SeksiSaitti

Seppo Konttinen - Kari Vitie: "Eri mieltä - Todenpuhuja Kauko Kareen elämä"

Luettu. Hyvin koottu kuvaus toimittajasta, kirjailijasta ja kustantajasta - sekä Kekkosen ja suomettumisen ajan tunnetuimmasta kriitikosta.

Kauko Kare (s.1914) syntyi Kanta-Hämeessä Vesunnin kartanossa, luonnettaan kuvaa mm Hattulan kunnankirjaston lähes alusta loppuun lukeminen jo nuorena. Ylioppilas 1930-luvun alussa, vielä tuolloin kesken jäävien filosofian, latinan, Baltian-, Suomen- ja Venäjän historian opintojen ohella toimittajana mm Kajaani-lehdessä. Valistusajan filosofeja sekä renessansin humanisteja ihailevana nuorena miehenä opintomatka Ranskaan kesällä 1939 jossa poikuus meni kokeneen ranskalaisen naisopiselijan kanssa. Sieltä palattua suoraan Talvisodan rintamalle Lieksaan. Viestimies Kare osallistui Pohjois-Karjalan taisteluihin sekä Kuhmossa r... venäläisten Dolinin hiihtoprikaatin tuhoamiseen. Jatkosodassa 2. Divisioonan viestipataljoonassa korpraali yleni kolmen vuoden aikana ylikersantiksi (Sotapolku.fi:ssä väärä tieto ja kuva) ja tämä ajanjakso oli se, mikä vaikutti eniten loppuelämään. Kauko Kareen toimittajalinjaa sävytti loppuun saakka koettu asevelihenki sekä perinteiset arvot - takinkääntäjää miehestä ei saatu tekemälläkään vaan Kare otti Urho Kekkosen tähtäimeensä jo tämän pääministerivuosina sotien jälkeen. Kauko Kare ei suinkaan ollut ainoa rintamamies jolle entisen isänmaallisen valtiomiehen ulkopoliittinen kääntyminen ja notkeus tulivat vähän liiankin äkkiä.

Luonteeltaan äkkiväärä ja joustamatonkin mies ehti saada useammatkin potkut sanomalehdistä ennen päätymistään freelanceriksi. WSOY:n kustannusvirkailijan sekä Suomalaisen Suomen toimitussihteerin pestit jäivät lyhyiksi joskin henkilökohtaisella tasolla Kareesta pidettiin - Suomalaista Suomea hän sai käyttää vapaana toimittajana vuosikaudet ja myös Urpo Lahtinen pestasi Kareen Nootti-lehden päätoimittajaksi (vastaava esimerkki Lahtisesta myöhemmin oli apu Aarno "Loka" Laitiselle "Tamminiemen pesänkakajien" jälkipyykin seurauksena.)

Kauko Kare kuului Kullervo Rainion, Tuure Junnilan ja Georg C. Ehrnroothin tavoin niihin, jotka Kekkosen Suomessa leimattiin patavanhoillisiksi. Mm "Vodkaa Komisario Palmu"-elokuvassa "äärioikeistolaisen" toimittaja Kosti Kulan esikuvaa ei tarvinnut etsiä kaukaa. Mikäli Matti Oravisto olisi näytellyt Taisto Sinisaloa olisi vasemmalla älähdetty ja Fennada-Filmi asetettu boikottiin. Kareen pamfletti "Tähän on tultu" jonka julkaisemisen rahoitti KOP:n pääjohtaja ja Kokoomuksen v:n 1968 presidentinvaalien Kekkosen haastaja Matti Virkkunen sekä elämänkerta Tahko Pihkalasta eivät niinikään tehneet toimittajasta silloisen poliittisen eliitin suosikkia. Kare teki selväksi, ettei esimerkiksi Yleisradion ohjelmistossa kuulunut demokraattinen ääni. Yhtiön johto suhtautui Kareen mukaan välinpitämättömästi ja ylimielisesti ohjelmistoon suunnattuun arvosteluun ja toivomuksiin eikä sietänyt ikäviä kysymyksiä tai kyseenalaistamista 1960-80-luvuilla. Mm. Matti Tapion "Sodan ja Rauhan Miehet" oli hyllytettynä kaksi vuotta sillä vaikka se osui yksiin Suomen 60-vuotisjuhlien kanssa, se osui ennen kaikkea ja ensisijaisesti lokakuun vallankumouksen juhliin jotka luonnollisesti noteerattiin virallisella taholla päivämäärää 6.12.1917 tärkeämmiksi. Kareen mukaan YLE:ä johdettiin "rintamantakaisesta entisen viholllisen komentopaikasta."

Eri mieltä oleminen ei tuonut Kauko Kareelle poliittista tai taloudellista hyötyä. Lukuisten anomuksien jälkeen valtiovalta myönsi hänelle ylimääräisen lehtimieseläkkeen v. 1984 Kekkosen ollessa jo dementoituneena ja syrjässä. Eläkettä Kare ehti nauttia 12 vuotta kuolemaansa asti v. 1996 81-vuotiaana.