Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Mitä kirjaa luet/kuuntelet?

<< < (29/133) > >>

Vieras0265:
Loistavia kirjavalintoja kaikilla. Aloitin lukemaan H.G Wellsin klassikkoa nimeltä Tohtori Moreaun Saari.

Ylilääkäri:
Anna Ekberg: Uskottu nainen. Kirjan tekee aivan erityiseksi se, että ihana LauraLo antoi sen minulle syntymäpäivälahjaksi.

Ylilääkäri

Vieras0164:
Haalin itselleni Amazoninsta ison määrän amerikkalaisia yksityisetsivädekkareita, lähinnä 70-luvulta eteenpäin. Luku-urakka alkoi Lawrence Blockin Sins of the Fathersista. Kirja esittelee nukkavierun ja alkoholisoituvan ex-poliisi Matthew Scudderin, jonka uraa Block on tähän mennessä seurannut 19. kirjan verran. Isien synnit (oma suomennos) kertoo surullisen murhatapauksen tutkimuksista ympäri New Yorkia sekä isien kyvyttömyydestä osoittaa rakkautta lapsilleen ja lapsien loputtomasta isänrakkauden etsinnästä, joka sitten kirjan tapauksessa saa traagiset mittasuhteet. Kirjan ns. toisena päähenkilönä toimiva 70-luvun New York on rikosten riivaama ja ankea ympäristö, aika ennen nollatoleranssia. Tätä foorumia sivuten kirjassa on merkillepantavaa sen hyvin positiivinen suhtautuminen seksityöhön ja tapaileehan Scudder itsekin erästä palveluntarjoajaa. Tässä kohtauksessa Block on riisunut asiasta kaiken moralisoinnin tai mystiikan ja kohtaus on oikeastaan hyvin arkinen ja kaunis.

joey_t:
Luen Kalle Päätalon kirjoittamaa kirjaa Ihmisiä telineillä. Tätä ei varmastikaan tarvitse esitellä sen kummemmin. Luen tätä siksi koska en ole lukenut yhtään Päätalon kirjaa mutta haluan lukea yhden. Ihmisiä telineillä sopii tähän tehtävään sikäli hyvin että se ei kuulu mihinkään suurempaan kokonaisuuteen vaan on yksittäinen kirja jonka tarina ei jatku toisessa kirjassa. Jo lukemani perusteella pidän Päätalon tekstistä, toivon että en innostu lukemaan muuta tuotannostaan ja jää siihen koukkuun.

Samaan aikaan minulla on kuuntelussa Ilkka Remeksen uutuusteos Kotkanpesä. Otin tätä varten maksuttoman kokeilujakson eräästä palvelusta. Tässä kirjassa eletään vaihtoehtoistodellisuutta, tilannetta jossa Saksa on voittanut toisen maailmansodan ja hallitsee ekofasistista yhteiskuntaa. Olen ihan alkusivuilla vasta, ilmeisesti kaikkien haluttaisiin olevan porkkananpurijoita ja lihansyöjiä syyllistetään vähän samaan tapaan kuin myös tässä maailmassa toimitaan vaikka Saksa hävisi WW2en.

RobertLey:
Marko Lempinen ja Jussi Niemi: "Elämä oli laiffii - Matti Nykänen 1963-2019"

Männä iltana sain päätökseen. Ainakin itsestäni melkoisen objektiivinen kuvaus lapsuuteni eräästä Sankarista. Ylipäätään toisessa hengessä kirjoitettu kuin yleensä jonkun tunnetun ihmisen jo eläessä tehdyt mainospuffit - niissä kun on tapana tuoda esiin pelkästään ne hienot ja hauskat "pojat-on-poikia"-puolet. - Tässä ei nähdäkseni enää tarvinnut, eikä ollut tarvetta kaivaa pohjamudistakaan mitään mitä eivät jo kirveslehdet yms. aikanaan kaivaneet ja tekaisseet lööppejä myyntejä edistääkseen. Tosin kyllähän Henkilön elämän ne vähemmän mukavatkin puolet tuotiin esiin, mutta asetettuina oikeisiin raameihinsa, ilman suurentelua tai vähättelyä.

Mielenkiintoisinta luettevaa olivat lapsuus ja ylipäätään aikakauden mäkihyppymaailma jännitteineen, kulttuureineen ja voittoineen. Ei Nykänen syyttä suotta ole Kaikkien Aikojen Paras Mäkihyppääjä. Treenasi tosissaan, aamupuuro syötiin ja siinä missä toiset jättivät pariin-kolmeen harjoitushyppyyn kaveri ei tyytynyt siihen vaan veti sen kuusi, tai lähemmäs kymmenen päivässä. ADHD-taustaa on valoitettu hyvin monesta näkökulmasta, ja jopa siinä määrin että - itse kun en osannut tietää kuinka se noinkin paljon vaikuttaa - olisi hyvä tehdä selväksi aihetta vielä nykyäänkin, jolloin joskus tuntuu että ADHD:tä tuputetaan näille nuorille pask... häiriköille niin että tänä päivänä sitä käytetään jopa tekosyynä. Nykäsen lapsuudessa tai nuoruudessa ei moista vielä tunnettukaan, vaan Aikuiset Miehet kuittasivat sen lähinnä; "Parempi yksi ruuvi löysällä kuin kymmenen liian kireällä." - Ja jos mokasi, siitä sanottiin heti. Joskus kovastikin, mutta ei tuomittu. Siinä maailmassa elivät vielä auktoriteetit joita vaistomaisesti toteltiin.

Laulu-ura ja ihmissuhteet tuotiin myös melkoisen yksityiskohtaisesti esiin, ilman menneiden vuosien revittelyjä, vaikka värikkäästihän Mies päivänsä eli. Nyt kun Ihmistä ei enää ole haastateltujen ei ole tarvinnut miettiä miltä sanomisensa saattaisivat kuullostaa Miehen omiin korviin - mutta silti ne sanat ovat kunnioittavia, rehellisen kuulloisia valoineen ja varjoineen.

Suositttelen aiheesta kiinnostuneille.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu