Mietin, että ku laittaa kakoseen, niin oon levittäny liukkarin aina mulukkuun, mutta sitten pitää aina käsi pyyhkiä ja silleen, niin voisko sen liukkarin siitä tuubista pursottaa suoraan sinne perseeseen?
Uutiset:
Pähkäiltiin kaverin kanssa, että jos äijä tuuppaa toista äijää perseeseen niin seisooko sillä joka on ottavana osapuolena?
Vähän miettinyt että pitäiskö tapaamisvapaan tammikuun 😮. Vaatisi melkein että ei pyörisi täällä kalenteria ja keskusteluita kurkkimassa .
Äh, mieluummin tipaton kuin tapaamisvapaa 😃.
Mieluummin tipaton kuin touhutipaton.
Äh, mieluummin tipaton kuin tapaamisvapaa 😃.
Lueskelin "jos tyttäresi aikoisi hupakoksi" ketjua jossa eräs palveluntarjoaja lopetti viestinsä seuraavaan:
"Aivan hyvä ammatti tämä on sellaiselle, jolle se sopii. Ite voin esim. Hoitsun ammatista sanoa sen verran että minun mielestä se on ollut (tähän asti ainakin) huomattavasti raskaampaa niin fyysisesti, kuin henkisestikin."
Minä en osaa edes arvella miten raskasta hupakointi on henkisesti tai fyysisesti. Osa raskaudesta voi tulla asiakkaista, osa ohareista mutta suuri raskauden syy on ammatin tekeminen jota suuri osa kansaa katsoo nurjasti. Josta syystä valtaosa seksinmyyjistä toimii enemmän tai vähemmän salaa, eläen jonkinlaista kaksoiselämää. Vaikea kuvitella etteikö tällainen olisi todella raskasta ja kuluttavaa.
Pikkusen hintakeskustelun tyyppistä. Arvataan nyt jotakin ansiota, muullakin tavalla voi arvella ja on tietenkin suuriakin päiväkohtaisia eroja mutta sanon nyt vaikka näin: seksinmyyjä päivystää klo 8-16 tehden siis kahdeksan tunnin työpäivän. Hän saa tuloja 600€ ja kuukauden aikana tekee kymmenen tuollaista työpäivää tienaten siis 6000€/kk.
Kolmessa vuorossa työskentelevä lähihoitaja (jonka työ on taatusti raskasta ja kuluttavaa) työskentelee kuukaudessa yli kaksinkertaisen määrän kuin hupakko, palkka on noin kolmasosa. Mitä tästä yhtälöstä kukin ajattelee niin varmaan ainakin sen että lähihoitajalle maksetaan liian vähän. Asia vain menee noin eikä tilanne muuksi muutu vaikka mitä tehtäisiin ja vaikka kuinka suurena epäkohtana asiaa pidettäisiin. Jonkun prosenttikorotuksen hoitajat voivat kenties saada mutta eipä se palkkaa oikeastaan muuksi muuta.
Edelleen voidaan ajatella niin että jos hupakon ammatista onnistuttaisiin poistamaan "stigma" ja se olisi jatkossa tunnustettu ammatti muiden joukossa, seuraisiko siitä myös se että seksimyyjän palkka tippuisi lähemmäs muita "tavallisia" ammatteja? Jos kyllä niin kuka toivoo että näin kävisi?
Asiaa. Hintakeskusteluun sen verran, että FSSW-yrittäjällä on muitakin kustannuksia (matkat, kämpät, tarvikkeet...) ja omia työtunteja menee yrityksen pyörittämiseen eli muuhunkin kuin päivystykseen, ilmoitteluun ja asiakkaiden kanssa peuhaamiseen. Ja yrittäjä kantaa aina koko vastuun onnistumisesta ja selviämisestä mikä palkkatyössä helposti unohtuu.
Jäin miettimään tuota "jolle se sopii". Jos on älykäs, taitava lukemaan ihmisiä, seksuaalisesti hyvin aktiivinen ja löytää sen oman juttunsa, niin sillä kombolla taitaa olla aika haluttu ja asiakkaista voi valita itselleen mieluisimmat. Varmaan ohareiden ja muun paskan määrä on oleellisesti pienempi kuin sellaisilla joilla näitä ominaisuuksia ei ole (tai ei ole vielä oppinut). Kun vielä tunnistaa rajansa ja jaksamisensa, niin työ voi olla todella mielekästä ja tarjota hyvän toimeentulon. Jos näitä ominaisuuksia puuttuu, niin sitten voi olla todella raskasta ja kuluttavaa. Ero "jolle sopii" ja "jolle ei sovi" välillä voi olla valtava.
Stigmaa on tältä puolen vaikea arvioida, mutta lienee taakkana lähes kaikilla. Siinäkin helpottanee jos läheiset ja tuttavat tietävät.
Kuulostaa hivenen samanmoisilta meiningeiltä kuin omassa lapsuudenkodissani. Isällä oli erittäin mustavalkoiset mielipiteet kaikkea ns. erilaisuutta kohtaan. Homoista ja eri kansallisuuksista sai kuulla karkeaa läppää harva se päivä. Kierrätys ja jätteiden lajittelu oli täyttä huuhaata. Samoin kasvissyönti. Ja jooga. Ja mitä näitä nyt on.
Isä myös kotona kritisoi kovaan ääneen kaikkia niitä vastakkaisten vuokratalojen "kakaroita", jotka tulivat "meidän" pihaan leikkimään. Että pysyisivät siellä omalla pihallaan. Asuttiin siis kerrostalossa. Meidän talossa oli omistusasuntoja, vastakkaisissa vuokrakämppiä.
