. Mitä paremmat kiksit saa, sitä enemmän seksiä ajattelee ja lopulta ollaan taas limbossa miettimässä miten tämän kierteen saisi poikki.
Oma mielipiteeni on, että omaa naista ei korvaa mikään, jos löytää sellaisen naisen joka himoitsee sinua, kunhan muistaa kohdat 1. ja 2. Jos nainen ei halua sinua, hän ei myöskään aidosti rakasta sinua, ja hyvin pian suhde muuttuu myrkylliseksi kun kaikki virheesi alkavat ärsyttää häntä.
Hanki joku sellainen vakkari, johon et ihastu, mutta joka on lämmin ja mukava. Valmistaudu siihen ettei heti onnistu. Ymmärrä, että seksin mukana tulee uudet ongelmat. Ja jos haluat löytää itsellesi oman naisen, tarvitset ystäviä ja tuttuja, hanki niitä. Tinder ei ole ratkaisu.
-
Kiitos kaikille vastanneille! En odottanut, että tänne tulisi näin paljon hyviä, syvällisiä ja tsemppaavia viestejä.
Isoin syy, miksi haluan lähteä purkamaan tilannetta tätä kautta on se että minäkuvani muuttuisi ja saisin lisää itsevarmuutta – ehkä en olekaan niin vastenmielinen naisten silmissä kuin kuvittelen. Samalla se voisi avata portteja myös aitoon suhteeseen naisen kanssa. (Tottakai hetkellinen dopamiiniryöppy kiinnostaa myös, mutta se ei ole koko jutun pointti.)
Olisi todella arvokasta kuulla vinkkejä siitä, miten tunnistaa palveluntarjoaja tai henkilö, jonka kanssa tämä onnistuisi parhaiten – joku, joka osaa ohjata, rauhoittaa ja auttaa etenemään sopivassa tahdissa. Mitä merkkejä kannattaa katsoa ja mistä tietää, että kyseessä on oikea tyyppi tähän tilanteeseen?
Kaikki kokemukset ja neuvot otetaan kiitollisena vastaan!
-
^ Valitse pitkän linjan kokenut suomalainen pt. Mielestäni Tuhmamyy olisi aika sopiva persoonallisuus hommaan, kerrot mikä on tilanne ja annat hänen kontrolloida tapaamista. Toki henkilökemiat selviää aina vasta kasvotusten. Niin ja Tuhmamyy ei suutele, mikä voi haitata asiaa, mutta voi myös helpottaa, koska vierasta ihmistä ei ole välttämättä aina helppo suudella. Seksi ja suutelu ei aina kulje käsi kädessä.
-
Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen tahtinsa avautua ja löytää oma romanttinen ja/tai seksuaalinen puoli. Et ole "myöhässä", koska ei ole mitään yhtä aikajanaa tai mallia, jota kaikkien tulisi seurata. Sun polku on sun polku, ja sellaisenaan juuri sinulle täydellinen.
Tunnen useampia ihmisiä, joilla on mennyt varhaisempi elämä keskittyessä muihin asioihin ja vasta varttuneena aikuisena on alettu hankkia kokemuksia. Silti heillä on ollut oikein kiva elämä ja hienoja yhteyksiä ja suhteita. Asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti ☺️
Aikuisiällä myös tod.näk. tuntee itseään paremmin muilla osa-alueilla, jolloin monia sellaisia nuoruuden söhläilyjä niin sängyssä kuin sen ulkopuolella voi suoraan skipata. Toki ei voi kaikkia eikä tarvikaan, ne söhläilyt kun myös kuuluu itse kunkin kasvumatkaan 😁
Jos päätät kartuttaa kokemuksia maksullisten kanssa, voit myös aina pyytää alkuun seksitöntä läheisyystapaamista. Sulla ei edelleenkään ole mikään kiire, ja usein vähemmän on enemmän. Kun on itse kunnolla läsnä, voi kokea niin paljon hienovaraisia, kauniita asioita. "Pelkässä" suudelmassa tai lähekkäin olossa kaikki aistit auki voi tapahtua valtavasti.
Olisi todella arvokasta kuulla vinkkejä siitä, miten tunnistaa palveluntarjoaja tai henkilö, jonka kanssa tämä onnistuisi parhaiten – joku, joka osaa ohjata, rauhoittaa ja auttaa etenemään sopivassa tahdissa. Mitä merkkejä kannattaa katsoa ja mistä tietää, että kyseessä on oikea tyyppi tähän tilanteeseen?
En toki tiedä tätä maksuseksin ostajana, mutta yleensä asiassa kuin asiassa, sun intuitio tietää parhaiten 🙂 Aina jos olen itse etsinyt jonkinlaista palveluntarjoajaa, opettajaa, ohjaajaa, valmentajaa jne. perehdyttämään mua tai pitämään mulle tilaa kun sukellan johonkin itselleni uuteen, oon mennyt täysin fiiliksen perusteella. Tunnustellut, että ymmärtääkö tämä ihminen mitä haluaisin kokea ja onko hänessä sellaista kapasiteettia mitä kaipaan. Tuleeko mulle luottavainen ja hyvä olo hänen olemuksestaan?
Kommunikoit täällä kivan avoimesti ja ajattelevaisesti. Mulla on täysi luotto, että sun polkusi tulee yllättään sut positiivisesti vielä tavoilla, joista et osaa vielä haaveillakaan. Lykkyä tykö ja nautinnollista matkaa!
-
Hyvin ja jäsennellysti osaat avata tuntemuksiasi. Tuosta välittyy ennen kaikkea se, miten raskasta yksinäisyys ja kosketuksen puute on ollut, ei niinkään mikään “vika” sinussa.
Yksi ajatus joka nousi: kuulostaa siltä, että sulla on nyt aika kova aikaraja ja suorituspaine (“keväällä sen pitää tapahtua”). Mietin, onko tuo tavoite enemmän sitä, mitä koet että pitäisi, kuin sitä mitä itse oikeasti juuri nyt haluat. Läheisyys ei ole projekti, eikä kokemattomuus tee kenestäkään huonoa tai likaista. Päinvastoin: se, että pysähdyt miettimään mitä oikeasti kaipaat, kertoo itsekunnioituksesta.
-
Erittäin hyvä avaus aloittajalta aiheeseen. Allekirjoittaneella vähän samoja juttuja, mutta erona sanotaanko, että seksiä harrastettu parikymppisestä eteenpäin, ja ollu alkuun maksuttomia, ja sit maksullisiakin siinä seassa. Mutta varsinaisia seurustelukokemuksia ei yhtään, ja tämä kyllä joissain määrin haittaa, että ei se seksi ole mikään oikotie onneen.
Meillä on kaikilla jotain oman päämme sisällä itse rakennettuja esteitä, jotka estävät meitä tekemästä asioita, joita haluamme ja toteuttamasta itseämme. Ne ehkä alkavat jostain, mitä joku sanoi sulle, kun olit lapsi. "Oot ruma" tai "susta ei koskaan tuu yhtään mitään". Sitten me jatkamme oman päämme sisällä tämän asian toistamista niin, että siitä tulee meille totta ja elämäämme määrittävä tekijä.
Mä olen itse käyttänyt ison osan elämästäni näiden pään sisäisten esteiden purkamiseen ja uskon, että joskus kuolinvuoteellani en keksi mitään tärkeää asiaa, minkä olisin halunnut tehdä, mutta jättänyt silti tekemättä.
Sä et aloittaja ole mitenkään myöhässä. Sähän olet jo havahtunut siihen, että ehkä naiset eivät pitäisikään sua kovin vastenmielisenä. Sä vaan olet tehnyt sellaisia valintoja, joilla et ole päässyt haluamaasi päämäärään. Nyt sun täytyy vain opetella puhumaan itsellesi eri tavalla. Ei varmaan olisi pahitteeksi käydä pari kertaa juttelemassa terapeutin kanssa. (ratkaisukeskeinen terapeutti voisi toimia ihan hyvin.) Jos ostat seksiä, niin valitse huolella, kenelle menet. Osa kollegoista on todellisia kohtaamisen ammattilaisia, ainakin nyt äkkiä tulee mieleen IlonaTequila, Tiia Forsström ja Anni Auringonkukka.
Ja sitten vielä tuohon deittailuun. En tiedä, kuka niitä "jännämiehiä" ja miljonäärejä etsii, mutta ei ainakaan kukaan mun kaveripiiristäni. Uskoisin, että valtaosa naisista haluaa ensisijaisesti keskustelutaitoisen, turvallisen ja tunneälykkään kumppanin.
Tuosta jännämiehien deittailusta, että monella voi syntyä mielikuva, että ne on niitä kaiken halutuimpia, muttei parisuhdemielessä välttämättä niitä kaiken parhaita ehdokkaita. Silti kuitenkin kerta toisensa jälkeen samat naiset tuntuvat eksyvän näihin piireihin.
Sitä en tiedä, et onko se sitten lahja vai heikkous, jos ei satu kuulumaan jännämiehiin, eikä halua/kiinnosta alkaa esittämään sellaista. Ihanteellista olisi se, että perusolemuksella pärjäisi hyvin pitkälle.
-
Menee ihan offtopic välihuudoksi, mutta oon melkein liikuttunut siitä miten upeita neuvoja ja analyysiä sekä kannustusta tässä keskustelussa on onnistuttu esittämään.. Hyvä te! :drinking:
Itse asiaan voin vaan todeta, että itsetunnon voisi hyvinkin arvella kohoavan, jos huomaavaisten palveluntarjoajien avustuksella saa intiimistä läheisyydestä myönteisiä kokemuksia ja huomaa itsekin kykenevänsä tuottamaan nautintoa näissä sessioissa. Näin on käynyt ainakin itselleni ja miehinen itsetuntoni on kohonnut piiitkän parisuhteen jäljiltä huomattavasti sen jälkeen kun aloitin hupsuttelun. Vastakkaisen sukupuolen lähestymisenkin voisi arvella tältä pohjalta olevan helpompaa. Olen aivan varma, että asiat järjestyvät myös aloittajan kohdalla.
-
Noh.. voin samaistua sinuun vaikka olen ollut hiukan onnekkaampi. Nettideittailua en voi missään nimessä suositella, se syö itsetunnosta loputkin. Sitten on vielä niin, että kannattaa oppia muutama asia naisista:
1. Naiset eivät ole olkapää jota vasten itkeä.
2. Naiset eivät tee onnelliseksi. (on itseasiassa paljon naisia, jotka eivöt voi sietää sitä, että mies on "jouten" ja tyytyväinen)
3. Seksi ei sinällään tee oloa halutuksi.
On myös niin, ettei kannata odottaa, että seksi onnistuu heti. Joillakin onnistuu heti, mutta minulla meni kauan.
Sitten on niin, että seksiä tarvitsee säännöllisesti etenkin kun sitten kun se kerrankin alkaa toimimaan ja huomaa miltä tuntuu olla normaali ja tyydytetty. Seurustelussa parasta on, että seksin merkitys katoaa kun siitä tulee normaali osa elämää, ja kaikki muu alkaa taas kiinnostaa kun elämä hymyilee.
Maksettu seksi taas on hankalaa, koska siinä on samat sudenkuopat kuin pornossa. Mitä paremmat kiksit saa, sitä enemmän seksiä ajattelee ja lopulta ollaan taas limbossa miettimässä miten tämän kierteen saisi poikki.
Oma mielipiteeni on, että omaa naista ei korvaa mikään, jos löytää sellaisen naisen joka himoitsee sinua, kunhan muistaa kohdat 1. ja 2. Jos nainen ei halua sinua, hän ei myöskään aidosti rakasta sinua, ja hyvin pian suhde muuttuu myrkylliseksi kun kaikki virheesi alkavat ärsyttää häntä.
Hanki joku sellainen vakkari, johon et ihastu, mutta joka on lämmin ja mukava. Valmistaudu siihen ettei heti onnistu. Ymmärrä, että seksin mukana tulee uudet ongelmat. Ja jos haluat löytää itsellesi oman naisen, tarvitset ystäviä ja tuttuja, hanki niitä. Tinder ei ole ratkaisu.
Omasta näkökulmastani tässä oli monta asiaa oikein, mutta joitakin myös väärin. Kokemukset ovat loppupeleissä aina henkilökohtaisia.
Stubbimaisesti kuitenkin kolme pointtia.
Nettideittailu on ihan hyvä tapa tavata ihmisiä, mutta se kannattaa ottaa ”pelinä”, etenkin Tinderissä. Naisille on tarjolla paaaljon enemmän miehiä kuin miehille naisia. Naiset usein ghostaavat eli häviävät jonnekin. Ei kannata loukkaantua, tuo on pelin henki. Kyllä se silti voi toimia, kun on sinnikäs ja tuo (myös ulkoiset) avunsa esille deittiprofiileissaan. Itse olen löytänyt 2/3 pitkistä parisuhteistani netistä. Työtä se kyllä teetti eikä saanut itsetuntoaan pilata kun joku ei vastaakaan. Ensikertalaiselle kuitenkin raakaa hommaa toki tuo nettideittailu.
Totta on, että naiset eivät ole olkapää jota vasten itkeä. He odottavat mieluumminkin miehen olevan sitä. Tämä tulee ihan ihmisen biologiasta. Miehet sotivat, naiset hoitavat lapsia. Katsotaan vaikka Ukrainaan, jos joku haluaa olla eri mieltä. Ja usein naiset eivät siedä ”onnellista joutenolevaa miestä”, vaan miehellä pitäisi olla (ainakin näennäisesti) pyrkyrin piirteitä ja pyrkimystä ylemmäs esim. työelämän hierarkiasssa. Tämäkin tulee biologiasta, muutkin nisäkäsnaaraat antaa pildeä alfauroksille (tai ainakin sitä teeskenteville).
Maksuseksi on hyvä tapa toteuttaa läheisyyden/hellyyden/seksin tarpeita, jos reaalielämän ihmissuhteita ei ole tarjolla/saatavilla tai ne eivät ole tyydyttäviä. Maksuseksiskenestä löytyy upeita palveluntarjoajia, jotka varmasti auttavat poikuuden poistossa ja ujouden vähentämisessä. Pitää kuitenkin muistaa, että maksulliset naiset tekevät työtään, kuten hierojakin, eikä heihin kannata liikaa ihastua. Siinä mielessä Saapasjalkakollin neuvo aloittelijalle vakkarin hankkimisesta on hieman kaksipiippuinen juttu. Vakkariin kun tuppaa ihastumaan myös kokeneemmat setämiehet.
Melkein itse suosittelisin aloittajalle useamman eri palveluntarjoajan kokeilua alkuun. Ehkä joku kaveri tai parhaassa tapauksessa naispuolinen ystävä voisi auttaa nettideittiprofiilin laadinnassa? 190 cm punttia nostanutta kaveria kyllä saa seuraa. Voin todistaa melkein päätä lyhyempänä, 50+ ikäisenä punttimiehenä tämän ihan 100% varmasti 😉
Tsemppiä, FirstTimerX
-
Näin alkuun täytyy antaa tunnustusta aloittajalle, aiheesta avautuminen ei ole helppoa. On myös ilo huomata että kommentointi on ollut asiallista ja kannustavaa.
Itse jonkin verran alle 40 vuotiaana hyvin samankaltaisessa tilanteessa olevana tiedän että tilanne aiheuttaa suurta häpeää joka herkästi vaikuttaa elämään negatiivisesti. Itse hakeuduin maksulliseen seuraan aluksi opettelemaan lähellä olemista. Tapaamisia on joitakin takana, ja edistystä on toki tapahtunut, mutta kyllä allekirjoittaneella epävarmuus vielä vähän jarruttaa.
Päätöstä maksullisin menosta pidän oikeana, siinä ei tarvitse olla osapuoli joka vie asioita eteenpäin, mikä on tietysti kokemattomalle hankalaa.
kyllä yksin eläneenä voi todeta että kosketuksen kaipuu on todella vaikeaa. Ei muuta kuin kohti parempaa tulevaisuutta FirsTimerX.
-
...
...
Nettideittailu on ihan hyvä tapa tavata ihmisiä, mutta se kannattaa ottaa ”pelinä”, etenkin Tinderissä. Naisille on tarjolla paaaljon enemmän miehiä kuin miehille naisia. Naiset usein ghostaavat eli häviävät jonnekin. Ei kannata loukkaantua, tuo on pelin henki. Kyllä se silti voi toimia, kun on sinnikäs ja tuo (myös ulkoiset) avunsa esille deittiprofiileissaan. Itse olen löytänyt 2/3 pitkistä parisuhteistani netistä. Työtä se kyllä teetti eikä saanut itsetuntoaan pilata kun joku ei vastaakaan. Ensikertalaiselle kuitenkin raakaa hommaa toki tuo nettideittailu.
...
Varoitan kuitenkin vakavasti. Nettideittalu on muuttunut merkittävästi vaikeammaksi. Jos ei osaa vongata, jos ei osaa pelata, voi olla hyvin ettei Tinderistä saa koskaan seksiä eikä parisuhdetta. Itsellä kului siellä vain naama ja tuli olo, että pärstä kuluu siellä niin ettei kelpaa kohta ulkopuolellakaan.
Pisin ja kiihkein suhteeni on työelämästä, joka sekään ei tulvi naisia sekään. Ja loput on kyllä netistä mutta ei Tinderistä vaan vuosien takaa Suomi24 deiteistä kun kaikki oli helpompaa ja muinoisista chat/kuvapalveluista ja iskurista sain alle kolmikymppisenä kerran vanhemmalta naiselta.
Tinderin naistenkin kanssa olis varmaan päässyt johonkin, jos olisi ollut päällekäyvempi, monet naiset eivät osaa virittää tunnelmaa lainkaan, vaan odottavat että mies vie, ja minä olen mies jolle pitää todella vahvasti singaloida "toivon sinun koskevan minua".
Kun kävin baarissa ahkerasti noin vuoden ajan, koin paljon sponttaanimpaa seksuaalista lähestymistä kuin Tinderissä, kerran olisin saanut varmasti, mutta nainen ei ollut kovin mieltäni kiihottava, ja tahallani ja väsymyksenikin takia sitten torpedoin toisen yritystä juonia minua kämpilleen, yhden tosi kiihottavan sinkkuäidin olisin saanut, jos olisin pelannut korttini paremmin hänen yrittäessään selvittää kovin mikä olen miehiäni suudeltuamme vähän turhankin kiihkeästi tanssilattialla ja monta muuta jos tekisin aloitteita joita teen hyvin vähän.
Aloitteet ovatkin onnistumisen avain. Jos niitä tekesi systemaattisesti välittämättä viboista saisi välillä vähintään sanallisen litsarin ja välillä täysin kylmältä ja tylsältö vaikuttava neito avaisi välittömästi oven makuuhuoneeseensa. Mutta itselleni vibat ovat se juttu.
Eli... se tyydyttävä nettideittailu on kiinni seuraavista seikoista a) saatko ylipäätään mätsejä b) osaatko viedä naista riippumatta siitä osaatko lukea naista c) kestätkö torjuntoja
Sitten ota huomioon, että Tinderistä tavattu nainen on todennäköisemmin 1. huonompi diili kuin minkä saisit muualta 2. Saattaa valita sinut vain koska biologinen kello tikittää 3. Saattaa olla täysin hullu tai jonka seurusteluhistoria on täynä vaarallisia miehiä
Itse olen nyt päättänyt ja huom. olen myös noin ja noin nelikymppinen ja ihan yhtä pulassa koska perhettä ei ole ja haluan lapsia, että en enää koskaan deittaile tuntemattomia (hupakkoja tietysti laskematta 😂), vaan pyrin työn ja harrastusten kautta verkostoitumaan ja tutustumaan näin myös uusiin naisiin, ehkä heistä joku on sinkku, tarvitsee miehen ja näkee että tässä on hyvä pätevä tyyppi jolla on asiat kohdallaan ja tuntee samoja ihmisiä kuin minä ja kiinnostunut samoista asioista ja vapaa.
-
Nyt kuitenkin aion yrittää tosissani, vaikka usein tulee ajatus siitä, että olen jo ylittänyt sen iän, jossa tämän voisi vielä kääntää, painaa mieltä.
Ei se ikä vielä ole ylittynyt. Vasta sitten jos ikä olisi 60-70v niin alkaisi impotenssi tehdä asiasta liian myöhäisen.
Löydät esimerkiksi RealEscortista helposti useita naisia jotka sopivat hyvin kokemattomalle, ja sivustolla on kattavasti esitetty mitä kukakin tarjoaa. Kannattaa ottaa suomalainen nainen ensimmäiseksi kerraksi. Helpoin kommunikoida ja ovat varmempia kuin ulkomaalaiset jos haluat hienon kokemuksen ja asiakaspalvelun. Kerrot vain asiasi ja ymmärtävät että olet kokematon. Yhdyntään kannattaa valita ensimmäisellä kerralla ratsastusasento. Nainen hoitaa kaiken puolestasi ja se on kokemattomalle miehelle ihan ylivertainen tapa saavuttaa orgasmi yhdynnässä. Itse tykkään eniten edelleen ratsastusasennosta vaikka kokemusta on jo hyvin. Se on kaikkein rennointa seksiä kun hyväilee vain naisen rintoja rennosti maaten kun nainen ratsastaa.
-
Olen tipahtanut näiden kelkasta vuosikaudet sitten, mutta eikö nyt ihan oikeasti ole olemassa muuta vaihtoehtoa kuin Tinder? Mielestäni koko sen konsepti on täysin päätön jos hakee suhdetta eikä yhden illan juttua. Jälkimmäiseen varmaan sopiva.
Tulee mieleen joku Tempparit _parisuhdeohjelmana_, siinä toinen konsepti joka menee allekirjoittaneelta niin korkealta ja kovaa ohi ettei ole mahdollistakaan. Ei näin.
-
^^ Ei kokematon tiedä mikä asento toimii. Kyllä nyt on tärkeämpää PT:n asenne kuin asento, moni PT:kin on huono ohjaamaan ja ehdottelemaan.
Hyvin usein PT ottaa vain jonkun asennon ja odottaa, että asiat tapahtuu ja asiakas joutuu ohjailemaan, että laita lantio näin ja tee noin. Harvoin siellä on viettelevä neito kuin jossain pornossa, heittämässä olan yli kuumia katseita samalla kun liikuttaa lantiota saadakseen peppua seksikkäisiin näkymiin. Niillä neidoilla onkin yleensä isompi tuntitaksa kuin muilla.
Ei.. homma toimii usein niin, että nainen ehdottaa suihinottoa kondomilla saadakseen sinulla seisomaan, sitten jos ei ala seistä kunnolla, kondomista huolestunut neito jatkaa eipätoivoisesti pidempään. Jos alkaa seistä tarpeeksi mennään johonkin kömpelöön asentoon ja koitetaan laittaa sisään. Tästä kohtaa usein hommat kusee.
Yllämainitun takia henkilökemiat on äärimmäisen tärkeät ja PT:n asenne. Monelle PT:lle suuseksi on se mitä aina yritetään, vaikka poseeraaminen, keimailu ja tuhmien puhuminen toimisi paljon paremmin. Myös pystyssä tehtyjä juttuja kuten vartalon kiehnääminen toista vasten on asia, jota ei heti kannata lopettaa, mutta kun on kiire kiire.
Sopivaa tyyppiä voi joutua myös hakemaan. Niin se vain on.
-
^ Haluan vielä jatkaa sen verran, että on hyvä ottaa huomioon varsinkin pornoa paljon kuluttavan, että PT:n vastaanotto ei monestikaan ole kovin kuuma kokemus, vaan aika viileä, jossa asiakkaan odotetaan tietävän miten haluaa kassinsa tyhjentää. Eli kyse on monesti oletettua lähempänä sooloseksisuoritusta kuin ehkä unelmoisi. Parhaimmillaan hupakkoseksi on kuin parhaasta pornosta, osataan viedä miestä, tarjoilla herkku upealta tarjottimelta ja suudella kliimaksin hetkellä, ja jos kömmejä tapahtuu, ei niitä jäädä setvimään kuin maailmanloppua. Pahimmillaan kaksi toisiinsa tympääntynyttä ihmistä koittaa harrastaa seksiä jotenkin maaliin saakka, koska maksettu on maksettu.
-
Ite suosittelisin ottamaan Tiia Fosströmiin yhteyttä 💗 alan rautainen ammattilainen ja tunnetaidot ihan ensiluokkaisia.
-
Olen tipahtanut näiden kelkasta vuosikaudet sitten, mutta eikö nyt ihan oikeasti ole olemassa muuta vaihtoehtoa kuin Tinder? Mielestäni koko sen konsepti on täysin päätön jos hakee suhdetta eikä yhden illan juttua. Jälkimmäiseen varmaan sopiva.
Tulee mieleen joku Tempparit _parisuhdeohjelmana_, siinä toinen konsepti joka menee allekirjoittaneelta niin korkealta ja kovaa ohi ettei ole mahdollistakaan. Ei näin.
Tinderin paras ja melkein ainoa hyvä puoli on, että siellä on valtavasti ihmisiä, koska palvelulla on niin paljon nimeä ja se on suhteellisen helppokäyttöinen. Porukkaa on laidasta laitaan, duunarista poliitikkoihin. Siellä tulee vastaan vaikka mitä ja ketä, useita vuosien varrella jo kertaalleen tavattuja ja nussittujakin tapauksia, hupakoiden siviiliprofiileja (osalla samat kuvat kuin esim. naapurissa) yms. Paljon muitakin verkkopalveluja toki on kuin Tinder, mutta niissä on porukkaa hyvin vähän Tinderiin verrattuna eikä tarjonta ole välttämättä sen parempaa.
On Tinderistä löytynyt hyvääkin seuraa, tosin vakavaan suhteeseen sopivat tapaukset ovat tosi harvassa. Ns. ongelmatapauksia on sitäkin enemmän, kuten tuolla ylempänä mainittiinkin. Itse ei voi vapaasti valita, ketä etsii, vaan Tinderin algoritmi on se, joka kumppaneita tarjoaa. Ja algoritmin tarkoituskaan ei ole kestävän ihmissuhteen löytäminen, vaan rahan tekeminen palvelun omistavalle yhtiölle.
Nuo Tempparit yms. tosi-tv-ohjelmat ovat taas jotain ihan muuta kuin seuranhakua varten. Lähinnä noita katsoessa tulee myötähäpeän tunne kun nuoret, julkisuudenkipeät ihmiset mokaavat itsensä telkkarissa. Mutta kukin elää tavallaan.
-
Ite suosittelisin ottamaan Tiia Fosströmiin yhteyttä 💗 alan rautainen ammattilainen ja tunnetaidot ihan ensiluokkaisia.
Itsellänikin tuli mieleen aloittajalle Tiia Fosström, kokenut ammattilainen ja vielä seksuaaliterapeutti. Tiia on niitä harvoja joilla on aina omat kotisivut toiminnassa (löytyy helposti Googlella nimellään), niin ei tarvitse olla ilmoituksen online sillä hetkellä että löytyy yhteystiedot. Muita hyviä vaihtoehtoja aloittajalle on esimerkiksi Aurora, Vilja, Julia, Katariinas ja Tuhma Myy, riippuen siitä minkä ikäisen ja minkälaisen naisen kanssa aloittaja poikuutensa haluaa menettää. :)
-
Ei ole tinderistä omakohtaisia kokemuksia, mutta mitä kuullut ja lukenut, niin on sellainen karkkikauppa johon jää monet koukkuun hakemaan aina vaan parempaa, eikä se sitoutuminen tai tutustuminen enää onnistu. Ja luonnollisesti miehet on siellä alakynnessä roikkumassa. Siis normimiehet.
Kiva lähteä jonkun kanssa treffeille, jos toisella puhelin pimputtaa koko ajan ja tiedät että olet ehkä yksi 17 vaihtoehdosta. Tai ainakin asetelma on väärä silloin.
Tämä tietysti karrikoiden sanottua, koska todistetusti sieltä suhteitakin syntyy.
Tuttavapiirin kautta syntyi ennen deittisovelluksia varmaan suurin osa suhteista. Niin ja harrastusten kautta.
Ei huono idea kokeilla ensin just tuota hierontaa, niin tietää miltä toisen ihmisen kosketus tuntuu.
Jos nyt maksullisia palveluita käytät, niin vaikka suosittelen olemaan aina rehellinen, niin en välttämättä suosittele sillä asialla kehumista, ainakaan heti alkuun, jos löydät kumppanin.
Jostain syystä naisilla on pahoja ongelmia hyväksyä maksullinen seksi.
-
Ei mulla kyllä ole ollut Tinderin kanssa mitään ongelmaa löytää seuraa enkä ainakaan toistaiseksi ole törmännyt “hulluihin tai sekopäihin”, ihan tavallisia ihmisiä siellä on tullut vastaan. Tinderin toiminta perustuu ensisijaisesti käyttäjien kuviin eli ulkonäköön ja mitä sitten haluaakaan kuvissa tuoda esiin esim. harrastuksistaan jne. Mutta eihän tämä eroa mitenkään vaikkapa baarikohtaamisista, ihan samalla tavalla sielläkin ensivaikutelma tulee ja kiinnostus herää jos herää ihmisen habituksen perusteella.
Pisimmät parisuhteet olen löytänyt harrastusten, töiden ja juurikin noiden baarikohtaamisten kautta eli paikoista joissa ollaan livenä tekemisissä toisten kanssa, toisin kuin netissä. Mutta tämä ei tarkoita etteikö Tinderistä voisi löytää suhdetta, tottakai voi. Sieltä en vain ole mitenkään erityisesti etsinyt sellaista. Toki ei Tinderkään ihmeisiin kykene, ei tällainen setämies saa sieltäkään seuraa parikymppisistä neidoista, kuten ei mistään muualtakaan. Paitsi tietysti maksullisilta neidoilta. 😂
-
Ei mulla kyllä ole ollut Tinderin kanssa mitään ongelmaa löytää seuraa enkä ainakaan toistaiseksi ole törmännyt “hulluihin tai sekopäihin”, ihan tavallisia ihmisiä siellä on tullut vastaan. Tinderin toiminta perustuu ensisijaisesti käyttäjien kuviin eli ulkonäköön ja mitä sitten haluaakaan kuvissa tuoda esiin esim. harrastuksistaan jne. Mutta eihän tämä eroa mitenkään vaikkapa baarikohtaamisista, ihan samalla tavalla sielläkin ensivaikutelma tulee ja kiinnostus herää jos herää ihmisen habituksen perusteella.
Pisimmät parisuhteet olen löytänyt harrastusten, töiden ja juurikin noiden baarikohtaamisten kautta eli paikoista joissa ollaan livenä tekemisissä toisten kanssa, toisin kuin netissä. Mutta tämä ei tarkoita etteikö Tinderistä voisi löytää suhdetta, tottakai voi. Sieltä en vain ole mitenkään erityisesti etsinyt sellaista. Toki ei Tinderkään ihmeisiin kykene, ei tällainen setämies saa sieltäkään seuraa parikymppisistä neidoista, kuten ei mistään muualtakaan. Paitsi tietysti maksullisilta neidoilta. 😂
Tilastot kuitenkin kertoo toista. Miehiä on suhteessa 9-1
-
Kiitos taas kaikille asiallisista ja ajatuksella kirjoitetuista viesteistä. En ihan odottanut tällaistä vastaanottoa – ajattelin, että tänne voisi tulla niitä lannistaviakin kommentteja, mutta näistähän tulee oikeasti hyvä mieli ja herää paljon ajatuksia.
Olen miettinyt myös sitä, kannattaako aluksi keskittyä yhteen palveluntarjoajaan vai kerätä kokemuksia alkuun useammalta eri vaihtoehdolta. Varmaan vaikuttaa paljon sekin, millainen fiilis siitä ensimmäisestä kohtaamisesta jää. Toisaalta siinä on tietysti myös riskinä ihastuminen, jos käy pitkään saman luona. Tärkeää olisi myös se, että palveluntarjoaja asuisi suht lähellä omaa asuinpaikkaani.
Tinder-treffeissäkin ahdistaa se, mitä kannattaa kertoa ja missä vaiheessa. Kokemattomuus tuskin pysyy piilossa kovin pitkään, jos tutustuminen menee yhtään syvemmälle, ja koen itse olevani aika huono esittämään mitään muuta kuin olen. Ajatus siitä, että tulisi torjutuksi tämän takia, tuntuu ainakin tässä vaiheessa aika musertavalta. Ehkä se, että saisi edes jonkin verran kokemuksia pohjalle, helpottaisi tässäkin?
Välillä pohdin myös, mitä mulla oikeasti on tarjota ja olisinko itse itseni kanssa, jos olisin nainen. Samaan aikaan tuntuu vaikealta ymmärtää, miten jotkut miehet, jotka kohtelevat naisia huonosti tai jopa pahoinpitelevät, tuntuvat silti saavan paljon naisten huomiota.
Lisäksi tuntuu siltä, että monelle naiselle se, ettei miehellä ole kokemusta, ei ole ongelma itsessään. Mutta ne asiat, joita kokemattomuus usein aiheuttaa – kuten epävarmuus, jännitys tai keskustelun vaikeus – koetaankin käytännössä ongelmaksi. Eli teoriassa asia on ok, mutta käytännössä ei.
