SeksiSaitti
Seksi ja rentoutuminen => Kinky/Fetissit => Aiheen aloitti: neitikarju - Huhtikuu 30, 2025, 08:56:02
-
Tuli tarve kirjoittaa rapsa ulkoilmasessiosta. Tai kävi käsky, mutta ne joille olen tästä kiitoksen ja vähän muutakin velkaa kyllä kiistävät kaiken jos heiltä kysyy.
Olen pitkään haaveillut mahdollisuudesta hyödyntää rauhallista mökkiäni kidutusleikkeihin, sellaisiin joihin kivijalkastudiot eivät taivu. Piinaviikon päätteeksi tähdet vihdoin asettuivat linjaan, ja upea Demonittareni Miss Evilia sanoi kyllä. Niin sanoi myös Tuhmaa Sokeria, ehkä siksi, että konseptiin kuuluivat olennaisesti kumisaappaat. Tarkoituksena oli nimittäin vihdoin tehdä tästä loppu ja haudata minut metsän multiin.
Evilia lähti mukaani testaamaan maastoa teippaamalla minut koirakseen. Nelinkontin ja sähköpanta kaulassa pääsin esittelemään vain osan tiluksista, ja huomasimme, että metsäretket vaativat huolellista suunnittelua ja valmistelua. Niinpä löimme viisaat päämme yhteen (siis vain Evilialta ja Tuhmikselta löytyi sellaiset, ja siinä lyömisessäkin minulla oli toisenlainen rooli) ja sovimme varusteista, aikatauluista ja hautajaisten summittaisesta kulusta. Kiihottavaa puuhaa jo tässä vaiheessa!
Hautajaispäivän koittaessa tein ensin keskenäni retken esilämmittääkseni saunan ja esikaivaakseni montun roudan tai yllätyskivien varalta. Alasti huhkiessani vilkuilin jatkuvasti olkani yli, mutta vuodenajan ja sään ansiosta pikku järvellä ei liikkunut muita. Toisaalta yön sääennuste pelotti. Ja montun pohjalla lilluva litimärkä savivelli. Täytin kuopan uudelleen ja palasin odottamaan lupaa aloittaa ilta Evilian studiolta.
Sovitulla kellonlyömällä olin studion ovella, ja sitten jo sisällä, missä Demonittaret käskivät pois arkivaatteistani ja komensivat tilalle hautausasuni, ”sellaisen jota ei kukaan jää kaipaamaan”. Niin kuin ei minuakaan, Demonittarien mukaan. Raahattuani varusteet ulkona odottavaan autoon päädyin sen takapenkille kahden dominan väliin. Ja sitten kahleisiin, muihinkin kuin turvavöihin. Alkoi ajomatka… Jonnekin. Silmät peitettynä ei varmuutta voinut olla. Ja sähköpanta oli taas kaulallani, rankaisemassa armotta kaikesta kurkkimiseksi tulkittavasta. Minulla ei tulkintoihin paljon sanomista ollut.
Hiukan huolestutti kun pysähdys ja hupun poisto paljasti aivan vieraan maiseman, männikön maantien varrella. Pian selvisi, että minulla oli ollut aivan liian mukavan näköiset oltavat. Sopivasti potkimalla, vääntämällä ja kiristämällä minut sai mahtumaan tavaratilaan, hogtiessa teräväsärmäisten laatikontapaisten päälle. Ja matka jatkui, vähemmän liikenneturvallisesti. Vaikka uusi pakkaus kyllä oli tiukempi kuin mitkään turvavyöt.
Perillä odotti metsän hiljaisuus. Kylmyys. Ja urakka, kun varusteet piti kantaa viimeiset puoli kilometriä, sitten sytytellä taas sauna, järjestää Demonittarille mukavat tuolit haudan äärelle, välillä toimia tuhkakuppinakin, ja sitten aloittaa kaivuutyöt synkeän musiikin soidessa matkakaiuttimesta ja illan hiljalleen hämärtyessä.
