Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka
Annin hölinät
Pataässä:
--- Lainaus käyttäjältä: Paroni - Tammikuu 15, 2025, 19:54:14 ---Nuorempana tuli luettua BBSien pornotekstejä, yksi Suomen merkittävistä novellisteista oli nimimerkiltään "-=Mike=-".
Näitä suominovellien hienouksia on taltioitu talteen, ja edelleen luettavissa 30 vuotta myöhemmin: https://basscadet.fi/pornotekstit/
--- Lainaus päättyy ---
Sama, nuo tulivat myös tutuiksi silloin aikanaan. 8)
AnniAuringonkukka:
--- Lainaus käyttäjältä: Paroni - Tammikuu 15, 2025, 19:54:14 ---Nuorempana tuli luettua BBSien pornotekstejä, yksi Suomen merkittävistä novellisteista oli nimimerkiltään "-=Mike=-".
Näitä suominovellien hienouksia on taltioitu talteen, ja edelleen luettavissa 30 vuotta myöhemmin: https://basscadet.fi/pornotekstit/
--- Lainaus päättyy ---
Menin klikkaamaan tuolta Pornotekstit-sivulla randomilla. Hämmennykseni, kun klikkaamani tarinan nimi oli Child. Hämmennykseni vähintään tuplaantui luettuani tarinan 😅🤣 Ei helvetti
AnniAuringonkukka:
Osa 2: Itku
Syytän osittain (menetetyssä) Karjalassa olevia juuriani, mutta sisälläni asuu näköjään todellinen itkijämummo. Saatan itkeä ilosta, surusta, liikutuksesta, aistikuormituksesta, stressistä ja joskus jopa orgasmin hetkellä. Näin ei aina ole ollut. Oli vuosia, jolloin en itkenyt lainkaan. En myöskään juuri nauranut tai tuntenut oikeastaan mitään muutakaan.
Jälleen kerran tämä ammatti yllätti. Aiemmin tänään tunsin poskellani valuvan kyyneleitä erään asiakkaan koskettavan jäähyväisviestin johdosta.
Itku tuntui puhdistavalta ja sain sen avulla vapautetuksi kaikkea muutakin hieman jumissa ollutta viikon energiaa. Menen joskus ihan tarkoituksella YouTubeen katsomaan jotain jäätäviä nyyhkyvideoita tai kuuntelen megasurullista musiikkia, jos tuntuu, että jotain on sisälläni juntturassa ja haluan saada oloa hieman kevyemmäksi. Itken nimittäin välillä kerralla vähän kaikkea muutakin kertynyttä varsinkin kiireisten kausien jälkeen, eikä itku joskus edes liity välttämättä niinkään käsillä olevaan tilanteeseen. Tilanne toimii välillä ainoastaan triggerinä patoutuneiden tunteiden vapauttamiselle.
Tätä kyseistä viestiä itkiessäni mietin hetken, että pitäisikö mun olla enemmän too cool 4 school ja laittaa joku etäisempi aspaminä päälle ylipäätään tässä hommassa. Mutta tulin lopputulokseen, että ei. Tunteitaan voi myös kannatella samaan aikaan kun niiden antaa virrata. Itselleni sosiaalinen naamiointi on uuvuttavampaa. Tein sitä niin monta vuotta, etten enää jaksa. Monet asiakaskohtaamiset myös aidosti koskettavat mua jollain tapaa ja tämä todella on ihmistyötä. Vaikka jokin aika sitten näkemäni scifielokuva Companion saikin mut miettimään, että kuinka paljon olen tän työn myötä muuttumassa nussittavaksi läheisyysrobotiksi, jonka eri ominaisuuksia kuten aggressiivisuutta/mukautuvuutta tai jopa älykkyyttä säätelen eri tilanteisiin ja eri ihmisille kuten siinä leffassa, tulin lopputulokseen että toistaiseksi pysyn kuitenkin vielä täällä ihmisyyden puolella. Ja jos en pysy, lienee korkea aika lopettaa hommat.
