Nyt tuli sinulta ihan hyvää pohdinhtaaa. Ja vastaus on, että kaikki ukot kuolaa sitä naapurin 18 v tiukkapeppua. Jos mietin itseäni siinä iässä, niin osasinko panna tai ottaa suihin. En osannut vissin, kun poikakaveri meni naapuriin vanhemman naisen hoitoon. Kohta nelikymppisenä tiedän että osaan, pikkasen harjoitellut tuossa. Ja mitä tulee vaikka ulkonäköön minä 18 v tai 38 v, niin itse itsekseen näen itseni peilistä nätimpänä nyt. Se on varmaan itsensä hyväksyminen, itsevarmuus ja jollain tavalla kasvamnen iän myötä. Tai vitut ihan sama ääliö aina ollut, nyt vaan hyväksyn sen.
Tässähän se oikeastaan jo tulikin. Eli itsevarmuus ja taidot.
Kyky siihen, että uskoo ja luottaa siihen, antaa todennäköisemmin vähemmän epäilyttävän käsityksen toiselle ihmiselle tavata. Sen oikeastaan jotenkin yleensä kai toinen ihminen aistii jo äänensävystä, rivienvälistä, tai hupakon tavasta toimia. Yli 3 vuotta kokeneempi hupakko on jo aivan toisella viivalla kuin mitä vasta-alkaja tai harrastelija. Plus, vuorovaikutustaidot ja tunneäly sekä ihmisten empatialla kohtelemisen taidot ovat hyvinkin saattaneet kasvaa kokemattomammasta lähtötilanteesta. Näin ainakin itse käsittäisin oman tilanteeni eri tavalla kuin ollessani 23-vuotias ja aloittelija.
Tilanteet muuttuu ja joillakin kehittyvät, mikä siis on jo itsessään huomioitavaa.
Toinen keskeinen piirre, kuten taidot ja ylipäätään se kehittyneempi ja varmempi persoona taitojen takana, on tärkeää. Kokemus monenlaisista erikoisistakin tilanteista ja toiveista sekä fantasioiden toteuttamisesta vuosien varrella voi sinällään hyvinkin olla meille hupakoille todella arvokasta.
Ja nyt kun joku mainitsi jonkun porukan ottaneen sen kauneuskortin esille, niin haluankin kysyä, että onko joillakin turskilla tai sivustaseuraajilla ym. tapauksilla realistinen käsitys siitä, millaista voi olla kauneus. Tarkoitan siis sitä, että voihan hupakko olla kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan vaikkapa vielä päälle 40-50 -vuotiaanakin, mikäli on pitänyt itsestään huolta.
Sitten tulee mieleen se ihmisen sisäinen kauneus, eli miten hyvin sellainen näkökulma otetaan huomioon. Esim. minulla kauneus ei määrity pelkästään ulkoisten tekijöiden perusteella, vaan myös persoonani, luonteeni ja arvomaailmani perusteella siinä suhteessa, millä tasolla näen oman kehitykseni ja millaisia kokemuksia sekä viisastumista on tapahtunut siinä määrin kuin mitä olen ilolla saanut kulkea tällä planeetalla. Sekä tietenkin myös miten paljon itsensä tunteminen ja hyväksyminen, tyytyväisyys nykyiseen elämääni, luottaminen omaan toimintaani ja intuitioon.
Oikeastaan kauneus laajemmassa mielessä voisi säilyä, vaikka ulkoiset puitteet eivät olisikaan täydelliset tai täysin samalla viivalla kuin mitä missit mitoissaan. Parhaimmillaan ainakin minä näen kauniina sellaisen kuvajaisen, josta ei välity ainostaan ulkonäkö, vaan myös luottamus itseensä, terveydestä huolehtiminen, kokemusten tuoma taitojen kehitys ja viisastumisen mahdollisuus sekä elämästään ja myös muidenkin ihmisten elämästä välittävä asenne. Eli että asenteella katsoo sinne peiliin hymyilevin elein.