SeksiSaitti
Seksi ja rentoutuminen => Maksullinen seksi => Aiheen aloitti: Vieras0395 - Elokuu 29, 2022, 07:26:33
-
Muutaman vuoden ajalta on nyt kokemusta pelkkänä kotihuorana olosta ja alkanut ilmetä oireita että tahtoo taas reissuhuoraksi, ainenkin välillä ja pikkasen.
Kotona työskentelemisessä on etunsa. Vaikkapa se ettei ole työpaikasta lisäkuluja, aina on kaikki hepenet käden ulottuvilla, ei tarvitse ajella satoja kilometrejä tai suunnitella keikka-aikatauluja.
Mutta sitten toinen puoli. Tää on mun koti ja kenellä koti olisi aina edustuskunnossa. No minulla pitää olla. Ei vaatekasoja, ei likaisia astioita, ei koirankarvoja, petaa sänky joka aamu...
Ei ole varsinaista työaikaa, tai en osaa jäsentää päivää niin, että erottelisi selkeästi työ- ja muun ajan:
"Moi, voisinko tulla tunnin päästä?" " Öö... oon just kaupassa, koiraa kusettamassa, kampaajalla, viddu en oo aamulla käynyt suihkussa, sovin kaverin näkemisestä, mulle tulee vieraita, ding ding..."
Reissuhuorana muut häiriötekijät puuttuu. Heräät aamulla, käyt suihkussa, laitat itsesi kuntoon, koko päivän saat keskittyä vaan ja ainoastaan vastaanottamaan asiakkaita ihan kybällä ja saat tuntea itsesi ihan oikeaksi huoraksi.
En välttämättä kaipaa pitkiä ajomatkoja, mutta selkeää työminää kaipaan. Kotihuorana olen vähän sikin sokin molempia.
Millaisia kokemuksia/mielipiteitä sinulla on vertailtaessa keikkailua vs. kotona työskentelemiseen?
-
Kiva kirjoitus ja huomiota, palvelun ostajana on ihan sama minulla ottaako pt vastaan kotona tai keikkailee. Keikka hutsut on tietysti helpommin "valmiina" palvelemaan syystä josta kirjoitit.
Mut pyrin yleensä tiedustelemaan ja varaamaan aikaa ajoissa, jolloin kotipesään on ollut hyvä poiketa.
Onhan Hämeenlinna meikäläisen osalta vähän matkan päässä..
Niin lähde mielellään Nina reissuun... tervetuloa tänne Lappeenrantaan 😀
-
Mä pystyn keikkailemaan aika vähän, mutta keikoilla on ihan selvästi erilainen työmoodi päällä kuin mitä se on kotona. Keikoilla mulla on aika selkeät työajat, kotona ei oikeastaan ollenkaan. Keikat myös tuntuu jollain lailla erilaisilta ihan siksi kun ei olla mun kotona, ne on ns. nautraalimpia. Reissaisin mielelläni enemmän, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Kotona en päivystä, vaan sovin tapaamiset hyvissä ajoin ja sovitan muut aikataulut niiden mukaan. Tää on siitä huono, että monet haluaisi varata sen ajan just nyt heti, ja se harvoin onnistuu kun olen usein myöskin kaupassa, kampaajalla, koiraa kusettamassa, golfaamassa tai kavereita näkemässä. Se että varsinaisia työaikoja ei ole, voisi kai tuntua joistain stressaavalta. Omalla kohdalla näin ei ole päässyt käymään, mutta varmaan jos joskus alkaa tuntua että oon töissä aamusta iltaan, niin sit alan päivystää enemmän vain tiettyinä aikoina.
-
Hyviä havaintoja ja nostoja Ninalta! Nuo Ninan "kotikonttoria" koskevat havainnot tunnistaa varmaan jokainen kotonaan töitä kokonaan viimeisen pari vuotta tehnyt etätyöläinen työstä ja ammatista riippumatta. Haasteena on juuri tuo, että kotona työskennellessä työ- ja vapaa-ajan välisestä rajasta tulee ajan mittaan aika häilyvä. Erityisenä haasteena on se, että työmoodia ei saa helposti katki, kun ei "lähde töistä pois". Työmoodi jää päälle ja ajatuksiin ja sitä on tavallaan koko ajan töissä ja työt ovat kotona mielessä ihan eri tavalla kuin silloin, kun oli erillinen toimisto.
