SeksiSaitti

Helena oli ensimmäinen tai ainakin ihan ensimmäisiä tapaamiani maksullisia seuralaisia. Jos ei lasketa paria aiempaa visiittiä thaihieromoihin niin näiden alan sivustojen kautta tavatuista hän oli tosiaan ensimmäinen. Lähellä oli ettei ollut samalla viimeinen, mutta ainakin ne kuuluisat oppirahat tuli maksettua viimeistään tässä vaiheessa. Vaikka myöhemminkin on monenlaisia ilmestyksiä vastaan tullut, niin Helenainen on ollut ainoa jonka kohdalla jo olin kääntymässä eteisessä ja poistumassa kiireen vilkkaan paikalta. Kävi nimittäin niin, että Helenan nähdessäni luulin tulleeni vahingossa täysin väärään asuntoon...

Helenaiseen muistan törmänneeni ensimmäisen kerran vanhalla foorumilla johon hän yhteen aikaan kirjoitteli suht aktiivisesti. Viesteissä toistuivat sanat kuten luksus, vip, korkealaatu yms. ja perus hupakon sijaan tiruleeraattiin itseään korkealuokkaiseksi kurtisaaniksi. Muutenkin niin ilmoituksista, kuin Helenan forumikirjoittelusta sai sen kuvan, että tässä on erotiikan huippuammattilainen jonka tapaamisissa kaikki yksityiskohdat on ajateltu ja huolehdittu viimeistä yksityiskohtaa myöten.

Ajattelin, että sitten kun maksullisille menen, niin nimenomaan tälle naiselle haluan mennä. Kerran sitten tie oli vienyt Riihimäen lähistölle niin päätin, että nyt se vihdoin tapahtuu ja mennään tapaamaan Helenaa, tuota erotiikan ylipapitarta. Odotuksissa oli foorumikirjoittelun ja ilmoituksen kuvailujen ja kuvien perusteella kohdata nainen joka olisi päästä varpaisiin huoliteltu hiuksia, meikkiä, ripsiä ja kynsiä myöten, sekä pukeutunut ylellisin ja vietteleviin alusasuihin, sukkiin ja sukkanauhoihin. Voi miten pahasti jouduinkin pettymään.

Astuin avoimesta ovesta sisään ja eteiseen. Äkkiä keittiöstä pyyhälsi eteeni vanha ja lihava mummo silmälaseissa ja permanentissä. Päällään naisella oli hieman likainen ja nuhjuinen löysä t-paita, pyjamashortsit ja villasukat. Pesukone kuulosti humisevan kodinhoitohuoneessa ja tunnelma oli vahvasti se, että olin yllättänyt asukkaan kesken siivouspäivän kotitöiden. Ensimmäinen ajatus oli, että voi perkele tulin vahingossa ihan väärään asuntoon. Pelkäsin, että mummo alkaa kiljua, käy päälle tai soittaa poliisit. Mietin jo sopivaa hätävaletta mummolle miksi olen tullut hänen asuntoonsa, etten ole murtovaras vaan partiolaisten kalenteria myymässä tai Jehovan todistaja. Harkitsin myös pakoon juoksemista sanomatta mitään. Onneksi kuitenkin Helena ehti avata suunsa ja jutella tapaamiseemme liittyvistä asioista jolloin ymmärsin olevani oikeassa paikassa.

Pettymyksestäni huolimatta päätin sitten kuitenkin jäädä kun sinne asti oli tultu. Hommat hoidettiin ja myönnettävä on, että onhan Helenalla melkoiset taikasormet kullin käsittelyn suhteen. Sesiota itsessään ei voi missään nimessä moittia, mutta kaikki tuo muu tunnelmasta ja varsinkin hupakon ulkonäöstä lähtien oli niin kaukana mainostetusta luksuksesta etten ole vastaavaa kusetusta sen jälkeen kokenut.