Kiitos vastauksista!
@meaxx ja Miira N
Tunnen itse useitakin miehiä, jotka harrastavat paljonkin itsereflektiota, mutta usein sitä sanoitetaan lähinnä kaljalla tai saunassa. Mutta siitä huolimatta omakin kokemukseni on että tunnepuolen asioista on usein helpompi puhua naisten kanssa. Tähän vaikuttanevat paljon nuo sukupuoliroolit ja omaksutut miehenmallit.
Viestinnästä on tosiaan peloteltu aika paljon ja itselläni oli taustalla jonkinlainen huoli sen onnistumisesta koska tosiaan panostin aika paljon juuri oikean PT:N löytämiseen. Siinä kohtaa tapaamisen halusi menevän nappiin. Tekstissä hieman karrikoin tuota huolta ajatellen että se on varmasti jotain, mikä resonoi monien kanssa, ja kirjoitinkin toiseen ketjuun, että eihän tämä oikeasti eronnut mistä tahansa muusta ajanvarauksesta mitenkään.
Hieman huvittuneena yleensä yleensä luen PT:iden ohjeistuksia tähän viestintään liittyen, mutta sehän kertoo aika paljon siitä todellisuudesta, missä te elätte. Itselleni kirjoittaminen on aina ollut tapa jäsentää ajatuksia ja kirjallinen viestintä luontevaa. Aikoinaan ensimmäisen liiton kariuduttua tapasin paljon naisia treffipalstojen kautta. Sain vastauksen lähes aina, kun jotakuta naista lähestyin, ja nopeasti yleensä tavattiin jossain kahvilassa. Samaan aikaan suomi24 foorumilla kehiteltiin esoteerisia teorioita siitä, miksi naiset eivät vastaa kenenkään viesteihin eikä heille kelpaa mikään.
Suuri salaisuuteni oli, että kerroin mikä ilmoituksessa herätti huomion ja kysyin jotakin siihen liittyen. Sitten ehdotin että jatketaanko juttua jossain kahvilassa. Joskus kun tätä vallankumouksellista tekniikkaa siellä foorumeilla yritin ehdottaa, sain kuulla kaikenlaisia vaihtoehtoisia selityksiä onnistumisprosentille. En siis juurikaan ihmettele että asiaa saa vääntää ratakiskosta.
@FortySexN2
Huvittava tuo kommentti loppuraporteista.

Tämä oli tällaista tajunnan virtaa, mutta kieltämättä tuotoksessa oli vähän sellainen rakenne.
Hyvä pointti myös tuo "oman mielen tyydyttäminen". Toisaalta, onhan tässä ihan selvää kognitiivista dissonanssia, mutta elämä on myös täynnä asioita, joissa huonoista vaihtoehdoista joutuu valitsemaan vähiten huonon. Pääasia että omien valintojen kanssa pystyy elämään eikä vahingoita toisia. Sekä myös armollisuus muita kohtaan.
Harmillisesti olen nähnyt naistenkin komentavan pikkupoikia että mies ei itke, mutta hyvä vain että nämä vanhat ja toksiset maskuliinisuuden ajatukset pikkuhiljaa muuttuvat, vaikkakin kaikenmaailman Andrew Tatet niitä takaisin tuovat. Mutta silti vahvasti sisäistetyistä käyttäytymismalleista on vaikea päästä eroon ja harmillisesti agressio tuntuu edelleen monille miehille olevan helpompi vaihtoehto minkäänlaiselle heikkoudelle.
Toki itkemisellä tuntuu olevan myös jotain tekemistä hormonitoiminnan tms. kanssa. Muistelen jonkun sukupuolenvaihdosta naisesta mieheksi tehneen ihmetelleen, ettei jossain kohtaa prosessia onnistunut enää niin helposti itkemään vaikka olisi halunnut.
@HarryPotter
Näköjään tänään lähes samaan aikaan oman ketjuni kanssa joku muu kirjoitti juuri tuollaisesta vähemmän onnistuneesta ensikokemuksesta. Foorumilta löytyneet ohjeet auttoivat kuitenkin itseäni todella paljon ja tähän en oikein muuta voi sanoa, kuin että läksyt kannattaa tehdä kunnolla. Juuri tuollaista huonoa kokemusta pyrin itse välttämään ja todella hienosti meni.