-
^ Näistä Tinder-onnistujista huolimatta varoitan menemästä Tinderiin, jos et osaa vokotella naista. On ihan eri asia olla Tinderissä, jos on teini-iässä aloittanut hieromaan ujon tytön tissejä bileissä kuin nelikymppisenä alkaa neuvottelemaan naista petiin, joka ei ole välttämättä antanut yhtään selvää signaalia, että petihommat voisi olla edes jonkinlainen asia hänen elämässään.
Kuten sanottu, Tinderissä on miehiä aivan liikaa ja naisilla on kaikilla 100 mätsiä. Pelkällä ulkonäöllä siellä ei pärjää, pitää osata vongata, vokotella ja maanitella. Mutta toki aikuinen mies tekee omat valintansa.
Suurin osa ihmisistä joilla ei ole vaikeuksia löytää seuraa, eivät edes itse tiedä miten he sen tekevät, kun se on teini-iässä opeteltu tuonne selkärankaan. He eibät vain voi ymmärtää miten se voisi olla kenellekään hyvännäköiselle ongelma. Minun sukuni minua vanhemmat miehet eivät voi käsittää miksi minulla ongelmia löytää nainen, sitä on sevitty selkäni takana, sen tiedän. Mutta he eivät tiedä yhtään mitään millaista se on oikeasti minulle.
-
Yksi perusasioilta kuulostavista haaveista olisi ihan vaan katsoa sängyssä vaikka Netflixiä ja nukahtaa vierekkäin. Jo pelkkä mielikuvan ajattelu siitä, miten hermosto siinä rentoutuisi, tuntuu hyvältä. Toki nämä ovat enemmänkin fantasioita – toteuttaminen on liian arvokasta, eikä se välttämättä olisi yhtä täydellinen kokemus edes escortin kanssa kuin jonkun kanssa, joka aidosti haluaisi olla siinä.
-
Tinder-treffeissäkin ahdistaa se, mitä kannattaa kertoa ja missä vaiheessa. Kokemattomuus tuskin pysyy piilossa kovin pitkään, jos tutustuminen menee yhtään syvemmälle, ja koen itse olevani aika huono esittämään mitään muuta kuin olen. Ajatus siitä, että tulisi torjutuksi tämän takia, tuntuu ainakin tässä vaiheessa aika musertavalta. Ehkä se, että saisi edes jonkin verran kokemuksia pohjalle, hel...isi tässäkin?
Kukaan, joka torjuu sut kokemattomuuden vuoksi ei ole sun ihminen.
Tässä on nyt suoraan sanottuna aika paljon pään sisällä pyörimistä. Otettuasi käytännön askeleita tiedät paljon enemmän, varsinkin itsestäsi. Tuntikin käytännön kokeilua ja itsensä likoon laittamista tosielämässä on arvokkaampaa kuin sata tuntia teoreettista pohdiskelua ja eri skenaarioiden pyörittelyä päänsä sisällä. Ihmissuhteet on laboratorio jossa voi aina kokeilla eri asioita :)
-
^^Hutsujen kanssa on kaikki kylmää kyytiä = raha.
Jos olisin sinä kävisin poistamassa poikuuden jonkun hutsun kanssa ja sen jälkeen 100%:nen panostus ihan tavallisiin naisiin.
-
En usko, että yhdellä tapaamisella vielä on realistista odottaa kovin suurta muutosta, toki hyvä alku se on. Veikkaan, että kun takana on 10–20 tapaamista, suhtautuminen itseensä voi olla jo ihan erilainen. Toki vuosien varrella on syntynyt kaikenlaisia fantasioita, joita ei kuitenkaan heti alussa viitsi tuoda esille. Niitä ei välttämättä pääsisi toteuttamaan, jos kävisi hyvä tuuri ja löytäisi kumppanin. Ja olisihan se kiva oppia muutenkin hyväksi rakastajaksi :D Vaikka kai naisillakin vaihtelee paljon, mikä tuntuu hyvältä…
-
Tässä on nyt suoraan sanottuna aika paljon pään sisällä pyörimistä. Otettuasi käytännön askeleita tiedät paljon enemmän, varsinkin itsestäsi. Tuntikin käytännön kokeilua ja itsensä likoon laittamista tosielämässä on arvokkaampaa kuin sata tuntia teoreettista pohdiskelua ja eri skenaarioiden pyörittelyä päänsä sisällä. Ihmissuhteet on laboratorio jossa voi aina kokeilla eri asioita :)
Tässä Anni sanoittikin sen hyvin rohkeasti vaan kokeilemaan turha pyörittää ajatuksia pään sisällä siitä voi kasvaa turhankin iso mörkö ja kynnys kasvaa . Ensimmäiseltä kerralta ei ehkä realistista ole odottaa suurta muutosta mutta jää on rikottu ja siitä hyvä jatkaa
-
Ehkä se, että saisi edes jonkin verran kokemuksia pohjalle, hel...isi tässäkin?
Sivumennen sanoen. On tämä sensuuri aika uskomatonta. Tuohan näyttää lauseelta: "helvetti, isi tässäkin".
-
Minulla on aloittajan kanssa hyvin paljon samoja kokemuksia. Suurimmat erot taitavat olla, että ikää on enemmän ja olen paljon pienikokoisempi. Muuten kuulostaa hyvin tutulta aina tyttöjen tekemästä koulukiusaamisesta ujouteen ja vaikeuteen lähestyä naisia. Toki myös se ero meillä on, että itse aloitin maksullisten palveuiden käyttämisen jo yli 20 vuotta sitten.
Itsekin mietin pitkään ensimmäistä käyntiäni ja lopulta tein päätöksen, että se on sitten syntymäpäivälahja itselleni. Siten oli tarkka takaraja määriteltynä etten keksisi tekosyitä sen siirtämiselle yhä myöhemmäksi. Silloin ei niin ollut hierontoja tarjolla, joten ihan full serviceä käytin. Edelleen olen sitä mieltä, että se oli hyvä ratkaisu. Ainoastaan se harmittaa, että tajunnut silloin nuorempana haastaa itseäni enemmän näissä tapaamisissa. Oikeastaan tajusin sen vasta yli nelikymppisenä, kun löysin sopivia palveluntarjoajia, ja nyt olenkin kehittynyt jo jonkin verran, mutta paljon on mennyt vuosia hukkaan.
Tinderistä ei ole kokemuksia enkä usko sieltä hyviä kokemuksia saavanikaan. Muutenkin deittimaailmasta ei ole juuri yhtään hyviä kokemuksia ja siksi olenkin lopettanut kokonaan kumppanin etsimällä etsimisen. Minun luonteeni ja sosialiset taitoni eivät vain oikein toimi deittimaailmassa. Paljon parempia kokemuksia on tullut muista arkisista tilanteista, vaikka ei minulla nytkään kumppania ole. Minun kaltaiselle miehelle tärkeintä onkin olla "esillä", jos olen vain kotona, niin silloinhan naiset joutuvat tyytymään näihin "jännämiehiin". Hyvänä esimerkkinä tästä on opiskeluaikani, "pahoilla pojilla" oli tyttöystäviä, mutta meillä kilteillä ei ollut kellään. Mutta eipä me kiltit oltu koskaan ketään tyttöä lähestytty, joten eihän se ihme ole, että olimme sinkkuja.
Aloittajalle myös vinkkinä, että kun sinulla ei ole mitään naissuhteita, niin eipä sinulla ole sitten mitään hävittävääkään. Eli voit rohkeasti kokeilla eri asioita ja vaikka ne epäonnistuisivat, niin silti tilanteesi ei ole yhtään sen huonompi. Tämä ajatus antoi itselleni paljon rohkeutta kokeilla ja yrittää.
-
Nyt kuitenkin aion yrittää tosissani, vaikka usein tulee ajatus siitä, että olen jo ylittänyt sen iän, jossa tämän voisi vielä kääntää, painaa mieltä.
Ei se ikä vielä ole ylittynyt. Vasta sitten jos ikä olisi 60-70v niin alkaisi impotenssi tehdä asiasta liian myöhäisen.
Löydät esimerkiksi RealEscortista helposti useita naisia jotka sopivat hyvin kokemattomalle, ja sivustolla on kattavasti esitetty mitä kukakin tarjoaa. Kannattaa ottaa suomalainen nainen ensimmäiseksi kerraksi. Helpoin kommunikoida ja ovat varmempia kuin ulkomaalaiset jos haluat hienon kokemuksen ja asiakaspalvelun. Kerrot vain asiasi ja ymmärtävät että olet kokematon. Yhdyntään kannattaa valita ensimmäisellä kerralla ratsastusasento. Nainen hoitaa kaiken puolestasi ja se on kokemattomalle miehelle ihan ylivertainen tapa saavuttaa orgasmi yhdynnässä. Itse tykkään eniten edelleen ratsastusasennosta vaikka kokemusta on jo hyvin. Se on kaikkein rennointa seksiä kun hyväilee vain naisen rintoja rennosti maaten kun nainen ratsastaa.
Lisäisin tähän, et mielellään kotimainen, ja sellainen joka on jo ennestään hyvin tunnettu, ja jolla on paljon hyviä rapsoja.
Näissäkin kun on montaa erilaista, ja jotkut voi koittaa höynäyttää kokematonta, tai sitten asettaa jotain ihme vaatimuksia, mistä ei ole alunperin sovittu. Näihin ei pidä suostua, ja kannattaa vaihtaa toiseen.
Ja niinku aiemmin sanottu, niin sekin on tärkeä muistaa, että nämä toimivat palveluammatissa.
Kun hoitaa tarvittavat kotiläksyt, ja oman tonttinsa kuntoon, niin homma toimii.
-
Niin, onhan tästä ehtinyt kasvaa pään sisälle mörkö jo kauan sitten. Muistan jo parikymppisenä, miten nololta tämä kokemattomuus tuntui ja miten ahdistava ajatus oli se, että joku nainen voisi huomata sen – vaikka se ei silloin vielä olisi ollut mitenkään erityisen outoa. Yläasteella jo monet luokkakaverit kehuskeli näillä jutuilla, vaikka jälkikäteen ajatellen harva varmaan oli oikeasti tehnyt mitään. Silti se vertailu jäi elämään.
Vuosien myötä tämä on vain vahvistunut, ja välillä käy mielessä, että onko musta kasvanut tässä samalla liian introvertti parisuhteisiin ylipäätään. Toisaalta parisuhteitakin on monenlaisia – ei yhdessä tarvitse olla koko ajan, eikä edes välttämättä asua saman katon alla. Silti ajatus siitä, että joku haluaisi olla mun kanssa intiimisti ilman mitään vaihtokauppoja, olisi se sitten vaikka yhdenyönjuttu, tuntuu tosi isolta ja merkitykselliseltä.
Tunnistan myös sen, että olen aika yliajatteleva ja pohdiskeleva. Se on yksi syy siihen, miksi en ole vielä varannut aikaakaan. Esimerkiksi haluan saada sixpackin paremmin näkyviin, jotta tuntisin itseni itsevarmemmaksi. Ajatus siitä, että jos nainen antaisi kehuja kropasta, voisin ottaa ne aidosti vastaan. Ja kyllähän se ensimmäinen kokemus muutenkin on aika merkityksellinen sen kannalta, miten hommat siitä lähtee rullaamaan ja varmasti ikimuistoinen.
