SeksiSaitti

Kato, Penaattori täällä puolustaa isänmaata, mut haukku just toisessa threadissa naista joka yrittää nille tehä käytännön tasolla jotain.


Ja palatakseni tuohon bisnespuoleen, johon viittaat Marinin kohdalla, niin Matias Mäkysellä oli hyviä pointteja siihen liittyen, joita yritin mm pikkuparlamentissa tuoda esiin Ohisalon avustuksella.

VTV:n sekoittaa määräaikaisia kriisimenoja pysyviin menolisäyksiin

Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti antaa ymmärtää, että Marinin hallitus olisi nostanut pysyviä menoja merkittävästi. Kun aineistoa lukee tarkemmin, yksi asia korostuu: raportti ei tarkastele tehtyjä poliittisia päätöksiä, vaan tilastollista menojen kehitystä vuosina 2008–2024. Sen vuoksi väliaikaiset kriisimenot ja pysyvät menot menevät raportissa sekaisin, eikä raportti pysty erottamaan, mikä menokasvusta on rakenteellista ja mikä johtuu poikkeusoloista. Kuvassa sinisellä näkyvä ja lopussa kaikkein suurin erä ”muut menot” jää raportissa epämääräiseksi. Sen sisältöä on syytä avata.

Kuntien menojen kasvu on suurin yksittäinen erä ”muista menoista”. VTV esittää, että pandemia-ajan jälkeen paikallishallinto olisi ollut suurin menojen kasvun lähde ja kuntia olisi rahoitettu perusteetta. Todellisuudessa menojen nousu johtui ennen kaikkea väliaikaisista toimista: koronapandemian aikaisista valtionosuuksien lisäyksistä, testauksen, jäljityksen, rokotusten sekä jälkihoidon kustannuksista. Lisäksi kunnille rahoitettiin koulutuksen ja sosiaalipalvelujen vahvistamista pandemian jälkihoitona tilanteessa, jossa koulut oli aiemmin suljettu.

Myös kulttuurilaitoksia tuettiin, koska niitä uhkasi toiminnan romahdus rajoitusten vuoksi. Nämä olivat harkittuja ja määräaikaisia päätöksiä, eivät pysyviä menojen lisäyksiä. Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaist tai kukaan muukaan eduskunnassa ei kyseenalaistanut näitä toimia.

VTV tuntuu analyysissään unohtaneen, että ennen vuotta 2023 terveydenhuolto kuului kunnille. Pandemiassa kuntien kautta rahoitettiin siis myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sote-uudistuksen siirtymävaiheen kustannukset, kuten ICT-uudistukset, palkkaharmonisoinnit ja omaisuuden siirtojen valmistelu, näkyvät tilastoissa vielä vuonna 2024, vaikka ne ovat kertaluonteisia. Raportti ei tuo esiin myöskään rajoituksista aiheutunutta Veikkauksen tuloutuksen romahduksen kompensaatiota, joka tehtiin parlamentaarisesti, jotta kulttuuri, nuorisotyö ja sosiaali- ja terveysjärjestöt eivät olisi joutuneet kriisiin heti pandemian jälkeen. Tämäkin oli määräaikainen ratkaisu, joka tehtiin hallitus-oppositio-yhteistyössä.

Ukrainan sodan ja energiakriisin vaikutukset näkyvät raportin trendeissä pysyvän menotason nousuna, vaikka tosiasiallisesti kyse oli rajaturvallisuuden, huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän nopeista lisäyksistä vuoden 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kukaan ei tuolloin vastustanut näitä toimia, ja niiden väliaikainen luonne on poliittisesti kiistaton, vaikka maksatus näkyy vielä vuonna 2024.

Puolustusmenojen kasvu puolestaan liittyy lähes kokonaan päätöksiin, jotka tehtiin jo ennen vuotta 2019, kuten HX-hävittäjähankintaan ja Laivue 2020 -ohjelmaan. Sodan alettua lisättiin ammus- ja varmuusvarastojen rahoitusta ja vahvistettiin Nato-yhteensopivuutta. Nämä menot ovat välttämättömiä, mutta suurelta osin kertaluonteisia.

Raportissa esitettiin menolisäyksinä myös hankkeita kuten Raide-Jokeri, Tampereen ratikka ja Länsimetro, vaikka kaikkiin näihin on tehty päätökset edellisillä vaalikausilla ennen Marinin ja Rinteen hallituksia. Lisäksi raportti mainitsee esimerkinomaisesti hallinnon digitalisaatio- ja kehittämishankkeita, jotka olivat määräaikaisia ja liittyivät pandemian hoitoon tai sote-uudistuksen valmisteluun.

Kokonaisuutena menojen kasvu vuosina 2020–2024 selittyy pandemian torjumisella, kuntien palvelujen turvaamisella ennen sote-uudistusta, sodan ja energiakriisin aiheuttamilla toimilla, Veikkauksen tuottojen kompensaatiolla sekä automaattisilla menojen muutoksilla kuten esimerkiksi yrittäjien eläkemenojen kasvulla. Näistä suurin osa oli väliaikaisia ja parlamentaarisesti hyväksyttyjä ratkaisuja. Siksi väite pysyvästä menojen paisuttamisesta ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Myös VTV:n henkilöstön kommentit, joissa puolustusmenoja pidetään perusteltuina ja kuntien tukemista perusteettomana, on erikoinen. Tämä arviointi on poliittista. Omituista oli myös valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen kommentit, joissa hän ei oikonut raportissa olleita puutteita, vaan antoi ymmärtää, että Marinin hallitus olisi tehnyt kriisipoikkeusten varjolla lisäyksiä, jotka eivät olisi liittyneet kriiseihin.

Silloiset oppositiopuolueet eivät siis kuntien tukea kyseenalaistaneet, vaan vaativat monessa käänteessä enemmän tukea. Tästä suuresta VTV:n toteamasta ”vastuuttomuudesta” huolimatta Marinin hallitus velkaantui vähemmän kuin tämä vastuullisuudestaan tunnettu Orpon ja Purran hallitus, joka ei kohdannut pandemiaa.

VTV:n raportti jättää vajaan kuvan viime kauden päätöksistä. Jotta ihmiset saavat kokonaiskuvan"