[Morgan Kane]

^ Selvällä Suomenkielellä kertoi että tämä on ensimmäinen kerta kun on samaa mieltä että aika pitkä vastaus tulisi kun rupeaisi lainaamaan kaikki sinun kirjoituksesi

Liekö Miira lukenut kaikki yli 1200 morjens viestiä? 

[Mustelmann]

Tää on niitä harvoja aloja, joissa palvelusvuodet ja kokemus usein vaikuttavat palkkakehitykseen negatiivisesti.

Aika monella alalla halutuin tekijä on sama kuin seksipalveluissakin: Viaton, energiaa säteilevä 20-vuotias, jolla olla on 30:n vuoden kerryttämä kokemus ja osaaminen.

[Miira N]

^ Selvällä Suomenkielellä kertoi että tämä on ensimmäinen kerta kun on samaa mieltä että aika pitkä vastaus tulisi kun rupeaisi lainaamaan kaikki sinun kirjoituksesi

Liekö Miira lukenut kaikki yli 1200 morjens viestiä? 

En heittänyt tätä sataprosenttisen kirjaimellisesti. Mojensilla on hyviä kirjoituksia ja kirjoituksia, joista en ole samaa mieltä, en ole lukenut ihan jokaista viestiä Pahoittelen väärinymmärrystä.

[Peetu]

Tässä keskustelussa menee ehkä vähän ristiin kaksi eri asiaa: nimelliset hinnat ja reaalinen arvo. Kun ne erottaa toisistaan, kuva muuttuu aika paljon.

Moni kokee, että hinnat ovat nousseet. Mutta jos katsoo pidemmällä aikavälillä, niin esim.
30 min 100–150 € ja tunti 200–250 € on pysynyt yllättävän samana jo vuosia. Eli nimellisesti hinnat eivät ole juuri liikkuneet.

Samaan aikaan kuitenkin:
* elinkustannukset ovat nousseet
* inflaatio piikkasi erityisesti 2022–2023
* kokonaisuutena hintataso on noussut viime ~5 vuodessa noin 15–20 %

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että:

200 € vuonna 2020 vastaa noin 230–240 € nykyrahassa

Tai toisin päin:

200 € nyt vastaa ostovoimaltaan ehkä ~170 € vuoden 2020 rahassa

Eli vaikka hinta näyttää samalta, sen arvo ei ole sama.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hinnat eivät ole nousseet – vaan reaalisesti jopa laskeneet.



Sama ilmiö näkyy palkoissa:

* palkat ovat nousseet keskimäärin ~1–3 % vuodessa
* mutta inflaatio on ollut kovempaa
   → välillä reaaliansiot ovat jopa laskeneet

Eli sekä asiakkaan että palveluntarjoajan ostovoima on heikentynyt.


Miksi hinnat eivät sitten ole nousseet?

Tässä kohtaa tulee se keskeinen juttu markkinataloudesta:
tarve nostaa hintoja ja mahdollisuus nostaa hintoja ovat eri asioita.

Palveluntarjoajan näkökulmasta:

kustannukset ovat nousseet
→ jotta reaaliansio säilyisi, hintojen pitäisi nousta ~15–20 %

Eli esim.:

200 € → “pitäisi” olla lähempänä 230–240 €

Mutta markkina ei toimi tyhjiössä.

Asiakkaan puolella samaan aikaan:
* ostovoima on heikentynyt
* kyse ei ole välttämättömästä kulusta
* kilpailua on (kotimaiset, ulkkarit, sivutoimiset)

→ hinnan nosto ei ole riskitöntä

Jos hinta nousee liikaa:
* osa asiakkaista jää pois
* käyntikerrat harvenevat
* siirrytään halvempaan vaihtoehtoon

Tämän ovat ravintolat huomanneet myös laajasti 

Tästä syntyy käytännön lopputulos

Tarve nostaa hintoja on olemassa – mutta mahdollisuus ei ole vapaa.

Ja silloin käy usein näin:
* hinnat pysyvät nimellisesti paikallaan
* mutta reaaliansio laskee hiljalleen

Tämä ei ole mikään poikkeus, vaan sama ilmiö näkyy monella alalla. Nimimerkillä joka on viime aikoina joutunut opiskelemaan muutaman eri alan kustannusindeksejä sopimusten takia. Täältä https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/index.html löytää vaikka Palvelujen tuottajahintaindeksit (en keksi mikä ihan tarkalleen sopisi tähän toimialaan)

Muutama lisähuomio ketjuun

15 asiakasta päivässä
– kuulostaa teoriassa isolta rahalta, mutta käytännössä:

* jaksaminen tulee vastaan (tätä yrittäjänä joutuu ihan tosissaan miettimään)
* laatu kärsii (jos siis jaksaminen sakkaa ja laadun kautta kysyntä)
* kysyntä ei yleensä riitä (tai on päällekkäistä

Eli “parhaat + 15 päivässä” on aika epärealistinen yhdistelmä pidemmässä juoksussa.