Pornon vähentäminen on ollut myös iso juttu. Tuntuu paljon paremmalta vaihtoehdolta olla ensimmäisellä kerralla niin sanotusti herkillä kuin siinä tilanteessa, ettei meinaa tulla millään. Ilman tätä muutosta tilanne olisi todennäköisesti ollut juuri se.
Mulla on myös se sama, että kun asetan jonkun selkeän aikarajan, pidän siitä kiinni. Viimeisen vuoden aikana nämä asiat on pyörineet mielessä niin paljon, että kaikki muu tekeminenkin on kärsinyt siitä. Kun tähän vielä päälle tuli se, että pari lapsuudesta tuttua kaveria menehtyi viime vuoden aikana, niin siitäkin varmasti syntyi konkreettinen ajatus siitä, ettei kukaan oikeasti tiedä, kuinka paljon aikaa on jäljellä.
Tuota kohtaamista tulee kyllä mietittyä päivittäin. Toisaalta ehkä on ihan hyvä, etteivät kaikki tunteet ole pinnassa sitten hupakon luona.
-
^ Samoja ajatuksia on tullut pyöriteltyä vaikka ekakerta olikin parikymppisenä, koska se ei varsinaisesti mennyt hyvin, eikä seuraava kerta tullut kovin pian, eikä sekään mennyt hyvin.
Sitä on paljon asioita mitä pelkää muille paljastaa, mutta ei nelikymppisenä ketään enää juuri kiinnosta kuka mitä on tehnyt, koska peli on tässä vaiheessa jo pelattu, parhaista naisista on tullut jo äitejä ja vaimoja, ja siitä kilpailustahan oikeasti kaikessa oli kyse. Kuka saa olla isä kenenkin naisen lapsille. Siitä siinä verisessä kilpailussa, kukkoilussa ja poikuudesta eroon pääsemisessä ja naisten suosiossa olossa oli kyse, vaikka ei sitä ajattelekaan.
Tässä iässä juuri millään ei ole enää suurta merkitystä. Jos nainen ei halua lapsia, niin se on sitten vaan jonkinlainen fwb, eikä elämä etene uuteen vaiheeseen.
Mut rohkeasti vain kokeilemaan, kaikki menee hyvin kun ei odota liikoja. Alhaiset odotukset palkitaan parhaiten. Varaudu siihen, että hommaan jää koukkuun ja yhtäkkiä ongemasi ei olekaan seksittömyys vaan seksittömyydettömyys ;D Se on meinaan niin, että kun oppii miten saa seksiä ja jos se on rahalla, niin sitä on pakotettu toistamaan jos ei muuta osaa.
-
^ Höpsistä. Täällä yksi nelikymppinen, joka uskoo yhä rakkauteen, läheisyyteen ja siihen, että yhteisen elämän rakentaminen on mahdollista myös uudessa suhteessa nelikymppisenä. Moni omista ystävistäni ei ole kaivannut lapsia, vaan kokee, että elämässä on paljon muutakin koettavaa ja elettävää kuin perheen perustaminen.
Lisäksi moni nelikymppinen on elämänsä käännekohdassa – kakkoskierroksella – ja ehkä juuri siksi tässä ikäryhmässä on yllättävän paljon mahdollisuuksia.
-
^ Haluan vielä jatkaa sen verran, että on hyvä ottaa huomioon varsinkin pornoa paljon kuluttavan, että PT:n vastaanotto ei monestikaan ole kovin kuuma kokemus, vaan aika viileä, jossa asiakkaan odotetaan tietävän miten haluaa kassinsa tyhjentää. Eli kyse on monesti oletettua lähempänä sooloseksisuoritusta kuin ehkä unelmoisi. Parhaimmillaan hupakkoseksi on kuin parhaasta pornosta, osataan viedä miestä, tarjoilla herkku upealta tarjottimelta ja suudella kliimaksin hetkellä, ja jos kömmejä tapahtuu, ei niitä jäädä setvimään kuin maailmanloppua. Pahimmillaan kaksi toisiinsa tympääntynyttä ihmistä koittaa harrastaa seksiä jotenkin maaliin saakka, koska maksettu on maksettu.
Harmi, jos kokemuksesi on tuo. En kuitenkaan kiistä sitä - meitä on varmasti moneen junaan ja uskon, että aina homma ei ole yhtä tajunnanräjäyttävää.
Haluan kuitenkin mainita ja pyytää, että palveluntarjoajalle kerrottaisiin aina ensikertalaisuudesta, olipa kyseessä eka kerta hupakoissa tai eka kerta koskaan naisen kanssa. Kaikki eivät koe, että voivat antaa sopivaa elämystä ja jos tämä selviää vasta ovella niin se on vähän tympeää. Itse otan vastaan ensikertalaisia, mutta tapaamisen kulku on yleensä hyvin eri ja jos en tiedä, että asiakas onkin ensimmäistä kertaa liikenteessä, voi virheellisesti tapaaminen tuntua "kylmältä", koska olen (vahingossa) ihan eri aaltopituudella. Jos tämä selviää vasta puolessa välissä tapaamista, en ole aina varma, saanko sen vedettyä nyt haluamallani tavalla enää. Toki kysyn aina aktiivisesti jos minulla yhtään on syytä, että onko tuttu juttu ja näin ;D Sen on pelastanut minut todella monta kertaa.
Ensikertalaisten kanssa yleensä painotan enemmän tapahtumia ennen seksiä, on enememmän juttelua, kysyn eri asioita ja niin edelleen. Aktiivisen harrastelijan kanssa se yhteinen kipinä roihahtaa tietysti nopeammin eikä jännitystäkään tarvitse pysähtyä miettimään, jolloin hommassa on vähemmän sanoja ja enemmän tekoja. Ja ei sille harrastelijallekaan huonoksi ole jos mainitsee että mitkä asiat on itselleen tärkeitä. Hyvä PT pyrkii aina lukemaan asiakasta, mutta meille saa antaa vihjeitä :)
-
^ Haluan vielä jatkaa sen verran, että on hyvä ottaa huomioon varsinkin pornoa paljon kuluttavan, että PT:n vastaanotto ei monestikaan ole kovin kuuma kokemus, vaan aika viileä, jossa asiakkaan odotetaan tietävän miten haluaa kassinsa tyhjentää. Eli kyse on monesti oletettua lähempänä sooloseksisuoritusta kuin ehkä unelmoisi. Parhaimmillaan hupakkoseksi on kuin parhaasta pornosta, osataan viedä miestä, tarjoilla herkku upealta tarjottimelta ja suudella kliimaksin hetkellä, ja jos kömmejä tapahtuu, ei niitä jäädä setvimään kuin maailmanloppua. Pahimmillaan kaksi toisiinsa tympääntynyttä ihmistä koittaa harrastaa seksiä jotenkin maaliin saakka, koska maksettu on maksettu.
Harmi, jos kokemuksesi on tuo. En kuitenkaan kiistä sitä - meitä on varmasti moneen junaan ja uskon, että aina homma ei ole yhtä tajunnanräjäyttävää.
Haluan kuitenkin mainita ja pyytää, että palveluntarjoajalle kerrottaisiin aina ensikertalaisuudesta, olipa kyseessä eka kerta hupakoissa tai eka kerta koskaan naisen kanssa. Kaikki eivät koe, että voivat antaa sopivaa elämystä ja jos tämä selviää vasta ovella niin se on vähän tympeää. Itse otan vastaan ensikertalaisia, mutta tapaamisen kulku on yleensä hyvin eri ja jos en tiedä, että asiakas onkin ensimmäistä kertaa liikenteessä, voi virheellisesti tapaaminen tuntua "kylmältä", koska olen (vahingossa) ihan eri aaltopituudella. Jos tämä selviää vasta puolessa välissä tapaamista, en ole aina varma, saanko sen vedettyä nyt haluamallani tavalla enää. Toki kysyn aina aktiivisesti jos minulla yhtään on syytä, että onko tuttu juttu ja näin ;D Sen on pelastanut minut todella monta kertaa.
Ensikertalaisten kanssa yleensä painotan enemmän tapahtumia ennen seksiä, on enememmän juttelua, kysyn eri asioita ja niin edelleen. Aktiivisen harrastelijan kanssa se yhteinen kipinä roihahtaa tietysti nopeammin eikä jännitystäkään tarvitse pysähtyä miettimään, jolloin hommassa on vähemmän sanoja ja enemmän tekoja. Ja ei sille harrastelijallekaan huonoksi ole jos mainitsee että mitkä asiat on itselleen tärkeitä. Hyvä PT pyrkii aina lukemaan asiakasta, mutta meille saa antaa vihjeitä :)
Onkohan kukaan "huijannut" olevansa ensikertalainen? Aika kuumottava roolileikki sinäsä.
-
Kiitos avauksesta. Itse olen ihan täysin samassa tilanteessa kanssasi.
Jos onnistut tapaamisen järjestämään, olisi kiva kuulla miten sujui ja millaisia ajatuksia herätti :)
Välillä masentaa myös nähdä vanhempia ihmisiä ja miettiä, että kohta itsekin oon tuossa iässä – ilman että oon koskaan saanut kokea aitoa läheisyyttä tai intohimoa naisen kanssa.
Itseä masentaa vielä enemmän nähdä nuorempia ihmisiä. Ajatus että joku 2010 syntynyt teini voi olla seksuaalisesti kokenut kaiken mistä itse vain fantasioinut tuntuu musertavalta. Vaikka kaikilla muilla elämänalueilla on mennytkin hyvin, niin tämä asia vaan tuntuu määrittelevän minäkuvaa täysin.
Oman ikäisillä naisilla kuitenkin jo vaikka kuinka paljon kokemusta vaikka mistä ja toisaalta nuoremmat naiset erityisesti odottavat että olisin kokenut ja itsevarma. En enää tiedä yhtään mitenpäin naisten seurassa olisin, muutamat 'tapailut' olleet lähinnä kiusallisia ja outoja. Tuntuu tosiaan, että seksityöntekijät on itselle ainut tapa päästä eteenpäin tästä umpisolmusta missä ajatusteni kanssa olen.
-
Olin itsekin nuorempana hyvin epävarma naisten kanssa, mutta enpä usko että aikuisiällä maksuseksin harrastaminen olisi mitenkään tähän itsetunto-ongelmaan mitään ratkaisua tuonut. Paras lääke omalla kohdalla oli kyllä se, että aikanaan ryhtyi seurustelemaan ja päätyi parisuhteeseen. Ystäväpiiri laajeni ja huomasi tulevansa juttuun ihan hyvin vastakkaisen sukupuolen kanssa. Tai oikeastaan tajusi että samat paskat vitsit niitä naisiakin naurattaa.
Sinänsä suosittelen kyllä itsekin maksullisissa käyntiä, ihan foorumin hengen mukaisestikin, mutta ei se mitään itsetunto-ongelmia korjaa. Helposti se sisäinen ääni soimaa vielä enemmän, kun on noin pahasti lihan himolle antautunut. Sen kanssa elämiseen varmasti noi Anniinan neuvot toimivat parhaiten.
-
Sekin on yllättävän hankala ajatus kertoa palveluntarjoajalle etukäteen, että on kohta nelikymppinen ja täysin kokematon. Mieleen tulee, että alkaako toinen jo valmiiksi miettiä millainen “luuseri” on tulossa, ja meneekö koko tapaaminen liikaa sen ympärille ja muuttuuko tunnelma vaivaantuneeksi. Lisäksi tuntuu, että asian kertominen vaikuttaisi myös omaan itsevarmuuteen, kun ajattelee että toinen tietää tästä jo etukäteen.
Ajatus hieman dominoivammasta naisesta, tai ainakin sellaisesta joka ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja jonka kanssa olisi vähemmän puhetta, tuntuu ehkä helpoimmalta lähtökohdalta. Syvällisemmät keskustelut tuntuvat ainakin ajatustasolla tosi vaikeilta, varsinkin kun en ole tällaisista asioista juuri kenenkään kanssa puhunut. Toki sekin on asia, joka pitäisi opetella, kun tavoitteena kuitenkin on löytää muutakin kuin maksullista seuraa.
Tätä foorumia lukiessa on ollut helpottavaa huomata, että on monia hupakoita, jotka eivät vaikuta tekevän tätä PELKÄSTÄÄN rahan takia, vaan myös aidosta halusta kohdata asiakkaita tai jopa siksi, että nauttivat työstään. Ajatus siitä, että toinen olisi paikalla vain odottamassa ajan kulumista ja rahan vaihtoa, tuntuisi aika pahalta.
Pitäisikö tästä kokemattomuudesta sitten mainita jo sille body2body-hierojalle, jonka luo ajattelin mennä ensin?
-
Ei pidä mainita. Menet vaan ja nautiskelet.
-
Sekin on yllättävän hankala ajatus kertoa palveluntarjoajalle etukäteen, että on kohta nelikymppinen ja täysin kokematon. Mieleen tulee, että alkaako toinen jo valmiiksi miettiä millainen “luuseri” on tulossa, ja meneekö koko tapaaminen liikaa sen ympärille ja muuttuuko tunnelma vaivaantuneeksi.
Apua, ei! Ihan päinvastoin, jos päädyt kunnon ammattilaiselle. Eikä pt:llä ole muutenkaan syytä jaotella asiakkaita luusereihin ja muihin. Ehdottomasti kannustan kertomaan koska sillä tiedolla on pt:lle tapaamisen suunnittelun kannalta paljonkin merkitystä, onko tulossa ensikertalainen (näitä on!) vai himoharrastaja. Itsesi kannalta kokemuksesta tulee taatusti parempi kun kerrot etukäteen.
Pitäisikö tästä kokemattomuudesta sitten mainita jo sille body2body-hierojalle, jonka luo ajattelin mennä ensin?
Hyvänä ajatuksena pitäisin että kertoisit.
-
Pitäisikö tästä kokemattomuudesta sitten mainita jo sille body2body-hierojalle, jonka luo ajattelin mennä ensin?
Tätä oon itekkin miettinyt.
Sen muutaman kerran kun viimevuonna uskaltauduin ottamaan yhteyttä ihan suosittuihin ammattilaisiin, niin ghostattiin samantien kun toin esiin kokemattomuuden. Eka kerta hupakoissa olisi ollut ihan ok, mutta tämä täysi kokemattomuus ilmeisesti ei sillä kertaa sitten kiinnostanut. Ehkä liian vaikea tai stressaava asiakasryhmä? Luulisi kyllä ettei hieronnassa olisi asialla väliä.
-
Pitäisikö tästä kokemattomuudesta sitten mainita jo sille body2body-hierojalle, jonka luo ajattelin mennä ensin?
Tätä oon itekkin miettinyt.
Sen muutaman kerran kun viimevuonna uskaltauduin ottamaan yhteyttä ihan suosittuihin ammattilaisiin, niin ghostattiin samantien kun toin esiin kokemattomuuden. Eka kerta hupakoissa olisi ollut ihan ok, mutta tämä täysi kokemattomuus ilmeisesti ei sillä kertaa sitten kiinnostanut. Ehkä liian vaikea tai stressaava asiakasryhmä? Luulisi kyllä ettei hieronnassa olisi asialla väliä.
No ei ole väliä. Varaat ajan ja menet. Se voi olla jopa ahdistavaa, jos joku alkaa avautumaan ongelmista liian syvällisesti tuossa kohtaa. Asian voi mainita, mutta ainoastaan mainita. PT ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti psykologi.
-
No ei ole väliä. Varaat ajan ja menet. Se voi olla jopa ahdistavaa, jos joku alkaa avautumaan ongelmista liian syvällisesti tuossa kohtaa. Asian voi mainita, mutta ainoastaan mainita. PT ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti psykologi.
No on sillä. Ei ole liikaa avautumista jos toteaa, että "en ole aikaisemmin käynyt, vähän jännittää". Jos pt ei tuohon vastaa tai halua ottaa vastaan niin silloin on onni onnettomuudessa - siitä tapaamisesta ei tule onnistunutta sillä, että pt'n yllättää tuolla tiedolla. Hieronnassa asialla on paljon vähemmän väliä, se voi olla totta, mutta jos haluaa että siinä loppuhuipennuksessa voidaan otta huomioon se mahdollinen jännitys tai muut tarpeet niin siitä pitää osata viestiä.
Komppaan Meaxxin viestiä, ammattilainen ei ajattele ensikertalaisuutta mitenkään negativiisena juttuna vaan yhtenä oleellisena asiana, jonka tiedosta on hyötyä.
Eri asia jos kirjoittaa kolme kokonaista sivua omista tuntemuksistaan, se on jo liikaa.
-
No ei ole väliä. Varaat ajan ja menet. Se voi olla jopa ahdistavaa, jos joku alkaa avautumaan ongelmista liian syvällisesti tuossa kohtaa. Asian voi mainita, mutta ainoastaan mainita. PT ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti psykologi.
No on sillä. Ei ole liikaa avautumista jos toteaa, että "en ole aikaisemmin käynyt, vähän jännittää". Jos pt ei tuohon vastaa tai halua ottaa vastaan niin silloin on onni onnettomuudessa - siitä tapaamisesta ei tule onnistunutta sillä, että pt'n yllättää tuolla tiedolla. Hieronnassa asialla on paljon vähemmän väliä, se voi olla totta, mutta jos haluaa että siinä loppuhuipennuksessa voidaan otta huomioon se mahdollinen jännitys tai muut tarpeet niin siitä pitää osata viestiä.
Komppaan Meaxxin viestiä, ammattilainen ei ajattele ensikertalaisuutta mitenkään negativiisena juttuna vaan yhtenä oleellisena asiana, jonka tiedosta on hyötyä.
Eri asia jos kirjoittaa kolme kokonaista sivua omista tuntemuksistaan, se on jo liikaa.
Sanoin että asiasta voi mainita, mutta ei alkaa liikaa avautumaan.
-
Hupakon tapaaminen tuossa tilanteessa, jos sopiva hupakko, on mielestäni ihan ok vaihtoehto.
Se, mitä muuten tästä keskustelusta luin, tai kuvittelin ymmärtäväni ...
Naisilla on ihan samoja ongelmia kuin miehilläkin -- "kelpaanko?"
Sinulla on ihan hyvät mahdollisuudet tavata nainen, jonka kanssa solmia parisuhde.
Omalta kannaltasi, vinkkaisin, että ei pidä asettaa naisia jalustalle - voi olla vaikeaa, kokemattomana, suhtautua oikein, mutta ...
... kokeile sellaisia harrastuksia, joissa tapaa naisia. Etkä, niissä harrastuksissa, ole metsästämässä ketään! (Koska se ei toimi.)
Vaan olet läsnä, otat sosiaaliset interkatiot opetteluna.
Voi toki olla, että löydät harrastuksista puolison, olen nähnyt sellaista tapahtuvan ... mutta, tässä on tärkeää se, että ET etsi puolisoa harrastuksista.
-
"Onko täällä muita “myöhään heränneitä”, jotka on onnistunu muuttamaan elämän suuntaa?"
En ole varsinaisesti myöhään herännyt mies, mutta minulla kesti kyllä keskimääräistä kauemmin päätyä naissuhteisiin. Sen jälkeen olen saanut paljon kokemuksia.
Tässä oma näkökulmani elämän suunnan muuttamiseen.
Tärkeää ei ole olla "täydellinen" mutta sellainen että toinen ihminen voisi kokea uteliaisuutta seurassasi ja halua palata ainakin välillä takaisin seuraasi.
Naiset eivät ole välttämättä niin vaativia kuin näyttää Tinderin perusteella. Tinder on naisille usein kuormittava systeemi, kun tykkäyksiä tulee joka suunnasta ja livenä miehet ovatkin täysin erilaisia kuin viesteissä. Tosielämässä monet kauniit naiset ovat vuosikausia lähes yksin, koska kukaan vuorovaikutuksellisesti sujuva perusmies ei tule tekemään rohkeasti aloitetta, eivätkä he jaksa stressaavaa nettitreffaillua.
Näkisin että monella miehellä olisi saumaa paljon parempaan naiselämään ihan vaan ottamalla vuorovaikutustaitojen opettelun yhdeksi harrastukseksi, ja kehittymällä niissä hiljalleen sujuvammiksi.
Jos haluat kehittää omia ominaisuuksia, lihakset voivat olla 10% kokonaisuudesta, mutta loput 90% sisältää muun muassa seuraavia asioita:
- pukeutuminen, siisteys
- oman hyvinvoinnin edistäminen
- keskustelutaidot, selkeä elekieli, valmius jutella eri tavoilla ihmisiä kiinnostavista aiheista, sosiaalisten tilanteiden ymmärrys, avoimuus, kyky tunneyhteyteen
- sosiaaliset piirit, aktiivinen hakeutuminen ihmisten seuraan
- rohkeus tehdä aloitteita ja valmius käsitellä torjuntoja
- yleinen ihmistuntemus
- erilaiset viehättävinä pidetyt taidot
- perehtyneisyys aistillisuuteen (esim. osaatko olla rauhallisesti läsnä, tarjota hierontaa tai piristää tunnelmaa)
Mitä voit siis käytännössä tehdä:
- lue vaikka "Tunne hyvä suhde" tai "Models: Attract Women Through Honesty" tai "Authentic Relating" tai "The Guyde" ja yritä pohtia kirjojen näkökulmia yksin, kavereiden ja tekoälyn kanssa
- juttele heräävistä kysymyksistä myös esim. seksuaaliterapeuttien kanssa
- tapaa ihmisiä ja reflektoi kokemuksiasi aktiivisemmin kuin ennen
- huomaa että elämä yllättää myönteisesti ja ainakin pieni osa tekemistäsi aloitteista johtaa läheisempään tuttavuuteen toisen kanssa
-
Onpa täällä tosiaan paljon ihania neuvoja ja ymmärrystä.
Päärynän neuvot siitä, kuinka kannattaa jalostaa itsessään vuorovaikutustaitoja ja kiinnostusta muihin ihmisiin, on tosi hyviä ja usein unohtuu ihmisiltä, jotka haluaa parisuhteen tai jonkun joka ymmärtää ja haluaa olla yhdessä. Ei epävarmuus tai kokemattomuus ole ehkä niin usein ongelma naisille, vaan ennemminkin puhumattomuus, haavoittuvuuden peittely ja asioiden välttely.
Oman kokemuksen mukaan on ihan ihmisestä ja pt:stä ja näiden välisestä kemiasta kiinni, kannattaako ensimmäinen kerta hoitaa maksullisissa. Hyviä puolia on toki se, että voi saada ihan oikeasti arvokkaan kohtaamisen, hyväksyvän katseen, opettelua, opetusta, turvallisen tilan. Mutta eihän seksiä kukaan ekalla kerralla kovin hyvin osaa, nautintoakin voi olla vaikea löytää ja harjoitella pitää yleensä monta kertaa.
Nykyajan deittailukulttuuri (tai no, deittailukulttuuri jo 2010-luvulta asti) on mulle ollut aina hankala. On haastavaa kun molemmat osapuolet näyttää itsestään vaan parhaat puolet ja pitäisi samalla muodostaa risteilevistä tunteista ajatusta siitä, tuntuuko toinen hyvältä. Ja tuntuuko se hyvältä seksiin vai suhteeseen vai molempiin? Millaisen suhteen itse haluaa ja millaisen se toinen? Toimiiko seksi heti ja jos ei, onko osapuolilla kärsivällisyyttä opetella sitä? Voiko toisen edessä olla oma itsensä, vikoineen ja epävarmuuksineen? Mä en ole tämän kaiken kelailun takia ikinä itse etsinyt suhdetta palveluista, joissa ulkonäkö, pituus tai muu ominaisuus olisi ollut pääasia. Kun ihmisestä tykkää, se on yleensä aina sillon ihan saatanan hyvännäköinen.
Tämän pointtina lienee se, että tilanne on vaikea etenkin jos on taipuvainen yliajatteluun. Ei ehkä helpota, mutta kerron kuitenkin että kun se joku näkymätön raja on ylitetty, voi olla että tuntuu ettei ongelmia koskaan ollutkaan. Seksi ja seksuaalisuus on jatkuvasti muutoksessa oleva outo ilmiö. Siitä ehtii nauttia vielä yli 40-vuotiaanakin. Toivottavasti oikea polku löytyy ja keväästä tulee ihan sellanen eeppisen hyvä!
-
Hupakon tapaaminen tuossa tilanteessa, jos sopiva hupakko, on mielestäni ihan ok vaihtoehto.
Se, mitä muuten tästä keskustelusta luin, tai kuvittelin ymmärtäväni ...
Naisilla on ihan samoja ongelmia kuin miehilläkin -- "kelpaanko?"
Sinulla on ihan hyvät mahdollisuudet tavata nainen, jonka kanssa solmia parisuhde.
Omalta kannaltasi, vinkkaisin, että ei pidä asettaa naisia jalustalle - voi olla vaikeaa, kokemattomana, suhtautua oikein, mutta ...
... kokeile sellaisia harrastuksia, joissa tapaa naisia. Etkä, niissä harrastuksissa, ole metsästämässä ketään! (Koska se ei toimi.)
Vaan olet läsnä, otat sosiaaliset interkatiot opetteluna.
Voi toki olla, että löydät harrastuksista puolison, olen nähnyt sellaista tapahtuvan ... mutta, tässä on tärkeää se, että ET etsi puolisoa harrastuksista.
Tätä itsekin koittanut sinkkumiehille teroittaa, jos haku päällä näkyy kokoajan, niin se on redflag naisille. Lopettaa hakemasta, mutta pitää itsensä esille ja on ns normaalissa kontaktissa naisiin. Harrastukset yms hyviä tuohon.
-
^ Juurikin näin.
Minä olen suurimman osan aikuisiästäni, 20-vuotiaasta lähtien, ollut jonkinlaisessa seurustelu -tai parisuhteessa. Vuosien varrella on ollut useita eri pituisia parisuhteita, joista yksi avioliitto. Mutta "deittailukulttuuri" on minulle hyvin vierasta. Yksikään parisuhde ei ole alkanut Tinderistä tai muusta deittisovelluksesta, eikä baarista. Vaan kaikki jollain tavalla odottamattomasti, arkielämän tilanteista.
Enkä edes pidä itseäni mitenkään ulospäin suuntautuneena, päinvastoin. Olen aina ollut ujo.
En myöskään muista, että minulla olisi koskaan ollut ns "haku päällä". Vaan kiinnostun ihmisestä, enkä parisuhteesta. Parisuhdetta etsivät naiset eivät myöskään yleensä kiinnostu minusta, joten vedän varmaan puoleeni jollain tavalla itseni kaltaisia naisia. Ja sama toisinpäin, pidän luotaantyöntävänä, jos nainen on kiinnostunut parisuhteesta tai seksisuhteesta enemmän kuin minusta.
Ohjenuoraksi aloittajalle sanoisin: Ole kiinnostunut ihmisistä, älä parisuhteesta. Ole kiinnostunut naisista ihmisinä, älä pelkästään naisina tai potentiaalisina seurustelukumppaneina. Ole oma itsesi, kuuntele ja ole kiinnostunut. Ota ihmiset vastaan ihmisinä, ja ole kiitollinen kaikista ihmissuhteista. Parisuhde tulee jos on tullakseen.
Ehkä olen poikkeava, mutta minun kohdallani tämä on toiminut.
Ja seksikokemuksien hankkiminen maksullisina palveluina kuulostaa aloittajan tapauksessa hyvältä idealta minun nähdäkseni.
Tsemppiä!
-
Sotkeennun vielä,että voi kuule ketjun aloittaja, kunpa vaan tietäsit mistä lähtötilanteesta mie alotin, niin paljon minuu oli elämän varrella satutettu varomattomilla sanoilla ja teoilla ja vähä kehnon lainen juttu,että kaikki koettu paskendaali oli tapahtunu lääkärien ja hoitajien toimesta, kun kaikenlaista on ollu,sairaalan osastoilla on aikaa vietetty perussairauden puolesta kymmen vuotiaasta eteenpäin. Sitten perheestä on aina haaveillu, että saisin joskus vuosisatoja suvussa olleen sukutilan luovuttaa eteenpäin jälkikasvulle,mutta se ei tuu onnistumaan ikinä,koskaan en oo seurustellu, kukaan ei koskaan miuta huomoi tai huomaa missään,oon pelkkää tyhjää ilmaa,ihan ku ois Potterin näkymättömyys viitta päällä...ja sitten noi treffisivut,ne on ite saatanasta ollu ainakin mulle,muutaman kanssa oon päässy vähän aikaa kirjottelemaan,mut heti kun alkaa jo toivo nostaa päätänsä,että pääsisköhän jo näkemään livenä toisen,niin kadotaan taivaan tuuliin eikä vastata enää,vaikuttaa nykyään olevan niin,ettei pärjää kuin tomppa kruisen ulkonäöllä, rahaa ja rikkauksia pitäis olla,roleksi ranteessa,komee talo ja auto ja vieläpä suht paha poika,kilttiä ja tylsää ei kaivata. No asiaan,vaikka olin älyttömän ujo pelokas ja vaikka mitä, niin kuitenkin hiton kauan kattelin palveluntarjoajien ilmotuksia, sitten se yksi mielenkiintonen löyty,peräkyliltä pitää näissä asioissa aina lähtä autoileen ja hää sattu olemaan aika lähellä,vaan kuuskyt kilsaa sivu,hänen ilmotusta sitten kävin kattelemassa kymmeniä kertoja, hyvä ensivaikutelma säily,joten viimeseltä viestiä menemään,voi heleketti kuin pumppu löi kun vastausta ootin, kohtaaminen saatiin sovittua ja ulko ovelle saakka jännitti,mut toinen sanoi iloisesti hymyillen moi,niin suurin jännitys karisi oven ulkopuolelle, niin no,hänkin on vaan ihminen ja käyhän missitkin paskalla ajattelu jelppaa kummasti. Etukäteen olin kertonnu tapaamisen olevan eka kerta, joten se otettiin hyvin huomioon ja niinhän siinä kävi,että lopultakin,tosin vasta kolme kolmosena poikuudesta pääsin eroon, varoituksena voin sanoa,että koukuttuminen siihen kaikkeen kivaan ja uuteen on enemmän kuin todennäköistä,naisen kehossa on niin paljon kaikkea kivaa ja jännää, kaksi vastakkaisen sukupuolen edustajaa voipi vielä niin paljon kaikkea erilaista yhessä harrastella,rohkeasti vaan itteäs miellyttävään henkilöön yhteyttä, kerrot kaiken rehellisesti niin kyllä se siitä etenee,harrastaessa opin senkin,että liian ennakkoluulonen ei saa olla,mie oon oppinnu, että ulkokuori ei kerro yhtään siitä,millainen ihminen on,sisin on tärkeintä ihmisessä. Kun minäkin uskalsin,niin kyllä kuka tahansa muukin.
-
Tuo on varmasti iso ongelma itselle esimerkiksi Tinderissä – uskon, etten kykene tekemään onnistunutta ensivaikutelmaa, mikä siellä olisi kuitenkin aika ratkaisevaa. Vaikka paremman tutustumisen kautta olisin varmasti ihan erilaista seuraa, kuka jaksaa oikeasti tutustua?
Sitten myös tuo, että millainen harrastus antaisi hyvän mahdollisuuden tutustua naisiin? Joku tanssi voisi olla hyvä, mutta se menee kyllä aika paljon yli omalta mukavuusalueelta ;D
Koen muutenkin, etten ole varmasti mikään helposti lähestyttävä tyyppi. Naiset tuskin näkevät minua yliyrittävänä tai että olisi “haku päällä” – pikemminkin ehkä väliinpitämättömänä tai jäykkänä, vähän sellaisena “portsarimaisena”. Kai se on jonkinlainen suojakuori, vaikka oikeasti haluaisikin antaa ihan toisenlaisen kuvan itsestään.
Nuorempana kävin muutaman kerran baareissa, ja silloin naiset kyllä lähestyivätkin jonkin verran, mutta sekin harrastus jäi sitten. Sekin on jännä, että jopa humalassa tuntuu olevan tietyt “estot” päällä, ja huomaa miettivänsä aika tarkasti mitä sanoo tai tekee.
-
Esim. pelastuskoiraharrastus on täynnä hulluja koiranaisia, jos sellainen kelpaa.
Tossa ikäluokassa alkaa vähän olla sitä, että moni on täyttänyt elämäänsä niillä harrastuksilla (jos ei ole jo lapsia yms.), ja siinä voi olla molemmilla vähän tekemistä osata irrottaa aikaa uuden suhteen rakentamiselle. Etenkin jos molemmat on vielä epävarmoja itsestään ja tulkitsee kaiken merkiksi siitä ettei toista kiinnosta…
-
(Olisin ihan täpinöissäni miehestä jolla olisi koiraharrastus! Ei kylläkään näyttely. Siinä vaan tulisi koiralaumojen yhteensovittamisongelma. :( )
-
Rohkea aloitus ja ihana sinä :inlove:
Olisin onnessani, jos joku mies veisi mut deiteille salille ja toimisi pt:nä (vähän erilaisena kuin itse 😁).
Deittiäpit on mielestäni kovin pinnallisia eivätkä toimi ainakaan itsellä, jos etsii oikeasti seuraa.