Kavereita en kehdannut kotiini viedä, kun ei ikinä tiennyt, makaako isä sammuneena olohuoneen sohvalla ja onko koko kämpässä järkyttävä viinan käry.
Oli se silti myös rakastava ja hyvä isä. Aika haastava tapaus vain. Lapsuuden ja nuoruuden opin kulkemaan varpaillani ja olemaan tuntosarvet pystyssä koko ajan.
Ja voi vittu, kun tulin teini-ikään. Siitähän se riemu repesi. Ei meille melkein kukaan uskaltanut mulle soitella lankapuhelin-aikaan, kun isä jos sattui vastaamaan, hän oli niin törkeä puhelimessa.
Luonnollisesti joka-ikisessä mun poikaystävässä oli jotain vikaa hänen mielestään.
Ja tietysti tuli sitten se aika, kun mun omat temperamentti-piirteet alkoivat vihdoin pyrkiä pintaan ja meni sitten totaalisesti isän kanssa sukset ristiin, kun mulla alkoivat kupit lennellä nurin hänen käytöksensä takia.
Pistää miettimään kyllä, miksemme voisi olla enemmän ihmisiä toisiamme kohtaan. Ystävällisiä ja kohteliaita.
Saatan minä heittää herjaa, mutta se on sen minun omintakeisen huumorini aikaansaannoksia. Enkä minä veemäiseksi ryhdy, ellei minua ensin kohdella epäreilusti ja vittumaisesti. Mutta noin yleisesti ottaen olen ihan kiltti. Mitä nyt omaan joitain sadistisia piirteitä myös. 😇
Niin sama, sinun on pakko olla minun kadoksissa ollut kaksoissisar.
Tykkään ratkoa kaikenmaailman haasteita, mutta huomannut, että ihmiset ei halua niitä ratkottavan kun paljon helpompi elää silleen, että tekee haasteesta ongelman ja sitten maailma ratkoo niitä. Paljon helpompi olisi elää silleen, että jos huomaa jonkin haasteen niin ei tee siitä ongelmaa vaan muuttaa sen ongelmaksi tekeminen suoraan ratkaisuksi.
Esimerkiksi jos on paskahätä niin se on haaste. Menee paskalle niin haaste on ratkaistu. Tuo on niinku normaali polku. Ongelma siitä tulee kun paskoo housuun ja sitten pesee niitä pyykkejä ja kaikkee semmosta. Haastevaiheessa siitä ei kärsinyt sivulliset, mutta ongelmavaiheessa kärsii jos sen tekee vaikka Thaimaan lentokoneessa ku yks haisee 12 tuntia paskalle.
Jos länsi-ihmiset haluaa oikeasti auttaa Qatarin siirtotyöläisiä niin länsi yksinkertaisesti lupaa, että kaikki kustannukset mitä heidän elinolojen parantamisesta koituu, saa jyvittää täysimääräisenä öljyn ja maakaasun hintaa. Veikkaan, että Qatar ei vastusta. Helppoa!
Kaverin varpajaiset. Saas nähdä montako päivää menee. Eräät varpajaiset kestivät kaksi viikkoa. Jossakin vaiheessa havahduin että ylitetään Puolan raja. Siinä kohtaa herrasmiehenä lähetin tekstiviestin silloiselle hanille "täs on nyt mennyt pari päivää ja voi vähän venähtää kun ollaan näköjään Puolassa"
Miten paha olo voikaan ihmisellä olla?
Jäin miettii tota, että joku työntää jotain mun persreikään. En tykkää yhtään. Osaan kyllä suhtautua asiaan silleen, että kokeillaan nyt, mutta kun ei, niin ei.
Ehkä eka kerta oli ku lääkäri teki eturauhastutkimusta ja olin ehkä 25v. (siis olin ollu jo aiemminkin). Muistan ajatelleeni, että nyt rentoudutaan ja kokeillaan, että mikä se juttu on. Mutta ei, ei ollu hyvä.
Ottanu elämässäni ehkä 10 eturauhashierontaa ja ihan oikeilta ammattilaisilta, mutta ei. Ei se siitä oo kiinni, mutta yleensä se liukkari jotenkin kirvelee tuolla regtumin sisäpuolella. Mutta niinku sanoin, niin ei se oo siitäkää.
Exä anto persettä about kerran kuussa ja kysy aina, että miten joku voi tykätä tästä niin ehkä se on yksilöstä kiinni. En kyllä voi kuvitella tilannetta, että ilman murhan yritystä joku työntäs kullin mun perseeseen..
Mietin tuossa, että onko maailman mielenterveystyössä oikeasti kaikki hyvin? Ei se ainakaan helpota, että psykiatri päästää vaimonsa hengiltä. Onko terve mieli oikeasti määritelty siten, että miten valtaosa mielenterveyden käsittää ja miten heidät on opetettu niin se on sitten se vakio? Entä jos se sama valtaosa ihmisistä on kuitenkin sekaisin kuin seinäkello niin siltikö? Joku hyväksyy tappamisen, mutta se on ihan ok jos valtio siunaa sen. Sekö on sitten tervettä?
Käynyt joskus Totti Karpelan puhejudo kurssilla niin en kyllä voinut muuta miettiä koko kurssin aikana, että meitä opettaa mieluummin puhumaan kuin lyömään ihminen joka vetelee naistaan pitkin korvia jos ei puhe tehoa..