Asuminen
– hyvä nosto: se on oikeastaan ainoa kuluerä, joka ei ole noussut samalla tavalla (paikoin jopa laskenut).
Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta, koska muut kulut ovat nousseet enemmän.


Yhteenveto
* hinnat näyttävät samoilta
* mutta rahan arvo on heikentynyt
   → käytännössä reaalihinta on laskenut

Ja samaan aikaan:
* hintoja pitäisi nostaa (kustannuspaine)
* mutta ei voi nostaa vapaasti (markkinapaine)

Pitäisikö reilunkaupan malli tuoda tällekin alalle? Eikös yksi ketju mainosta (palvelun)tuottajalle kiitos? 

Ehkä osuvin tapa sanoa tämä:

Ei palvelu ole kallistunut – raha on halventunut.



Ja hinnoissakin toimii varmasti koulusta tuttu Gaussin käyrä. On suhteellisesti paljon halvempia, on suhteellisesti paljon kalliimpia, mutta massa on keskellä.

[häkkisen isa]

mä kun taas juuri mietin pari päivää sitten että mun hinnat vain laskee joka vuosi. munkin hinnat oli vuonna 2012 150€ ja 250€, jos olisin pitänyt hinnat samana niin se olisi nykyrahassa jo 190€/30min ja 315€/60min.

Tähän täytyy myös ymmärtää iän tuoma vähennys, vähän ikävä puoli tuolla alalla

taattua seksisaittia että kun vitsailee inflaatiosta niin aivan varmasti joku tulee aukomaan päätään vanhenemisesta onneksi mun palvelut ei ole enää aikoihin olleet suunnattuja niille seksinostajille joille nuoruus on tärkeämpi ostokriteeri kuin ammattitaito ja luotettavuus.

[Morjens]

^ Selvällä Suomenkielellä kertoi että tämä on ensimmäinen kerta kun on samaa mieltä että aika pitkä vastaus tulisi kun rupeaisi lainaamaan kaikki sinun kirjoituksesi

Liekö Miira lukenut kaikki yli 1200 morjens viestiä? 

En heittänyt tätä sataprosenttisen kirjaimellisesti. Mojensilla on hyviä kirjoituksia ja kirjoituksia, joista en ole samaa mieltä, en ole lukenut ihan jokaista viestiä Pahoittelen väärinymmärrystä.

🙂 Ei ollut väärinymmärrystä. Lifti vaan vähän paisutteli.

[Lifti]

^ Minäkö....en ikinä 

[antero pee]

Peetun viesti aiheesta on kattava! Vielä jos Powerpoint-diat saisi tästä, niin oppitunti olisi täydellinen.

[Kalamaja]

Tässä keskustelussa menee ehkä vähän ristiin kaksi eri asiaa: nimelliset hinnat ja reaalinen arvo. Kun ne erottaa toisistaan, kuva muuttuu aika paljon.

Moni kokee, että hinnat ovat nousseet. Mutta jos katsoo pidemmällä aikavälillä, niin esim.
30 min 100–150 € ja tunti 200–250 € on pysynyt yllättävän samana jo vuosia. Eli nimellisesti hinnat eivät ole juuri liikkuneet.

Samaan aikaan kuitenkin:
* elinkustannukset ovat nousseet
* inflaatio piikkasi erityisesti 2022–2023
* kokonaisuutena hintataso on noussut viime ~5 vuodessa noin 15–20 %

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että:

200 € vuonna 2020 vastaa noin 230–240 € nykyrahassa

Tai toisin päin:

200 € nyt vastaa ostovoimaltaan ehkä ~170 € vuoden 2020 rahassa

Eli vaikka hinta näyttää samalta, sen arvo ei ole sama.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hinnat eivät ole nousseet – vaan reaalisesti jopa laskeneet.



Sama ilmiö näkyy palkoissa:

* palkat ovat nousseet keskimäärin ~1–3 % vuodessa
* mutta inflaatio on ollut kovempaa
   → välillä reaaliansiot ovat jopa laskeneet

Eli sekä asiakkaan että palveluntarjoajan ostovoima on heikentynyt.


Miksi hinnat eivät sitten ole nousseet?

