Sebastian Tynkkynen on närkästynyt, kun häntä ei päästetty Britanniaan. Syy oli, että se ei palvelisi yleistä etua. Hänen mielestään sananvapautta rajoitetaan siinä päätöksessä. Tynkkynen toisaalta ajaa voimakkaasti valtioiden oikeutta päättää keitä maahansa päätetää. Mielenkiintoinen ristiriita 
Palaan vielä tähän koska mielestäni ylläolevassa on paha ajatusvirhe joka vaikuttaa tahalliselta, tosin sitaatin syy voi tietysti olla tietämättömyys.
Sebastian Tynkkysen poliittinen linja on ollut ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikassa - ei siinä, että tavallisilta matkailijoilta, liikematkustajilta tai poliitikoilta pitäisi lähtökohtaisesti estää vierailut maahan. Siksi Tynkkysen tapauksessa voidaan sanoa, että hänen poliittinen ajattelunsa ei varsinaisesti kohdistu tällaiseen tilanteeseen johon itse joutui. Hän on puhunut paljon siitä, että valtion pitäisi voida päättää ketkä muuttavat maahan, ei niinkään siitä että ulkomaisia poliitikkoja estettäisiin osallistumasta konferensseihin. Myös kansainvälisessä oikeudessa nämä kaksi on eri asioita ja niitä ei pidä sekottaa.
Vuoden 1951 pakolaissopimus laadittiin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. Sen alkuperäinen tarkoitus oli suojella ihmisiä, jotka pakenivat vainoa Euroopassa. Sittemmin maailmantilanne on muuttunut merkittävästi. Tästä syystä osa poliitikoista – erityisesti perussuomalaisissa mutta myös monissa muissa Euroopan maissa – katsoo, että nykyiset kansainväliset säännöt eivät kaikilta osin vastaa nykytilannetta ja niitä pitäisi uudistaa. Minä nyt en ihan heti keksi mitä keskustelija FortySexN2 tarkoittaa mainitsemallaan "mielenkiintoisella ristiriidalla". Ehkäpä hän itse sen seuraavaksi kertoo?
Vastauksessasi on mielestäni varsin mielenkiintoinen ajatusvirhe. En lähde arvailemaan, onko kyse tietoisesta sivuuttamisesta vai siitä,että asia on ymmärretty väärin.
Et vastaa siihen ristiriitaan, johon viittasin, vaan siirrät keskustelun maahanmuuton ja lyhytaikaisen vierailun väliseen erotteluun. Se ei kuitenkaan muuta itse periaatetta. Britannia käytti suvereenia harkintavaltaansa ja katsoi, ettei Tynkkysen maahantulo palvellut yleistä etua. Juuri valtion oikeutta tehdä itsenäisiä maahantulopäätöksiä ja valvoa rajojaan Tynkkynen on itse korostanut.
Se, että kyse oli poliitikon vierailusta eikä maahanmuutosta, ei poista sitä, että valtio päättää itse, kenet se alueelleen päästää. Britannia teki tässä tapauksessa juuri tällaisen pätöksen. Julkisessa keskustelussa on myös ollut esillä Tynkkysen aiemmat rikostuomiot.
Siksi pidän edelleen mielenkiintoisena sitä, että sama valtion harkintavalta on kannatettavaa silloin, kun sitä käytetään muiden kohdalla, mutta muuttuu sananvapauden rajoittamiseksi heti, kun se kohdistuu häneen itseensä.
Kuten jo aiemmin totesin, tapaus herättää kyllä perustellun kysymyksen päätösten poliittisesta tasapuolisuudesta. Se ei kuitenkaan poista sitä Tynkkysen oman argumentaation ristiriitaa, johon alun perin viittasin.
Tuoreimmat viestit
