Ihmiset...
Oletetaan että olet keräämässä marjoja metsässä ja ketään ei ole näkynyt kolmeen tuntiin lähimaillakaan.
Luonnossa oleminen saa jostain syystä aina veren kiertämään nivusissa ja ajattelet että pitäisiköhän toteuttaa rehellinen luonto masturbaatio kun yhtään puumaakaan ei missään näy. Siirryt vielä hieman syrjempään poluilta ettei varmasti tarvitse ketään pelästyttää ja löydät samalla ison marja paikan ja päätät kerätä ne ettei tarvitse sitten mulkutetuin käsin marjoja sotkea.
Kun olet valmis on aika itsensä hemmottelun ja eiköhän juuri silloin joku helvetin HellyHansson perhe huutavine lapsineen paukkaa paikalle metelöimään ja syömään jotain vitun kolmioleipiä ja juomaan retkikahveja ärrältä haetuista pahvimukeista...
Alkoi niin paljon ottaa päähän että kävelin suorinta teitä kotiin ja eipä panetakaan enään...
Sulla on kyllä raskas elämä. Jaksuhalit sinne!
Jostain syystä kyllä metsäympäristön ajattelu rupesi kovasti panettamaan.
Mutta itse aiheeseen, jottei mene aivan vallattomaksi.
Tänään vallan vitutti uusi pesukone, joka ryhtyi varsin riehakkaaksi lingotessaan ja päätti pomppia pitkin seiniä. En sitten tiiä, oliko se vakoillut mua ja luuli että niin kuuluu toimia. Mutta kyllä minä soisin pesukoneiden pysyvän ruodussa. Perkele.
