Keikkarapsa 1/2026 | Menomatka & Vantaa[Keikkapäiväkirja on löydettävissä videomuodossa onlyfans-sivuiltani, jos joku sen sellaisessa formaatissa (lisämausteilla) haluaisi nähdä.]
Tällä kertaa keräsin hameenhelmat bussinistuimelle lentokoneen sijaan. En halua lentää vakaumuksellisista syistä ja työn puolesta olen hieman joustanut, mutta sitä pitäisi elää niin kuin saarnaa vai miten se menee. Toki rahaakin säästi (alle satasen, mind you) koska bussina oli FlixBus luotettavine venäläisine kuskeineen. Lähdin kotoa jo 14:00 ottaakseni ensin junan Lublinista Varsovaan ja Varsovassa hyppäsin 18:30 bussiin, joka oli Suomessa seuraavana päivänä 16:30.
Bussin vessa ei toiminut, mutta luojan kiitos kuskit pysähtyivät noin joka neljäs tunti huoltoasemalle. Missään kohtaa en ehtinyt onneksi olla kupla otsassa. Joskus aamuseitsemän aikaan Riikassa taakseni tuli istumaan kaksikymppinen nainen poikaystävänsä kanssa ja kun kallistin istuimeni taaksepäin, ilmoitti nainen minulle, että hänellä on niin paljon tavaraa, ettei tilaa kallistaa tuolia ole. Selitin, että kyseessä on yöbussi, meistä osa on ollut täällä kohta reilu 12 tuntia ja että haluaisin nukkua vielä tunnin verran ennen kuin ulkona on valoisaa ja se on mahdotonta. Tämä ei käynyt siitä huolimatta, että hyllyllä olisi ollut tilaa nostaa ne tavarat pois sylistä. Tätä ei tietenkään kävisi lentokoneessa, mutta maisemat ovat paremmat maata pitkin, joten laitetaan tämä nyt yksittäisten sattumien piikkiin (mun kun pitää vielä jaksaa mennä takaisinkin samaa tietä).
Uskomatonta, mutta totta - nainen jaksoi potkia tuolia KOKONAISEN TUNNIN. Tämän tunnin jälkeen aloin katsomaan vain sarjaa puhelimesta, kun en nukuttuakaan saanut ja siitähän riemu repesi, koska nainen vaati minua nyt nostamaan tuolin, kun en koita enää nukkua. Niin, miksiköhän en. Tässä kohtaa päätin olla kyrpä ja totesin, että minulla ei olisi ollut mitään ongelmaa nostaa sitä tuolia torkkujen jälkeen, mutta minua ei oikeastaan enää kiinnosta olla häntä kohtaan kiva millään tavalla. Luovutin kuitenkin, koska selkä ei tykkää jos on tuollaisessa asennossa enempää kuin on pakko.
Laivalla nautin kaksi hyvää drinkkiä ja ihastelin MyStarrin sisustusta (bussimatkaan kuuluu lautta Tallinnasta Helsinkiin). Helsingistä junailin ensin Vantaalle hakemaan uskollisen työmatkalaukkuni kollegalta ja sen jälkeen toiselle puolelle Vantaata asemiin.
Vantaalla olikin kiire tällä kertaa. Minulla ei ollut aivan kokonaan tyhjä kalenteri, koska kahtena päivänä oli sovittu kuvauksia muiden tuottajien kanssa ja näiden ulkopuolella olin melkein kokonaan buukattu. “Melkein” koska peruutuksia ja ohareitakin riitti. Viime hetken peruutuksetkin vituttavat erityisesti silloin, kun sitä kysyntää olisi ollut ja nyt seisotkin tyhjänpanttina asunnolla taas tunnin hynttyyt päällä. Kahden ja puolen päivän aikana sain kaksi oharia ja viisi peruutusta eli seitsemän sovittua tapaamista, jotka eivät toteutuneet. Se on ihan älytön määrä. Haluan rakentaa erityisesti pääkaupunkiseudulle parempaa vakituisten asiakkaiden verkostoa, koska siellä meno on erityisen tuulista.
Olen ollut koko alkureissun poikkeuksellisen hyvällä tuulella ja uskon, että se johtuu poikkeuksellisen kivoista asiakaskohtaamisista, kasvaneesta kysynnästä ja muista positiivisista sattumuksista, joita tässä matkan varrella on sattunut.
Mutta nyt nukkumaan ja huomenna kohti seuraavaa haastetta.
Tuoreimmat viestit
Hyvitykseksi rosmoilusta sinun tulee ostaa uusi, mielellään silkkinen, kauluspaita.
"
Hc-hommat ei kiinnosta.