Tässä kohtaa tulee se keskeinen juttu markkinataloudesta:
tarve nostaa hintoja ja mahdollisuus nostaa hintoja ovat eri asioita.

Palveluntarjoajan näkökulmasta:

kustannukset ovat nousseet
→ jotta reaaliansio säilyisi, hintojen pitäisi nousta ~15–20 %

Eli esim.:

200 € → “pitäisi” olla lähempänä 230–240 €

Mutta markkina ei toimi tyhjiössä.

Asiakkaan puolella samaan aikaan:
* ostovoima on heikentynyt
* kyse ei ole välttämättömästä kulusta
* kilpailua on (kotimaiset, ulkkarit, sivutoimiset)

→ hinnan nosto ei ole riskitöntä

Jos hinta nousee liikaa:
* osa asiakkaista jää pois
* käyntikerrat harvenevat
* siirrytään halvempaan vaihtoehtoon

Tämän ovat ravintolat huomanneet myös laajasti 

Tästä syntyy käytännön lopputulos

Tarve nostaa hintoja on olemassa – mutta mahdollisuus ei ole vapaa.

Ja silloin käy usein näin:
* hinnat pysyvät nimellisesti paikallaan
* mutta reaaliansio laskee hiljalleen

Tämä ei ole mikään poikkeus, vaan sama ilmiö näkyy monella alalla. Nimimerkillä joka on viime aikoina joutunut opiskelemaan muutaman eri alan kustannusindeksejä sopimusten takia. Täältä https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/index.html löytää vaikka Palvelujen tuottajahintaindeksit (en keksi mikä ihan tarkalleen sopisi tähän toimialaan)

Muutama lisähuomio ketjuun

15 asiakasta päivässä
– kuulostaa teoriassa isolta rahalta, mutta käytännössä:

* jaksaminen tulee vastaan (tätä yrittäjänä joutuu ihan tosissaan miettimään)
* laatu kärsii (jos siis jaksaminen sakkaa ja laadun kautta kysyntä)
* kysyntä ei yleensä riitä (tai on päällekkäistä

Eli “parhaat + 15 päivässä” on aika epärealistinen yhdistelmä pidemmässä juoksussa.


Asuminen
– hyvä nosto: se on oikeastaan ainoa kuluerä, joka ei ole noussut samalla tavalla (paikoin jopa laskenut).
Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta, koska muut kulut ovat nousseet enemmän.


Yhteenveto
* hinnat näyttävät samoilta
* mutta rahan arvo on heikentynyt
   → käytännössä reaalihinta on laskenut

Ja samaan aikaan:
* hintoja pitäisi nostaa (kustannuspaine)
* mutta ei voi nostaa vapaasti (markkinapaine)

Pitäisikö reilunkaupan malli tuoda tällekin alalle? Eikös yksi ketju mainosta (palvelun)tuottajalle kiitos? 

Ehkä osuvin tapa sanoa tämä:

Ei palvelu ole kallistunut – raha on halventunut.



Ja hinnoissakin toimii varmasti koulusta tuttu Gaussin käyrä. On suhteellisesti paljon halvempia, on suhteellisesti paljon kalliimpia, mutta massa on keskellä.

Kannattaa jatkossa käyttää sitä ChatGPT:tä vähemmän tuohon argumentointiin, koska tekoälyllä pystyy rakentamaan yhtä pätevät vasta-argumentit. Olisi myös hyvän tavan mukaista ilmoittaa, jos käyttää tekoälyä tekstissään. Vielä parempi olisi, ettei osallistu keskusteluun lainkaan, jos ei osaa muodostaa omaa mielipidettä. Keskustelufoorumin idea kuolee siinä kohtaa, jos täällä vaan robotit vänkää keskenään.

[Morjens]

mä kun taas juuri mietin pari päivää sitten että mun hinnat vain laskee joka vuosi. munkin hinnat oli vuonna 2012 150€ ja 250€, jos olisin pitänyt hinnat samana niin se olisi nykyrahassa jo 190€/30min ja 315€/60min.

Tähän täytyy myös ymmärtää iän tuoma vähennys, vähän ikävä puoli tuolla alalla

taattua seksisaittia että kun vitsailee inflaatiosta niin aivan varmasti joku tulee aukomaan päätään vanhenemisesta onneksi mun palvelut ei ole enää aikoihin olleet suunnattuja niille seksinostajille joille nuoruus on tärkeämpi ostokriteeri kuin ammattitaito ja luotettavuus.

Tuon asian olen minäkin oppinut kantapään kautta.