Tyydytän tällä työllä lisäksi sellaista loputonta uteliaisuutta ihmisiä ja ihmisenä olemista kohtaan, ja siihen kuuluu myös tunteellisuus. Tunteet eivät myöskään jää jumiin kehoon panssariksi kun niiden antaa tulla ja mennä vapaasti, niitä ei pelkää eikä niihin myöskään takerru.
Itketkö sinä usein? Jos kyllä, millaisissa tilanteissa? Milloin itkit viimeksi?
velihopea:
--- Lainaus käyttäjältä: AnniAuringonkukka - Helmikuu 16, 2025, 23:32:04 ---Osa 2: Itku
Syytän osittain (menetetyssä) Karjalassa olevia juuriani, mutta sisälläni asuu näköjään todellinen itkijämummo. Saatan itkeä ilosta, surusta, liikutuksesta, aistikuormituksesta, stressistä ja joskus jopa orgasmin hetkellä. Näin ei aina ole ollut. Oli vuosia, jolloin en itkenyt lainkaan. En myöskään juuri nauranut tai tuntenut oikeastaan mitään muutakaan.
….
tulin lopputulokseen että toistaiseksi pysyn kuitenkin vielä täällä ihmisyyden puolella. Ja jos en pysy, lienee korkea aika lopettaa hommat.
Tyydytän tällä työllä lisäksi sellaista loputonta uteliaisuutta ihmisiä ja ihmisenä olemista kohtaan, ja siihen kuuluu myös tunteellisuus. Tunteet eivät myöskään jää jumiin kehoon panssariksi kun niiden antaa tulla ja mennä vapaasti, niitä ei pelkää eikä niihin myöskään takerru.
Itketkö sinä usein? Jos kyllä, millaisissa tilanteissa? Milloin itkit viimeksi?
--- Lainaus päättyy ---
Ihminen, joka on liian kuormittunut ihan minkä vain syyn takia, harvemmin jaksaa nauraa, tuntea seksuaalista halua, ystävystyä uusien ihmisten kanssa tai edes itkeä. Mennään vain suoritusmoodissa vuosienkin ajan. Tuttua myös itselleni. Joillain tuo on myös masennuksen ilmenemismuoto tai muuttuu sellaiseksi.
En juurikaan itke, koska suomalainen mieskulttuuri on opettanut, että miehet eivät itke (edes silloin kun pitäisi). Herkistyn kyllä tietyissä tilanteissa ja kaipa itkemiseksi voi sanoa tilannetta vanhan sukulaiseni hautajaisissa vajaa vuosi sitten. Olin vastannut hänen hoidostaan jo muutaman vuoden ja hautajaiset olivat toki lopullinen kulminaatiopiste tuolle. Itselleni hänen poismenonsa oli lähinnä helpotus (ja varmasti hänelle itselleenkin), mutta ovathan lopulliset jäähyväiset aina lopulliset.
Palveluntarjoajassa kyllä arvostan tuota ihmisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Se taitaa kuitenkin olla pitkän päälle se raskain osa maailman vanhinta ammattia, noin vanhoilta vakkareilta kuultuna. Pelkkä seksi on helppoa. No näin kai meille asiakkaillekin.
Paikkakunnalta toiselle kiertävät pt:t päässee psyykkisesti helpommalla, kun ei tartte saman asiakkaan elämäntarinaan takertua viikosta toiseen.
ThomasDundee:
--- Lainaus käyttäjältä: AnniAuringonkukka - Helmikuu 16, 2025, 23:32:04 ---Itketkö sinä usein? Jos kyllä, millaisissa tilanteissa? Milloin itkit viimeksi?
--- Lainaus päättyy ---
Itken aika usein.
Surusta, ikävästä, ilosta, onnesta, liikutuksesta, myötätunnosta, kiitollisuudesta, vitutuksesta...
Nauran myös niin että kyyneleet valuu. Tämä on kuulemma isäni suvun piirre.
En nyt muista tarkalleen milloin viimeksi, mutta ei siitä kauaa ole.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta