SeksiSaitti

Tässä keskustelussa menee ehkä vähän ristiin kaksi eri asiaa: nimelliset hinnat ja reaalinen arvo. Kun ne erottaa toisistaan, kuva muuttuu aika paljon.

Moni kokee, että hinnat ovat nousseet. Mutta jos katsoo pidemmällä aikavälillä, niin esim.
30 min 100–150 € ja tunti 200–250 € on pysynyt yllättävän samana jo vuosia. Eli nimellisesti hinnat eivät ole juuri liikkuneet.

Samaan aikaan kuitenkin:
* elinkustannukset ovat nousseet
* inflaatio piikkasi erityisesti 2022–2023
* kokonaisuutena hintataso on noussut viime ~5 vuodessa noin 15–20 %

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että:

200 € vuonna 2020 vastaa noin 230–240 € nykyrahassa

Tai toisin päin:

200 € nyt vastaa ostovoimaltaan ehkä ~170 € vuoden 2020 rahassa

Eli vaikka hinta näyttää samalta, sen arvo ei ole sama.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hinnat eivät ole nousseet – vaan reaalisesti jopa laskeneet.



Sama ilmiö näkyy palkoissa:

* palkat ovat nousseet keskimäärin ~1–3 % vuodessa
* mutta inflaatio on ollut kovempaa
   → välillä reaaliansiot ovat jopa laskeneet

Eli sekä asiakkaan että palveluntarjoajan ostovoima on heikentynyt.


Miksi hinnat eivät sitten ole nousseet?

Tässä kohtaa tulee se keskeinen juttu markkinataloudesta:
tarve nostaa hintoja ja mahdollisuus nostaa hintoja ovat eri asioita.

Palveluntarjoajan näkökulmasta:

kustannukset ovat nousseet
→ jotta reaaliansio säilyisi, hintojen pitäisi nousta ~15–20 %

Eli esim.:

200 € → “pitäisi” olla lähempänä 230–240 €

Mutta markkina ei toimi tyhjiössä.

Asiakkaan puolella samaan aikaan:
* ostovoima on heikentynyt
* kyse ei ole välttämättömästä kulusta
* kilpailua on (kotimaiset, ulkkarit, sivutoimiset)

→ hinnan nosto ei ole riskitöntä

Jos hinta nousee liikaa:
* osa asiakkaista jää pois
* käyntikerrat harvenevat
* siirrytään halvempaan vaihtoehtoon

Tämän ovat ravintolat huomanneet myös laajasti 

Tästä syntyy käytännön lopputulos

Tarve nostaa hintoja on olemassa – mutta mahdollisuus ei ole vapaa.

Ja silloin käy usein näin:
* hinnat pysyvät nimellisesti paikallaan
* mutta reaaliansio laskee hiljalleen

Tämä ei ole mikään poikkeus, vaan sama ilmiö näkyy monella alalla. Nimimerkillä joka on viime aikoina joutunut opiskelemaan muutaman eri alan kustannusindeksejä sopimusten takia. Täältä https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/index.html löytää vaikka Palvelujen tuottajahintaindeksit (en keksi mikä ihan tarkalleen sopisi tähän toimialaan)

Muutama lisähuomio ketjuun

15 asiakasta päivässä
– kuulostaa teoriassa isolta rahalta, mutta käytännössä:

* jaksaminen tulee vastaan (tätä yrittäjänä joutuu ihan tosissaan miettimään)
* laatu kärsii (jos siis jaksaminen sakkaa ja laadun kautta kysyntä)
* kysyntä ei yleensä riitä (tai on päällekkäistä

Eli “parhaat + 15 päivässä” on aika epärealistinen yhdistelmä pidemmässä juoksussa.


Asuminen
– hyvä nosto: se on oikeastaan ainoa kuluerä, joka ei ole noussut samalla tavalla (paikoin jopa laskenut).
Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta, koska muut kulut ovat nousseet enemmän.


Yhteenveto
* hinnat näyttävät samoilta
* mutta rahan arvo on heikentynyt
   → käytännössä reaalihinta on laskenut

Ja samaan aikaan:
* hintoja pitäisi nostaa (kustannuspaine)
* mutta ei voi nostaa vapaasti (markkinapaine)

Pitäisikö reilunkaupan malli tuoda tällekin alalle? Eikös yksi ketju mainosta (palvelun)tuottajalle kiitos? 

Ehkä osuvin tapa sanoa tämä:

Ei palvelu ole kallistunut – raha on halventunut.



Ja hinnoissakin toimii varmasti koulusta tuttu Gaussin käyrä. On suhteellisesti paljon halvempia, on suhteellisesti paljon kalliimpia, mutta massa on keskellä.