SeksiSaitti

Morgan Kane on kyllä hieno nimimerkki. Minulla tulee Morgan Kanesta aina mieleen Oulun yliopiston yleisen historian professori Kyösti Julku 1980-luvulta. Kyösti Julkulla oli synttärit, hän täytti muistaakseni pyöreitä vuosia, ja hän kutsui meidät opiskelijat kotiinsa syntymäpäivänsä iltana juhlistamaan merkkipäivää, kun viralliset juhlallisuudet oli jo ohi. Julku asui Oulun pohjoispuolella Iijoen varressa hienossa talossa jonka hän oli rakennuttanut siihen jokitörmään. Julkun talossa oli suuri kirjastohuone. En ole oikeastaan koskaan nähnyt mitään vastaavan kokoista kirjastoa yksityishenkilöllä. Juotiin kuohuviiniä ja hän esitteli meille kirjastoaan. Se oli kyllä täynnä hienoa ja arvokasta ammattikirjallisuutta. Ihastelin sen suurta ranskankielisen historiankirjallisuuden osiota. Julku kertoi, että oli tehnyt väitöskirjansa Ranskan historiaan liittyen (en nyt muista että mistä aiheesta) ja asunut pitkään Pariisissa ja osasi hyvin ranskankielen.

Yksi kirjaston hyllyrivi oli omistettu Morgan Kaneille. Me vähän ihmeteltiin sitä, ja Julku ylpeänä kertoi että hänellä on 83 ilmestyneestä Morgan Kanesta 82. Eli vain yksi puuttuu. Julku osoitti rivistöstä paikan 62, joka oli tyhjänä. Julku kertoi, että hän oli vuosikausia yrittänyt metsästää sitä mutta ei ollut onnistunut sitä Morgan Kanea löytämään. Julku sanoi, että hän kyllä maksaa hyvin, jos joku sen hänelle toimittaa.

Siihen aikaan ei ollut nettiä eikä näitä mitään hienouksia, joten jonkin juuri tietyn Morgan Kanen löytäminen ei ollut helppoa. Nykyihmisen on varmaan vähän vaikea sitä aikaa ja silloisia haasteita edes ymmärtääkään. Oulussa oli silloin varmaan puolenkymmentä laadukasta divaria ja minä olin niiden vakioasiakas. Olin tehnyt paljon kauppaa näissä divareissa ja tunsin niiden omistajat hyvin. Aloin metsästämään sitä Julkulta puuttuvaa Morgan Kanea. Kerroin maksavani siitä hyvin. Nämä divarien omistajat olivat kuitenkin silloinkin jollakin lailla verkostoituneet ja ainakin tunsivat toisensa hyvin. Eikä siinä kovin pitkään mennyt, kun minulle yksi divarinomistaja soitti, että hän oli löytänyt kyseisen Morgan Kanen Helsingistä ja voisin nyt noutaa sen hänen liikkeestään. No minä vein sen Julkulle professorin työhuoneeseen. Julku oli ikionnellinen ja kiitteli minua kovin. Kerroin että miten olin löytänyt sen, ja hän tarjosi vaivannäöstäni ihan muhkeaa palkintoa. No minä en tietenkään kehdannut enkä halunnut siitä Morgan Kanesta mitään rahaa ottaa vastaan. Ei se minullekaan ollut kovin monta markkaa maksanut. Kieltäydyin kohteliaasti rahasta ja sanoin, että se oli herra professorille vähän kuin synttärilahja. No Julku kiitti sitten synttärilahjastaan ja kaivoi työpöytänsä laatikosta konjakkipullon. Otimme sitten lasilliset laadukasta ranskalaista konjakkia ja poltimme sikarit (Julku oli ketjupolttaja). Minä olin tyytyväinen, kun olin voinut tehdä toisen iloiseksi. Poistuin ja kiittelin hyvästä konjakista ja sikarista. Enpä minä kyllä toista kertaa ole kenenkään professorin kanssa hänen työhuoneessaan konjakista ja sikarista saanut nauttiakaan. Eli kiitos Morgan Kanen .