SeksiSaitti

Niin, onhan tästä ehtinyt kasvaa pään sisälle mörkö jo kauan sitten. Muistan jo parikymppisenä, miten nololta tämä kokemattomuus tuntui ja miten ahdistava ajatus oli se, että joku nainen voisi huomata sen – vaikka se ei silloin vielä olisi ollut mitenkään erityisen outoa. Yläasteella jo monet luokkakaverit kehuskeli näillä jutuilla, vaikka jälkikäteen ajatellen harva varmaan oli oikeasti tehnyt mitään. Silti se vertailu jäi elämään.

Vuosien myötä tämä on vain vahvistunut, ja välillä käy mielessä, että onko musta kasvanut tässä samalla liian introvertti parisuhteisiin ylipäätään. Toisaalta parisuhteitakin on monenlaisia – ei yhdessä tarvitse olla koko ajan, eikä edes välttämättä asua saman katon alla. Silti ajatus siitä, että joku haluaisi olla mun kanssa intiimisti ilman mitään vaihtokauppoja, olisi se sitten vaikka yhdenyönjuttu, tuntuu tosi isolta ja merkitykselliseltä.

Tunnistan myös sen, että olen aika yliajatteleva ja pohdiskeleva. Se on yksi syy siihen, miksi en ole vielä varannut aikaakaan. Esimerkiksi haluan saada sixpackin paremmin näkyviin, jotta tuntisin itseni itsevarmemmaksi. Ajatus siitä, että jos nainen antaisi kehuja kropasta, voisin ottaa ne aidosti vastaan. Ja kyllähän se ensimmäinen kokemus muutenkin on aika merkityksellinen sen kannalta, miten hommat siitä lähtee rullaamaan ja varmasti ikimuistoinen.

Pornon vähentäminen on ollut myös iso juttu. Tuntuu paljon paremmalta vaihtoehdolta olla ensimmäisellä kerralla niin sanotusti herkillä kuin siinä tilanteessa, ettei meinaa tulla millään. Ilman tätä muutosta tilanne olisi todennäköisesti ollut juuri se.

Mulla on myös se sama, että kun asetan jonkun selkeän aikarajan, pidän siitä kiinni. Viimeisen vuoden aikana nämä asiat on pyörineet mielessä niin paljon, että kaikki muu tekeminenkin on kärsinyt siitä. Kun tähän vielä päälle tuli se, että pari lapsuudesta tuttua kaveria menehtyi viime vuoden aikana, niin siitäkin varmasti syntyi konkreettinen ajatus siitä, ettei kukaan oikeasti tiedä, kuinka paljon aikaa on jäljellä.

Tuota kohtaamista tulee kyllä mietittyä päivittäin. Toisaalta ehkä on ihan hyvä, etteivät kaikki tunteet ole pinnassa sitten hupakon luona.