Lupa raportin kirjoittamiseen kysytty ja saatu.
Lyhyt versio: Ilmoituksen kuvien mukainen kaunis ja kevytrunkoinen & sopusuhtainen nuori nainen. Tyydyttävää seksiä mutta tunnetasolla jäi vähän laimeaksi. Mukava vierailu kuitenkin kaikkiaan. Suosittelen.
Jos kiinnostaa detaljiikka, lue eteenpäin.
Kävin tapaamassa Amélieta puolituntisen verran tänään.
Tapaamisen sopiminen sujui sähköpostitse suhteellisen sujuvasti. Sovitusta ajasta pidettiin kiinni. Puhelinnumeroita ei vaihdettu missään vaiheessa.
Hän tuli hakemaan minut ovelta siististi business casual pukeutuneena. Vai oliko se paita sittenkin vatsan paljastava. En näemmä tarpeeksi siihen yksityiskohtaan kiinnittänyt huomiota sillä oven avaava näky oli kokonaisuudessaan silmämunia hyväilevä.
Hyvin hyvin hoikka olemus olematta kuitenkaan liian paljon niin. Kapea lantio & pieni pylly mistä tykkään. Vartalon muodoista jo pystyi varovasti arvioimaan että kantasuomalaisesta naisesta ei ole kyse.
Kapeilla kasvoillaan on ripaus eksotiikkaa joka varmisti asian. Suomenkieli kuitenkin sujui kieliopillisesti ehkä jopa paremmin kuin itseltä. Kirjakieltä suorastaan.
Siihen tietyllä tavalla liittyykin negatiivisella tavalla neutraalius. Tietynlaisen kiihkon ja innon miten sen nyt sanoisin. Pidättyväisyys ehkä? Virastonaismaisuus? Nuorella iällä ja kokemuksen puutteella on varmasti oma osansa tässä.
Kämppä oli pieni mutta oikein siisti, viihtyisäkin.
Suihkun jälkeen lattialla olleen ison paksun patjan reunalla Amélie piti yllä ihan mukavaa keskustelua yleisistä asioista ja vähän tähän businekseenkin liittyvistä. Hänen ikäisekseen oikein hyvin ja luonnollisesti. Niin, ikä. On lähes oikein mutta ilmoittamansa 23v mikä ilmoitukseen on jäänyt päivittämättä, se on helppo uskoa todeksi. Nuori nainen hän on.
Ilmoituksen kuvat pitää 100% paikkansa.
Tissit on hyvin sopusuhtaiset käteen sopivat, kiinteät beet sanoisin, luojan luomat joka tapauksessa. Kauniit, kuten nännitkin. Miten nänni voi olla kaunis, muistan ihmetelleeni

ja totesin itselleni että tältä ne näytti kuvissakin. Ihanat.
Pienten housujen alta paljastui yksi kauneimmista, käyttäisin ehkä jopa ilmaisua söpöimmistä ruusunkukkasista mitä omalle kohdalle on osunut. Kun sitä Amélien polvillaan selkä ihanasti notkolla ollessa katselin, piti pari kertaa ihan pysähtyä ihmettelemään kuinka luoja joskus suokaan antejaan.
Itse akti sujui melko, no, neutraalisti: lähäri, ratsastus ja doggyssa herkuttelua, low doggyssa
https://sexpositions.club/positions/316.html maaliin.
Jäin kaipaamaan: aktiivisempaa otetta ja tunnetta hänen puoleltaan. Tuntui että kaikki asennot onnistuu, notkeuttakin vaativat. Mutta kaikki mentiin täysin minun määräämässäni tahdissa. Eikä siinä mitään mutta hieman oli itsellä sellainen pidättyväinen olo kun etukäteen sovittiin melko tarkasti mitä sopii tehdä ja siitä tuli sellainen olo että en uskalla tehdä mitään erikoisempia liikkeitä mitä siinä hetkessä olisi ehkä halunnut tehdä. Ehkä siksikin tietynlainen kiihko aktista puuttui.
Suutelusta (miinus kielarit) oltiin sovittu mutta tapaamisella tuli sellainen olo että se ei kuitenkaan ollut vaihtoehto. En yrittänyt. Vika varmaan minussa, mielestäni hygienia oli kunnossa.
Hyvät turskaveljet, kohdelkaa tätä vielä hentoa kukkasta ja naisenalkua hyvin ja kunnioittavasti. Sitä hän haluaa. Viestinnästä lähtien. Minulla ei ollut mitään ongelmaa viestinnässä toisin kuin jollain muulla täällä. Siitäkin vähän Amélien kanssa juteltiin miten kirjallisessa viestinnässä voi helposti tulla väärinymmärretyksi. Ehdotin kuitenkin että olisi kohteliasta joka tapauksessa vastata jotain vaikka se olisikin kieltäytyminen tapaamisesta. Huonokin vastaus on parempi kuin ei vastausta ollenkaan. Toivottavasti hän toteuttaa sitä jatkossa. On nimittäin itselläkin pari kertaa käynyt niin että on saanut odotella odottelemasta päästyä ja joutunut ajelemaan turhaan jne. kun PT oli tulkinnut viestejäni väärin, siten että sai minusta hyypiön mielikuvan tai vääriä viboja joka tapauksessa. Noissa tilanteissa paras olisi ollut tietää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ettei PT aiokaan tavata minua.
Haluaisin tavata Amélien kyllä uudestaankin, jos vielä kelpaan. Josko toisella kertaa olisi vähän luontevampaa?