Märkää mutaa kertyi keko vielä märemmän kuopan reunalle. Kasan kasvettua riittävän korkeaksi Demonittaret keskeyttivät ilkkumisensa, nousivat ja kysyivät, halusinko anella armoa. Olin kuitenkin jo alistunut kohtalooni, tavallaan odotinkin jo sitä. Olimme kaikki yhtä mieltä, että maailman oli aika päästä eroon tästä kusipäästä.
Ja Demonittaret hoitivat homman. Muutama potku teräskärkisillä saappailla lannisti vastarinnan, kun naiset repivät turhat vaatteet päältäni ja kietoivat palelevan vartaloni nuhruiseen pyyhkeeseen, biohajoavaan jätesäkkiin ja rullalliseen teippiä. Vain pää jäi näkyviin pussista.
Viimeinen toiveeni oli, että se jäisi näkyviin muutoinkin, että saisin katsella Demonittarien tuolien suuntaan viimeisinä hetkinäni. Demonittaria huvitti enemmän ajatus heittää minut kuoppaan pää alaspäin ja sovitella persevaostani pyöräteline, mutta pienen testailun jälkeen He armollisesti suostuivat pyyntööni. Minut heitettiin kuoppaan tiukassa sikiöasennossa, ja mutaista maata alkoi mätkähdellä säkkini päälle. Ja sitten päänikin päälle.
Olin kuvitellut kaikenlaista. Kuten että sopivan taistelun jälkeen pystyisin kaivautumaan ulos tästä sinänsä matalasta haudasta, kun Demonittaret leikisti hylkäisivät minut yöhön. Muta oli toista mieltä. En pystynyt ponnistamaan mihinkään suuntaan, eikä mistään kaivamisen tapaisesta tullut mitään: savinen löllö maiskahteli ympärilläni ja puristi aina vain kovempaa, ilkkuen turhalle riuhtomiselleni.
Ei vaihtoehtoja. Ei toivoa. Jäljellä oli vain seremonia. Jouduin lukemaan muistopuheen itsestäni, inhottavan tarinan ällöttävästä elämästä, valitettavasti kaikilta osin toden. Demonitar astui viereeni, sylki päälleni ja hitaasti repi puhetekstin ja tunki sen suuhuni – minua ei kukaan muistaisi.
Musiikki vaikeni. Sain eteeni virsikirjan ja tehtäväksi laulaa itselleni sen viimeisen virren. Kylmyys tunki säkin sisään, vesi nousi alastomalla vartalollani, savi painoi. Demonittaret lapioivat sitä lisää, hautasivat virsikirjankin mukaani, ja heittivät muutaman kukkasen päälleni. Ja sitten sytyttivät kynttilän haudalleni. Ensin eteeni. Ja sitten pääni päälle. Viimeisten lapiollisten jysähtäessä niskaani kynttilä lopulta putosi. Viimeinen epäonnistumiseni?
Ei vaan toiseksi viimeinen. Koska poispääsyä ei ollut, paitsi jos itse pääsisin ylös. Yritin. Huohotin. Ponnistin. Epäonnistuin.
Demonittaret nauttivat rauhassa muistokakkua. Juttelivat mukavia, puhuivat tietenkin pahaa vainajasta. Ja sitten Evilia otti kakkuvadin ja lätsäytti lopun kakun kasvoihini. Viimeinen loukkaus? Eipä tietenkään: nyt kun en voinut edes katsoa, molemmat naiset kyykistyivät ylleni ja lorottivat päähäni runsaat, tuoksuisat jäähyväiset.
…Siihen se olisi päättynyt, ellei Evilia lopulta armollisesti olisi katkaissut hartioitteni ympäri tiukattua teippiä. Kylmissäni ja nöyryytettynä pääsin vihdoin ponnistamaan kunnolla. Kuulemma maiskahtelevan ällöttävä ylösnousemukseni näytti suunnilleen samalta kuin örkkien syntymä Sarumanin luolissa Sormusten Herra -leffoissa. Tosin örkit olivat vähemmän kuvottavia.
Onneksi lämmin sauna auttoi tuohon…
Lämpimästi myös suosittelen Evilia Bathoryn ja Tuhman Sokerin hautaustoimistoa, jos haluat kammottavan, kuristavan, ahdistavan ja täydellisen taianomaisen viimeisen kokemuksen.
P.S. Olen pakottavista syistä sitä nynnykategoriaa, joka sanoo "ei jälkiä pliis". Niin että tästä reissusta jäi aamuiseksi jäljeksi yksi vähän lohjennut kynsi.
-
Mielenkiintoinen kokemus, lepää rauhassa 🖤
-
En ole SM-miehiä, mutta silti olen vähän, ihan pikkuisen, kateellinen tuosta käsittelystä.
-
Wau, millainen sessio!
-
Kevyet mullat🖤 Koita pärjätä vammojesi kanssa🤣
-
No oho, nyt on ollut hieno reissu 👌👌
-
Voi kettu mitkä peijaiset! 🦊
Oon kans hirmu kiinnostunut avoimen maaston sessioista ja oottelen kesää ihan innolla.
-
Jeps! Vaan tässä reissussa oli tavallaan motivaationa pari sellaista elementtiä, joita kesä ei tarjoa, kuten hiipivä pimeys ja kalvava kylmyys. Ja sitten se turvatekijä: harva on liikkeellä tähän aikaan vuodesta, viikosta ja vuorokaudesta kun ainoa mitä metsästä voi poimia on nämä metsänpohjasta törröttävät pervojen päät. Tätä parempaa olisi ollut vain pyhäinpäivän tienoo, mutta silloin ei hautaustoimistolle vielä sopinut.
Toisaalta kesäyössäkin on taikaa. Ja hyttysiä. Ja nokkosia. Ulkoilu on ehdottoman kivaa muutoinkin kuin kiinnijäämisfetissin kannalta.
Kun vielä onnistuisi kunnon ponisessio, sellainen jossa joutuisi kiskomaan tunti- ja kilometrikaupalla ns. täysin varustettuna, häntä ja kaviot ja ahdistava pollenpää ym. Siihen kuuma kesäpäivä olisi ihan parasta! Pitää vain löytää ne turvalliset kilometrit jostakin...
-
^Loppu/alkusyksy tunnelmasta riippuen.
Mulla ois ihan loputtomasti ideoita open world sessioihin kyllä. Harva näitä vaan uskaltaa toteuttaa ja menee kyllä ehdottomasti edge playhin. Sullakin oli aika hc sessio takana 💀 millaset sopparit kirjottelitte näihin?
-
Olisi aika kolkko veto toteuttaa tuo Isojoella. Kyllikki Saaren toisinnon toteutus.😬
-
Soppari jäi kirjoittamatta, se kun valitettavasti on vessapaperia molemmin puolin. Luottamus tähän oli pakko rakentaa tutustumisen kautta. Evilia oli duosessioinut minua edelliseni kanssa, tehnyt kanssani riittävän monta omaa sekoiluskenaariota ja kuullut myös kaikki jutut aiemmista edgeilyistäni, ja rakentanut nykyarviossa ihan realistisen kuvan rajoistani ja mielenterveydestäni. Olin siinä samalla yrittänyt tuota Evilian suhteen, enkä pettynyt.
Tuskin olisin lähtenyt yhden dominan kanssa, tai yksi domina kanssani. Kolmistaan mukana oli järjen ääntä ainakin yhdellä meistä vuorollaan; yhtään en epäile etteikö kumpi tahansa leideistä yksinään olisi voinut heittäytyä merkittävästi villimmäksi. ;)
Lähinnä sovittiin tarinat, jos poliisi pysäyttäisi kuljetuksen aikana ja olisi tyytymätön vöiden tiukkuuteen. Ja puhuttiin etukäteen läpi kaikki terveysriskit, fyysinen toteutus ja pakoskenaariot. Ja hyväksyttiin että jos kolkkapoikien murmelivartio kuitenkin osuisi paikalle, niin kusessa oltaisiin kaikki ja rikosvastuuta riittäisi jaettavaksi.
-
Lähinnä sovittiin tarinat, jos poliisi pysäyttäisi kuljetuksen aikana ja olisi tyytymätön vöiden tiukkuuteen. Ja puhuttiin etukäteen läpi kaikki terveysriskit, fyysinen toteutus ja pakoskenaariot. Ja hyväksyttiin että jos kolkkapoikien murmelivartio kuitenkin osuisi paikalle, niin kusessa oltaisiin kaikki ja rikosvastuuta riittäisi jaettavaksi.
[/quote]
Ei tuossa mielessäni muuta rikollista ole kuin ihmisen kuljettaminen auton tavaratilassa, siitä kuljettajalle sakkoa.
Sitomiset yms. ei ole rikoksia jos asianomainen eli sinä et siitä syytettä nosta.
-
Tässä mennään aina vähän rajalla, rikoslaissa kun piru vie on tuo "sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko". Kerrostalossa kovaa voihkimalla voi saada lähinnä heippalappuja, mutta omalla pihalla paneskelusta voikin tulla sakkolappu jos ei ole aktiivisesti huolehtinut näkösuojasta ihan joka suuntaan. Ja metsässä vallitsee vielä tuo jokaisenoikeus, eikä oltu ihan pihapiirin suojassa ko. oikeuden määritelmien mukaan.
Näissä ratkaisevaa on, herättääkö teko sen näkijässä "pahennusta". Ja jos nuo pikkumurmelit olisivat sattuneet paikalle, kun saapas jysähti munilleni tai kun bensakanisterista ruiskittiin nestettä pääni ympärille kynttilän huojuessa siellä päälaella (juu, tuo alkuperäinen teksti on siistitty versio), teon sukupuoliluonne olisi ollut koko lailla toissijainen eikä suostumusta olisi keltään kyselty etu- taikka jälkikäteen.
Siksi tuo vessapaperikommentti: sopimuksia saa Suomessa tehdä vaikka minkälaisia, mutta laki jyrää niiden yli erinäisiä ohituskaistoja pitkin, ja tämä on yksi monitulkintaisimmista, kiistellyimmistä ja kantajan eduksi useimmin tulkituista mattimeikäläisen käytännön elämässä vastaan tulevista kaistoista. Plus oivaa lööppimatskua.
Toki lööppeihin voi olla kovakin halu. Mutta tiedän, että näillä minua ihanasti satuttaneilla palveluntarjoajilla sitä ei ole (heillä on toisenlaiset julkisuuskanavat), enkä itsekään kyllä hingu. Mitä nyt tänne tulee satuiltua ja valheeksi vannottua.
-
Tuossa voi olla toimia, jotka täyttävät pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Tuolloin kyse ei ole puhtaasta asianomistajarikoksesta.
Itse olisin varmistanut selustan kertomalla, että tässä tehdään kauhuelokuvaa. Tarvittaessa olisi kerrottu poliisille OF-tili, jossa on vastaavia videoita ja näytetty, että kuvataan kännykällä. Varotoimista huolimatta, asiaa oltaisiin lähdetty selvittämään poliisiasemalle, jos partio näin katsoo tarpeelliseksi.
-
Tässä mennään aina vähän rajalla, rikoslaissa kun piru vie on tuo "sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko".
Tuo onkin monimutkainen juttu, oletan poliisien antavan asian olla jos kyydissä olevat ja varsinkin se uhri sanoo, ettei rikosta ole tekeillä. Kieltämättä saattaa mennä vaikeaksikin. Parempi pervoilla neljän seinän sisällä, joskin silloin ei saa kaikkia ulottuvuuksia sessioon.
-
Tuossa voi olla toimia, jotka täyttävät pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Tuolloin kyse ei ole puhtaasta asianomistajarikoksesta.
Itse olisin varmistanut selustan kertomalla, että tässä tehdään kauhuelokuvaa. Tarvittaessa olisi kerrottu poliisille OF-tili, jossa on vastaavia videoita ja näytetty, että kuvataan kännykällä. Varotoimista huolimatta, asiaa oltaisiin lähdetty selvittämään poliisiasemalle, jos partio näin katsoo tarpeelliseksi.
sanoisin paras kertoa suoraan ja jos homma kuvattiin niin sekin että menee tämmöiselle
aikuisten " leikki sivulle " tosiaan max pyydetään poistumaan ja jos on tylsää pikkusakko.