-
Vaikka täällä on nyt hyvää pössistä, neuvoja ja tukea, solmu on vaarassa mennä tiukemmalle. Kaikki mikä on nyt sun ja ensimmäisen seksikerran välissä pitää saada pois, ja sut pukille. Muuten ensimmäiseen kertaan tulee vain enemmän kohtuutonta latausta.
Kun saat sen ensimmäisen pois alta, teet saman uudestaan. Ja taas uudestaan. Pikkuhiljaa omien kokemusten kautta huomaat, että kaikki se mistä olet itsessäsi ja muissa murehtinut on turhaa ja alat toden teolla nauttimaan. Seksistä ja elämästä.
Syvään päätyyn. :)
-
Sitten myös tuo, että millainen harrastus antaisi hyvän mahdollisuuden tutustua naisiin? Joku tanssi voisi olla hyvä, mutta se menee kyllä aika paljon yli omalta mukavuusalueelta ;D
Jos kävit intin, ja pystyit marssimaan suunnilleen (!) tahdissa, selviät kanssa tanssista :drinking:
Muokkaus: Tanssi kysyy samoja taitoja kuin kamppailu-urheilu, sillä erolla, että kyseessä on yhteistyö, eikä kamppailu. Eli, jos tuommoista taustaa sinulla olisi, niin sitä helpompaa.
-
Itse olen sitä mieltä, että ujous on ihan normaalia varsinkin meissä suomalaisissa miehissä - ainakin itse huomaan monesti vieläkin jännittäväni monia asioita huomaamattani. Deiteissä on monesti se hyvä puoli, että aika varmasti se toinenkin osapuoli jännittää myöskin. Osassa se meistä vaan näkyy selvemmin, osassa ei juurikaan.
Itse olen käynyt deiteillä myöskin kuntosalilla - joten keskittyisin sinun omiin vahvuuksiin harrastuksissa. Kuntosalilla voisi olla samalla helppo puhua tutusta treeniaiheesta ja siten se madaltaa tasoa alkaa puhumaan muista yleisistä aiheista.
Joka tapauksessa eihän tähän ole mitään yhtä oikeaa vastausta - sinä ainoastaan tiedät mitä haluat ja sinun täytyy vaan päättää mitä kohti lähdet ensimmäisellä kerralla. Jos se on hieronta, niin sitten aloitat siitä ja menet sitäkautta kohti tavoitettasi.
Tsemppiä joka tapauksessa - ja hyvin se menee :drinking:
-
Sali on aika hyvä siinä mielessä naisten kanssa tutustumiseen, että voi hieman tunnustella maaperää vaikkapa aloittamalla siitä, että ohimennen tervehtii kiinnostavalta vaikuttavaa naista. Tekee siitä ensin tavan, niin huomaa , miten nainen siihen reagoi. Vältteleekö vai moikkaileeko avoimesti takaisin. Jos moikkailu tuntuu olevan ok, niin siitä voi sitten siirtyä pieneen jutusteluun vaikka treenaamiseen liittyen. Se kuitenkin kuntosaleissa on huonoa, että aika moni haluaa siellä keskittyä itseensä ja on kuulokkeet päässä yms. Siksi joku ryhmäliikunta, jossa on miehiä ja naisia on sosiaalisempi paikka jo lähtökohtaisesti ja toisille juttelu on luonnollisempaa.
-
Hupakon tapaaminen tuossa tilanteessa, jos sopiva hupakko, on mielestäni ihan ok vaihtoehto.
Se, mitä muuten tästä keskustelusta luin, tai kuvittelin ymmärtäväni ...
Naisilla on ihan samoja ongelmia kuin miehilläkin -- "kelpaanko?"
Näin itsekin ajattelisin, et jos puhutaan nyt pelkästään seksistä, ja se on se itse kynnyskysymys, niin hyvän pt:n tapaaminen voi olla sen asian poistamiseen ihan toimiva vaihtoehto. Deittiäpeissä sun muissa tulee yleensä lähinnä pettymyksiä, ja ei sitä välttämättä sitä kautta kannata lähteä hoitamaan.
Ja niinkun tuolla aiemminkin sanottu, niin kannattaa ihan siviilielämässäkin pitää silmät auki, eikä liikaa tuijottaa deittisovelluksia ja baareja. Voin sanoa, et deiteillä käyminen on loppupeleissä pidemmän päälle aika tympeää, eikä se tykkäysten ja parien määrä kerro välttämättä yhtään mitään, tai takaa mitään onnistumista. Ja baareissa nyt muutenkaan harva jaksaa aina pyöriä. Sen sijaan arkielämässä hyvä yksilö saattaa muuten mennä sivu suun, jos ei pidä sillä hetkellä silmiä auki.
Sinulla on ihan hyvät mahdollisuudet tavata nainen, jonka kanssa solmia parisuhde.
Omalta kannaltasi, vinkkaisin, että ei pidä asettaa naisia jalustalle - voi olla vaikeaa, kokemattomana, suhtautua oikein, mutta ...
... kokeile sellaisia harrastuksia, joissa tapaa naisia. Etkä, niissä harrastuksissa, ole metsästämässä ketään! (Koska se ei toimi.)
Vaan olet läsnä, otat sosiaaliset interkatiot opetteluna.
Voi toki olla, että löydät harrastuksista puolison, olen nähnyt sellaista tapahtuvan ... mutta, tässä on tärkeää se, että ET etsi puolisoa harrastuksista.
Niin, mihin tarkalleen ottaen vedetään sitten se raja, että milloin ei ole enää mahdollista solmia parisuhdetta?
Rohkea aloitus ja ihana sinä :inlove:
Olisin onnessani, jos joku mies veisi mut deiteille salille ja toimisi pt:nä (vähän erilaisena kuin itse 😁).
Deittiäpit on mielestäni kovin pinnallisia eivätkä toimi ainakaan itsellä, jos etsii oikeasti seuraa.
Itsekin allekirjoitan kyllä tämän, että deittiäpit on kyllä melko pinnallisia. Ja se sama netissä vastaantullut henkilö voikin arkielämässä olla sitten ihan normaali, eikä niinkään pinnallinen, mitä antaa netissä ymmärtää.
Ja riippuu aika paljon, että minkälaista seuraa on sitten etsimässä niistä äpeistä, mutta aitojen ja pidempien juttujen löytyminen sitä kautta voi olla melko haastavaa.
Melkee sanosin, että kaveriporukoissa, tuttavapiireissä, yms. on helpompi löytää sellaista aitoa seuraa vs. deittiäpeissä.
-
Sinulla on ihan hyvät mahdollisuudet tavata nainen, jonka kanssa solmia parisuhde.
Omalta kannaltasi, vinkkaisin, että ei pidä asettaa naisia jalustalle - voi olla vaikeaa, kokemattomana, suhtautua oikein, mutta ...
... kokeile sellaisia harrastuksia, joissa tapaa naisia. Etkä, niissä harrastuksissa, ole metsästämässä ketään! (Koska se ei toimi.)
Vaan olet läsnä, otat sosiaaliset interkatiot opetteluna.
Voi toki olla, että löydät harrastuksista puolison, olen nähnyt sellaista tapahtuvan ... mutta, tässä on tärkeää se, että ET etsi puolisoa harrastuksista.
Niin, mihin tarkalleen ottaen vedetään sitten se raja, että milloin ei ole enää mahdollista solmia parisuhdetta?
En ihan ymmärtänyt kysymystä? Parisuhteita pystyy solmimaan siihen asti kunnes kuolee.
Tuossa yritin sanoa, että parisuhteen löytymiseen auttaa se, että EI epätoivoisesti etsi parisuhdetta, vaan kohtaa ihmisiä (tässä tapauksessa erityisesti naisia) ihmisinä.
-
^ Juuri näin, se parisuhde yleensä tupsahtaa elämään silloin kun sitä ei etsi, ja kun sitä vähiten odottaa. Ei ehkä kaikilla, mutta minulla se on aina mennyt näin.
-
^ Juuri näin, se parisuhde yleensä tupsahtaa elämään silloin kun sitä ei etsi, ja kun sitä vähiten odottaa. Ei ehkä kaikilla, mutta minulla se on aina mennyt näin.
Itselläni tämä on mennyt yleensä aivan toisin päin. Harrastukset ja kaveripiirit kun ovat varsin miehisiä ja työpaikallakin miesenemmistö, niin parisuhdetta on pitänyt aina etsiä aktiivisesti muualta. Välillä onnistuen, välillä ei.
Ei näitä asioita voi eikä pidä yleistää vain oman kokemuksensa perusteella. Ihmisten tausta, elämänkokemus ja piirit, joissa liikkuu, eroavat suurestikin. Joskus omien valintojen takia, joskus siksi, että elämä nyt vaan heittää ihmisen johonkin suuntaan eikä jätä valinnanvaraa niin monen asian suhteen kuin yksilö toivoisi.
-
Sinulla on ihan hyvät mahdollisuudet tavata nainen, jonka kanssa solmia parisuhde.
Omalta kannaltasi, vinkkaisin, että ei pidä asettaa naisia jalustalle - voi olla vaikeaa, kokemattomana, suhtautua oikein, mutta ...
... kokeile sellaisia harrastuksia, joissa tapaa naisia. Etkä, niissä harrastuksissa, ole metsästämässä ketään! (Koska se ei toimi.)
Vaan olet läsnä, otat sosiaaliset interkatiot opetteluna.
Voi toki olla, että löydät harrastuksista puolison, olen nähnyt sellaista tapahtuvan ... mutta, tässä on tärkeää se, että ET etsi puolisoa harrastuksista.
Niin, mihin tarkalleen ottaen vedetään sitten se raja, että milloin ei ole enää mahdollista solmia parisuhdetta?
En ihan ymmärtänyt kysymystä? Parisuhteita pystyy solmimaan siihen asti kunnes kuolee.
Tuossa yritin sanoa, että parisuhteen löytymiseen auttaa se, että EI epätoivoisesti etsi parisuhdetta, vaan kohtaa ihmisiä (tässä tapauksessa erityisesti naisia) ihmisinä.
Tarkoitin tällä kysymyksellä siis lähinnä sitä, että jossain jutussa oli mainintaa, että mies on parhaimmillaan markkina-arvoltaan 30-40v iässä.
Ja kun tämä ikä on ylitetty, niin sen jälkeen olisi turha enää etsiä parisuhdetta.
Siis jos puhutaan ensimmäisestä oikeasta parisuhteesta, ja syystä tai toisesta sellaista ei ole aiemmin ollut.
Ja näitäkin varmasti riittää, keille on hyvin kielteistä se, että ei ole jo esimerkiksi parikymppisenäkään ollut yhtään suhdetta.
Mutta jutuista olen ymmärtänyt sen, että tuollaiset ihmiset voi omien mielipiteittensä kanssa jättää aivan omaan arvoonsa, vaikka vituttaahan se välillä varmasti tuollaisia mielipiteitä kuulla.
Ja loppujenlopuksi deittisovellukset ja muut on aika tuuripeliä minkään oikean suhteen löytymisen kannalta.
Ja tähän mennessä kokemusta kuitenki kertyny lajista jo kymmenien treffien perusteella, ja varmaan jonkun parin sadan eri nettijuttelun perusteella.
Ja siihen päälle vielä baari-iltojen jutut ja tarinoinnit, mutta se onkin jo toinen juttu se.