108
« Uusin viesti kirjoittanut Granado tänään kello 07:32:15 »
Kaksoiselämän eläminen on aina välillä melko rasittavaa. Tarkoitan tällä sitä, että pitää koko ajan varoa sanojaan, että ei paljastaisi itsestään näitä ns. pimeämpiä puolia. Tai ei minulla muita erikoisen pimeitä puolia elämässäni ole kuin tämä vuosikymmeniä jatkunut uuttera huorien nussiminen. Tai eihän me täällä lasketa huorissa käymistä miksikään ihmisen piemeäksi puoleksi, mutta tuolla normielämässä täytyy vähän varoa sanojaan. Martan kanssa olen joutunut pyörimään sellaisissa kekkereissä, jotka eivät ole oikein minua varten. On ollut kaikenlaisia syntymäpäiviä, kokoomuslaisten yrittäjänaisten bileitä ja muita kekkereitä, joissa olen tuntenut oloni hieman epämukavaksi. Olen kyllä ihan hyvä seuramies ja osaan esiintyä fiksusti ja tiedän että minusta pidetään, mutta sielun pohjalla on kuitenkin jonkinlainen synkkyys. Olen aina ajatellut tuomari Nurmiota lainaten, että minun tieni kulkee kohdusta hautaan tuhannen huoramurjun kautta. Ja kyllä sellainen jättää ihmiseen aina jonkun jälkensä. On se aika karua, jos nämä minun uudet tuttavuuteni tietäisivät että mitä minä todella mietin ja minkälainen ihminen todella olen. Mutta kaikille meillähän on tietenkin se pimeäkin puolemme, ja sen kanssa on vaan elettävä.
Tämä kaupallisen seksin skene on sellainen, että vain me "sisäpiiriläiset" tiedämme mitä se todellisuudessa pitää sisällään. Kyllä se on ihan turha mennä tuonne "siviilimaailmaan" selittämään mistään hyvinvointipalvelujen ostamisesta. Kyllä siinä seksinostaja saa heti sellaisen leiman otsaansa, että sitä ei helposti puhtaaksi pestä. Olen joskus vähän yrittänyt avata tätä kaupallisen seksin puolta tietämättömille, mutta kyllä siinä saa heti naisten hyväksikäyttäjän, ihmiskaupan mahdollistajan ja vielä pedofiilinkin leiman otsaansa. Saa siinä sitten epätoivoisesti yrittää puhua asiaa puhtaaksi. Se on vaan hyväksyttävä, että kaikista asioista ei kannata mitään puhua. Itse olen menettänyt täysin uskoni siihen, että Suomessa tämä asia mitenkään korjaantuisi. Onhan sitä monikin kaupallisen seksin yrittäjä koettanut, mutta ei siitä mitään hyvää ole seurannut. Espanjasta voisin sanoa sen verran, että siellä bordelleja on ollut kaikissa pienissäkin kaupungeissa ja kylissäkin iät ja ajat, ja ihmiset ovat tottuneet niihin ja koko kaupallisen seksin skeneen. Haastattelututkimusten mukaan espanjalaiset miehet ovat aivan ylivoimaisesti uutterimpia seksinostajia Euroopassa. Eikä niitä äijiä edes tunnu hävettävän seksinostamisensa, vaan he siitä kyllä kehtaavat ihan avoimesti puhua haastattelijoille. Se olisi kyllä hieno olotila Suomessakin, mutta sellaisesta asenneilmapiiristä on kyllä ihan turha haaveilla.