Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Mitä kirjaa luet/kuuntelet?

<< < (20/133) > >>

lprman1:
Tällä hetkellä en lue mitään, mutta äänikirjana on menossa Jarkko Sipilän kirjoittama kirja Mika ”Immu” Ilmenistä.

Vieras0087:
Mökkikirjahyllystä tarttui luettavaksi Bohumil Hrabalin kirja Tarjoilin Englannin kuninkaalle. Olen kyllä lukenut kirjan aikaisemminkin, mutta Hrabalin hersyvän hauska kirja naurattaa oikeastaan nyt vieläkin enemmän. Sen luettua voi kuvitella matkustaneensa läpi Prahan lähihistorian. Tarjoilin Englannin kuninkaalle on veijarikertomus siitä kuinka uskomaton muuttuu todeksi. Päähenkilö on köyhä pikkolonkloppi hienossa Hotel Parisissa, joka oveluuttaan ja ahkeruuttaan etenee hotellin omistajaksi asti. Matkalla hän tapaa kyllä aika originelleja persoonia ja joutuu mitä omituisimpiin tilanteisiin, kuten esim. saksalaisen rotulääkärin spermatarkastukseen. Milan Kundera on sanonut Hrabalista, että "Hrabal on maagisen Prahan aidoimpia ruumiillistumia, uskomaton sekoitus maanläheistä huumoria ja barokkimaista mielikuvitusta".

Joka Prahan reissulla tulee käytyä Husova kadulla U Zlateho Tygrassa (http://www.uzlatehotygra.cz/cs/) juomassa Pilsner Urguellia ja kunnioittamassa Bohumil Hrabalia. Bohumil Hrabal oli Kultaisen Tiikerin kanta-asiakas, jolla oli kapakassa aina varattuna oma yksityinen pöytänsä. Kultaisessa Tiikerissä Pilsner Urguell on mielestäni Prahan maukkainta. Mitään muuta kuin Pilsner Urguellia siellä ei sitten tarjoillakaan. U Zlateho Tygra on lisäksi se aivan ensimmäinen oluttupa, jonka raskaan tammioven minä työnsin auki kauan sitten ensimmäisellä Prahan reissullani. Vuonna 1994 USA:n presidentti Bill Clinton oli Tsekeissä valtiovierailulla, ja hän halusi tutustua Prahassa paikalliseen oluttupaan. Václav Havel vei hänet U Zlateho Tygraan. Herrat presidentit olivat kyllä onnekkaita, ja pääsivät molemmat istumaan Bohumil Hrabalin pöytään. Tapahtumasta muistuttaa jonkun räpsäisemä pieni mustavalkoinen valokuva, joka on Hrabalin kantapöydän yläpuolella seinässä. Vaatimattomassa puukehyksessä. Tsekit eivät turhia pikku asioilla elvistele. Minun pitää aina nähdä se valokuva, koska siitä tulee niin hyvälle mielelle. Herroilla näyttää olevan niin hauskaa ja olut erinomaisesti maistuvan  :).

Kävin viime syksynä katsomassa Elokuva-arkiston (tai oikeastaanhan se on nykyisin KAVI, eli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) sarjassa olleen Jiri Menzelin ohjaaman elokuvan Tarkoin vartioidut junat (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkoin_vartioidut_junat). Elokuvan käsikirjoitus on Bohumil Hrabalin. Todella hyvä elokuva, jota suosittelen kaikille Prahan ja tsekkien ystäville. Elokuva sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin vuonna 1967.

 

joey_t:
Olen lukemassa Mikko Porvalin kirjoittamaa kirjaa Sinisen kuoleman kuva. Kirja on Karelia Noir nimisen trilogian avausteos. Kirjassa eletään Tarton rauhan mukaisissa maisemissa 1920-luvulla Viipurissa. Tuolloinhan sekä Viipuri että Petsamo kuuluivat Suomelle. Kirjan päähenkilöinä ovat Viipurin Etsivän Osaston komisariot Jussi Kähkönen ja Salomon Eckert.

Kirjan alussa kaksikko selvittää kuolleen kolleegansa surmaa. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Samanaikaisesti eletään kieltolain aikaa ja kirjan toisessa osassa kaksikko taistelee pirtutrokareita vastaan Viipurissa ja Karjalan Kannaksella. Porvali on tietokirjailija jonka juuret ovat Karjalassa. Nimenomaan tässä toisessa osassa käy ilmi mielenkiintoisia seikkoja tuolta ajalta: salakuljetus oli tuolloin alueen huomattavin elinkeino jonka moni politiikko haluaa säilyttää. Myöskin kirjan avausosan poliisisurmat perustuvat tositapahtumiin.

Vahva suositus Porvalin teoksille, ovat mainiota kesälukemistoa.

IlonaTequila:
Kevyttä kesälukemista, Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys.

Tää on vielä paljon parempi kuin muistin. ❤

Vieras0242:
^ huomaan, että minut on vallannut kaipaus Macondoon... 😍 Pitäisiköhän minunkin kaivaa Buendiojen sukukronikka esiin...

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu