SeksiSaitti

Keikkarapsaa Saariselältä - osa 1

Tämä Saariselän keikka on mun ja Annin yhdistettyjen työ- ja lomamatkojen sarjassa kolmas viimetalvisen Levin ja viimekesäisen Saimaan mökkeilyn jälkeen. Tämä on rento tapa reissata, voi tehdä vähän töitä jos huvittaa, valikoiden kirsikat kakun päältä ja lopun aikaa lomailla rennosti.


Päivä 1

Rovaniemen visiitin jälkeen koitti viimein se hetki jota olen odottanut vuoden vaihteesta asti, lähtö kohti Saariselkää. Matka sujui rattoisasti Annin kanssa keskusteluun uppoutuneena ja maisemia ihaillen. Mitä syvemmälle Lappiin tultiin sitä kapeammaksi puut muuttuivat ja sitä lumisemmaksi maisema kävi.

Viimein monen tunnin matkan jälkeen saavuttiin Saariselän pikkuriikkiseen keskustaan ja lähdettiin suunnistamaan kohti meidän majapaikkaa, joka löytyi ilman ongelmia. Ensimmäinen ilta meni asettumiseen, kun käytiin syömässä ja kaupassa, purettiin matkatavaroita ja lopulta vain retkahdettiin väsyneinä sohvalle.

Päivä 2

Aamupäivällä pukeuduttiin sään mukaisesti, napattiin pulkat kainaloon ja käveltiin hiihtokeskukseen. Olen jo kauan haaveillut, että pääsisin laskemaan Kiilopään huipulta alas mutkittelevan parin kilometrin mittaisen pulkkamäen. Kaamosaikaan se on valaistu värivaloilla revontulia imitoiden, mutta nyt alkukeväästä jopa illat ovat jo niin valoisat, että värivalot eivät näy rinteen aukioloaikana.  Olin hieman pettynyt siihen, että mäkeä ei ollut mahdollista kokea pimeässä, mutta en niin paljon että se olisi mitenkään menoa haitannut.

Matka tuolihissillä ylös tunturiin tuntui täysin epätodelliselta, sillä sää oli erikoinen. Oli tyyntä, vain muutama aste pakkasta ja tunturin laki oli pilven peitossa. Ylhäällä ympärillä oli pelkkää valkoista, ja etelän puolella näkyi taivaalla kirkas valkoinen pallo siinä missä aurinko oli pilven peitossa. Ihasteltiin hetki sitä outoa tunnelmaa ja lähdettiin sitten laskemaan pulkalla alas tunturin rinnettä.

Kokemus ei ollut ehkä niin kiva kuin ennalta kuvittelin, sillä paikoitellen reitti oli niin jyrkkä että oli vaikeaa laskea turvallisesti, ja paikoitellen taas niin loiva, että piti kävellä pulkan kanssa. Saatiin molemmat kyllä ihan kunnon lumipesut muutamaan kertaan ja oli pakko pysähtyä pyyhkimään sulavaa lunta kasvoilta ennen kuin pystyi jatkamaan. Päästiin kuitenkin lopulta turvallisesti alas asti ja mentiin rinnekahvilaan takkatulen ääreen kuivattelemaan ja syömään lounasta.

Iltapäivällä oli aika tehdä töitä ja päivä hujahti ohi hetkessä mukavien asiakkaiden kanssa sekä soolona että duona. Asiakaskunta koostuu täällä kivasti sekoituksena matkailijoista ja paikallisista. Kyselyjen määrästä päätellen täällä on merkittävästi rauhallisempaa kuin Levillä, mikä sinänsä oli odotettavissakin, sillä Saariselkä on paljon rauhallisempi paikka kuin Lapin Vegasiksi eräässä rapsassakin tituleeerattu Levi. Toisaalta eipä täällä mitään liukuhihnaa tee mieli tehdäkään kun on niin paljon muutakin tehtävää ja nähtävää, joten tilanne sopii täydellisesti meidän molempien fiilikseen.

Illallemmalla syötiin lakritsajäätelöä saunassa ja käytiin pari kertaa pyörimässä alasti pehmeässä lumihangessa kiljuen ja nauraen. Naapuruston turistit saivat aidon Crazy Finns -kokemuksen sillä molemmilla kerroilla lähistöllä oli ohikulkijoita ja toisella kerralla naapuri tuli jopa ikkunaan katsomaan. Yleisöstä huolimatta aivan mielettömän ihana juttu, se tunne mikä kylmästä lumesta tulee kuumalle iholle on uskomattoman hyvä, enkä muista milloin olisin viimeksi nauranut yhtä paljon.

Saunan jälkeen oltiin molemmat aivan rättiväsyneitä ja jaksettiin juuri ja juuri vielä syödä vähän ennen kuin uni kutsui molempia hyvin nopeasti. Oli niin ihanaa kömpiä sänkyyn kivan päivän jälkeen täydellisen rentoutuneena.

Seuraavien päivien seikkailut jätän keikkarapsan jatko-osaan ja toivotan mitä parhainta maaliskuun alkua lukijoille ❄️❤️