-
Paras puolustus näissä tosiaan taitaa olla tuo "leikin varjolla", ja sitten on silminäkijän huumorintajun ja/tai poliisin virkainnon varassa viedäänkö asioita eteenpäin ja kuinka pitkälle. Olen kahdesti puhunut itseni näistä perinteisellä "polttarit tässä vain" -tekniikalla ennen kuin virkavaltaa on sotkettu asiaan (sen sijaan on tullut "otatko kaljan, vai onko noi käsiraudat siihen liian hankalat?"), mutta noissa ei ollut mitään väkivallan elementtejä kummassakaan. Paitsi että tietysti käsiraudoittaminen on lain silmissä lähes aseenkäyttöön rinnastettava väkivaltarikos. Kas kun ei laiteta epäiltyä rautoihin kengännauhojen käyttämisestä...
Josko kukaan täysjärkinen kuvittelisi että väkivallasta on kyse kun kaksi muodokasta ja kiihottavasti pukeutunutta naista hieroo täytekakkua maassa vinkuvan irtopään naamaan, jäi tällä kertaa mysteeriksi. Tuo kauhuraina-kortti olisi kyllä silloin pitänyt pelata, varsinkin kun kamera oikeasti pyöri ja kuvausvalaistuskin oli pro-tasoa. 8) (Ja ne pyrot. No ei vaineskaan, bensa ei ollut oikeasti bensaa, herra tätä tutkiva nettikonstaapeli herra.)
-
"Herra konstaapeli, tässä on kyseessä live-roolipelaaminen."
-
Tässä mennään aina vähän rajalla, rikoslaissa kun piru vie on tuo "sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko".
Tuo onkin monimutkainen juttu, oletan poliisien antavan asian olla jos kyydissä olevat ja varsinkin se uhri sanoo, ettei rikosta ole tekeillä. Kieltämättä saattaa mennä vaikeaksikin. Parempi pervoilla neljän seinän sisällä, joskin silloin ei saa kaikkia ulottuvuuksia sessioon.
Tuskin menee niin, että uhri vapaaehtoisesti sanoo kaiken olevan kunnossa ja matka jatkuu.
Jokainen pitäisi puhutella erikseen ja varmistaa tarinoiden olevan samansuuntaiset sekä uhrin vapaaehtoisuus.
Tuosta videoinnista on tapaus historiasta. Domina on saanut Suomessa tuomion pahoinpitelystä, joka oli dokumentoitu videon avulla. Mitä tuollaisen tapahtuman jälkiselvittelyssä tapahtuu on puhtaasti kiinni sattumasta.
-
Tässä on ikävä kyllä paljon varjopuolia, mutta hyvällä tutustumisella todella paljon plussapuolia. Eli todellinen antautuminen ja luottamus ja sitä myöten kaikille osapuolille hyvä kokemus.
Sopparit pitäisi uusia myös lain silmissä 6kkn välein, jotta ne olisi edes jollain tapaa päteviä.
Varsinkin hc toiminnassa, mikä mua etenkin enemmän kiinnostaa. Tokkopa lähtisin tätä ehkä maksupuolella toteuttamaankaan.
Kiva threadi, kiitos siitä!
Tuntuu että liian vähän kinkyilyä täällä, puhumattakaan hc kinkyilystä, mikä on suhteellisen yleistä kuitenkin.
-
"Herra konstaapeli, tässä on kyseessä live-roolipelaaminen."
Larppaamisella saa kuitattua aika paljon kaikkea kummallista mutta elävältä hautaaminen saattaa olla niitä missä se ei enää menisi läpi niin helposti 😅
-
Tässä on ikävä kyllä paljon varjopuolia, mutta hyvällä tutustumisella todella paljon plussapuolia. Eli todellinen antautuminen ja luottamus ja sitä myöten kaikille osapuolille hyvä kokemus.
Tämä on se ydin. Luottamus tulee kokemuksesta, turvallisuus luottamuksesta ja nautinto turvallisuuden tunteen mukana (mitä nyt pikkahiukkasen saa pelätä henkensä edestä).
Ja sen kokemuksen saa vain hankkimalla. Pikkuhiljaa, mutta aina ei tarvitse tehdä pelkästään pienesti. Syvään päähän sukeltamisenkin aika tulee joskus...
Kiva threadi, kiitos siitä!
Tuntuu että liian vähän kinkyilyä täällä, puhumattakaan hc kinkyilystä, mikä on suhteellisen yleistä kuitenkin.
Rivoin=ujoin? Puhuminen rohkaisee, toivottavasti. On kiva kuulla ihmisten ideoista ja tempauksista, vaikkei itse koskaan pystyisi tai edes uskaltaisi. Aina voi skaalata ja soveltaa, siinä omassa turvalliseksi rakennetussa kontekstissa.
Kiitos kaikille kannustuksesta! Katsotaan mitä seuraavaksi. ;D (Ja josko uskaltaisi viritellä taas uudessa seurassa: Mmeowwin kanssa pelkokerroin jälleen tappiin, kun pitää vielä bonuspelätä että uskottomuus Evilialle paljastuu...? :P)
-
Rivoin=ujoin? Puhuminen rohkaisee, toivottavasti. On kiva kuulla ihmisten ideoista ja tempauksista, vaikkei itse koskaan pystyisi tai edes uskaltaisi. Aina voi skaalata ja soveltaa, siinä omassa turvalliseksi rakennetussa kontekstissa.
No siis mähän voisin ideoida loputtomasti, mutta oon kokenu saitin jotenkin hiukkasen uuvuttavaksi kun joku trolli muka niin nerokkaana varaa aikaa, kertoo jonkun täältä lukemansa, mun kirjottaman asian ja oharoi siihen perään. Niinku ok mr big brains, hieno kyky se on tuokin 🥸
Mutta syksyllä ehdottomasti haluan sellaisen primal roolipeli session ja ehdottomasti kuvauksien kanssa. En oo kyllä vielä yhtään varma uskaltaako tämmösiä toteuttaa miten herkästi asiakaskohtaamisten aikana, mutta pidän mietintämyssyssä (:
-
Toivottavasti turvallisuusasiat olivat etukäteen mietittyjä ja varmistettuja.
Mietin esimerkiksi sitä, pystyykö ja haluaako orja turvautua turvasanaan kun turvasanalle on oikeasti tarvetta. Tuolloin vastuu punaisesta lipusta on dominalla. Jäi myös epäselväksi, oliko turvasana edes fyysisesti mahdollista lausua. Myös turvaeleen käyttö näytti olevan lopussa mahdotonta?!
-
Nämä olivat oikeastaan sitä suunnittelun helpointa päätä. Insinöörimäisellä tarkkuudella evaluoitiin etukäteen, mitä voi tapahtua, ja sen pohjalta sovittiin. Ei suukapulaa, paitsi satunnaiset suuhun hetkeksi tungetut ällökkeet. Ja "helvetin kylmä, hei mä jäädyn, mä kuolen tänne ettekste tajuu?!?" ja sen kaikki muunnelmat sivuutettiin, no, kylmästi, mutta tarkka fraasi "liian kylmä" olisi triggeröinyt välittömän ylöstempaisun ja saunottamisen. Eikä niiden väliin tarvittu mitään "keltaista" vastaavaa puolivillaisuuskoodia sotkemaan.
Aika selväthän nuo riskit sinänsä. Sairaskohtauksen tms. olisin sanoittanut auki "tosihätänä", mutta myös hiljaisuus tai liikkumattomuus olisi kyllä heti huomattu. Jne. Jne.
Josko käytän turvasanoja oikein... No, Demonittarillani on tuosta riittävä kokemus kanssani. Sen varaan tällaiset rakentuvat - ei voi olla ensimmäinen tai edes kuudes sessio jossa lähdetään etenemään riskimpään suuntaan.
Lopulta kyse kuitenkin on insinöörintyöstä. "Ois kiva joutua arkussa merenpohjaan" on vain suunnittelu- ja resurssikysymys sekin, ja oikein tehtynä turvallisempaa kuin automatka Ylläkselle.
-
Todella kiehtova sessio-kertomus! Ihanaa että jaoit hyhmäisen monttu-matkasi meille 🖤