Ja työajatus ei työpäivän aikanakaan katkea tauoilla. Aamulla heräät, kävelet sängystä kolme metriä aamiaispöytään, siitä siirryt parin metrin päähän työpöydän ääreen ja siitä taas sitten parin metrin päähän lounaalle ja taas takaisin parin metrin päähän työpöydän ääreen... Tai saattaa olla, että ruokapöytä on myös työpöytä, ettei siirtymiä ole edes sen vertaa. Ja sitten iltaisin vaikka laittaisit leffan pyörimään, työpaikka näkyy siitä sohvalta ja heti palaa mieleen, mitä työjuttua pitäisi tehdä... Ja sitten heti leffaan päälle tekee sen, ettei nukkumaan mennessä jää pyörimään mieleen. Lomalla on ihan pakko päästä kauas kotoa, kun muuten sitä on lomallakin työpaikalla. Eli sanalla sanoen kodin jatkuva ja laajamittainen käyttäminen työpaikkana (erityisesti jos ei ole erillistä työhuonetta) tietyllä tavalla "saastuttaa" kodin.
Joo, työpaikka kotona ei ole pelkkää plussaa, on siinä huonotkin puolensa.
-
Hyvä avaus. Itse suosin yleensä keikkailevia hupakoita, mutta käynkin lähinnä ulkkareilla, jotka ei käytännössä muuta teekään Suomessa kuin keikkailee. Eehkä joskus sellainen kotilieden pieni lämpö olisi paikallaan, kyllä, vaihtelu myös virkistäisi.
Mutta jos vastaus pitäisi lukita, niin mieluummin keikkanainen. Preferoin yleensäkin tässä lajissa mahdollisimman pitkälle vietyä tuoteajattelua. Sovitaan jutut etukäteen, tiedetään millaista pakettia haetaan ja jos sitä ei saada, ei toisteta kuviota. Etsitään vain helmet. Tärkeää on, että pt on hommaansa keskittynyt ja täydessä tällingissä kun kohdataan, kämpän sopii olla geneerinen airbnb-viritys, niin mihinkään ylimääräiseen ei mene huomio. "Panemaan on tultu", tätä muistutan aina itselleni. Tältä pohjalta onkin hyvin vedetty jo yli kymmenen vuotta.
-
Mulla on helppo homma kolmiossa, asiakas näkee vain eteisen, vessan ja hutsuiluhuoneen. Ja mulla on puhelinaika 7 - 10, jolloin otan varauksia sille ajalle joka mulle sopii. En koskaan päivystä.
En kaipaa reissuhutsuilua, se oli sillloin kivaa, se rooli, moodi, jossa oli viikon. Nyt on jopa parkkipaikka herrojen kaaroille erikseen. Helppoa ja mukavaa 🙋♀️
-
En kaipaa reissuhutsuilua, se oli sillloin kivaa, se rooli, moodi, jossa oli viikon.
Tuota juuri tarkoitin, reissussa saa olla koko ajan tuossa moodissa ja sitä kaipaan.
Kotona/kotipaikkakunnalla ollessa olen koko ajan väärässä paikassa löysäilemässä, kun pitäisi olla steikkarit jalassa valmiina toimimaan.
-
En kaipaa reissuhutsuilua, se oli sillloin kivaa, se rooli, moodi, jossa oli viikon.
Tuota juuri tarkoitin, reissussa saa olla koko ajan tuossa moodissa ja sitä kaipaan.
Kotona/kotipaikkakunnalla ollessa olen koko ajan väärässä paikassa löysäilemässä, kun pitäisi olla steikkarit jalassa valmiina toimimaan.
Tuohon dilemmaan on helppo ratkaisu. Hommaat kodin läheltä panoluukun jossa käyt töissä. Olet fyysisesti lähellä kotia, steikkarit ja korkkarit ovat nätissä järjestyksessä luukun kaapeissa, hepenet ja pitsit voi kuivata muualla kuin oman kodin tiloissa (mummo ei järkyty vieraillessaan sun kotona)..
-
Kaipa se on niin, että ihminen haluaa vaihtelua elämäänsä tavalla tai toisella. Ei muuta kuin reissulaukku pakkaukseen ja menoksi, sitten sitä taas huomaa haluaako olla edelleen reissuhuorana vai kotihuorana.
No minulle kelpaa molemmat kotihuora tai reissuhuora, kunhan molemmissa homma toimii :drinking:
-
Tuohon dilemmaan on helppo ratkaisu. Hommaat kodin läheltä panoluukun jossa käyt töissä. Olet fyysisesti lähellä kotia, steikkarit ja korkkarit ovat nätissä järjestyksessä luukun kaapeissa, hepenet ja pitsit voi kuivata muualla kuin oman kodin tiloissa (mummo ei järkyty vieraillessaan sun kotona)..
No mummot on kyl heittäneet jo lusikat nurkkaan ;D
Niemenomaan en halua olla fyysisesti lähellä kotia, kun samalla lailla kotikaupungissaan sähläisi kaikkea muuta.
Vaan ensi viikolla Björneborgiin, eli Hämeenlinnan jälkeen Suomen toiseksi parhaaseen kaupunkiin.
-
Ensimmäiset pari vuotta tein aika pitkälti vain "kotihuorana" (joskaan kotona en ole koskaan asiakkaita vastaanottanut, mulla on sitä varten vuokrattuna toinen asunto) ja huomaan, että kotikunnalla alkaa helposti laiskottamaan. Ennen oli auto ja työkämpälle pääsi nopeasti, nyt joutuu menemään julkisilla ja siihen menee 40min/suunta... vaikea enää kerätä motivaatiota lähteä takaisin töihin, jos on jo kerran tullut kotiin.
Suosittelen kuitenkin keikkailua! Silloin on ns. "työmoodi" päällä, pysyy sellainen hyvä kiima koko päivän kun on varannut itselleen jonkun kivan kämpän ja mukana on vain kuumia asuja ja alusvaatteita, eikä kalenterissa ole mitään muuta hoideltavaa kun sovitut asiakkaat. Oon kokenut, että muissa kaupungeissa keikkailu on paljon tuottoisampaa myös. Kotikaupungissa on vakkarit, mutta toisissa kaupungeissa sitä on harvinainen herkku, ja silloin ne tyypit, jotka haluaa mua nähdä ottaa asiakseen sopia treffit.
Nykyään pyrin tekemään aina vähintään pari reissua kuukaudessa! Tulot on nousseet ja tyytyväisyys töissä on noussut omalla kohdalla :)
-
Siis näin vuonna 2022, pitäisi kysyä koiralta.
-
Tuohon dilemmaan on helppo ratkaisu. Hommaat kodin läheltä panoluukun jossa käyt töissä. Olet fyysisesti lähellä kotia, steikkarit ja korkkarit ovat nätissä järjestyksessä luukun kaapeissa, hepenet ja pitsit voi kuivata muualla kuin oman kodin tiloissa (mummo ei järkyty vieraillessaan sun kotona)..
No mummot on kyl heittäneet jo lusikat nurkkaan ;D
Niemenomaan en halua olla fyysisesti lähellä kotia, kun samalla lailla kotikaupungissaan sähläisi kaikkea muuta.
Vaan ensi viikolla Björneborgiin, eli Hämeenlinnan jälkeen Suomen toiseksi parhaaseen kaupunkiin.
Onneksi olkoon Pori. Maailman ihastuttavin ja suloisin pikku kaunotar vierailee siellä.
-
^
Rivien välistä voi lukea, että luojan kiitos, että se menee Poriin, eikä tule ihmisiä tänne Ouluun kiusaamaan ;D
Vaan ei kannata nuolaista ennen kun tipahtaa, minulla on tuttujen tukikohta vielä Viitasaarella, tienviitassa lukee Oulu 230 km, niin sieltä käsin saatan singahtaa Ouluunkin.
-
Tuohon dilemmaan on helppo ratkaisu. Hommaat kodin läheltä panoluukun jossa käyt töissä. Olet fyysisesti lähellä kotia, steikkarit ja korkkarit ovat nätissä järjestyksessä luukun kaapeissa, hepenet ja pitsit voi kuivata muualla kuin oman kodin tiloissa (mummo ei järkyty vieraillessaan sun kotona)..
No mummot on kyl heittäneet jo lusikat nurkkaan ;D
Niemenomaan en halua olla fyysisesti lähellä kotia, kun samalla lailla kotikaupungissaan sähläisi kaikkea muuta.
Vaan ensi viikolla Björneborgiin, eli Hämeenlinnan jälkeen Suomen toiseksi parhaaseen kaupunkiin.
Mikä on toisex paras kaupunki? :headbang:
-
No höh, en sano Lahti. Oulu ja Kuopio on kiva ja niin Lappeenranta. Ite syntynyt Lahessa ja Sokkarilla aina ostoksilla, mutta suku on Viipurista ja osa jäi Lappeenrantaan, mistä minulla oli eka poikakaverikin, mutta vaan kirjeitse.
-
No höh, en sano Lahti. Oulu ja Kuopio on kiva ja niin Lappeenranta. Ite syntynyt Lahessa ja Sokkarilla aina ostoksilla, mutta suku on Viipurista ja osa jäi Lappeenrantaan, mistä minulla oli eka poikakaverikin, mutta vaan kirjeitse.
:drinking:
Lappeenranta!! Kiitos Nina!
Ja tervetuloa..... :blowjob: :wanker:
😉
-
Aikoinaan kun keikkailin, oli ylivoimaisesti tuottoisin paikka Lahti. Kuvaa oli kaikkialla, etenkin Vaasan saaristossa 🤣
-
Oli kyllä kiva keikka Porissa. Ohareita sattui yksi ja yksi peruutus tutun asiakkaan sairauden vuoksi. Ei tarvinnut ajankulukseen yksinään rullailla steikkareta ylös alas. Tulen taas sitten, kun pitkät varpaat näkyy nurkan takaa.
Vähän tässä jo pääsi innostus reissailuun iskeä, vaikka Hämylinnaa en kyllä hylkää, enkä ihania kikkeleitä täällä. Hesellä saattaa nyt tulla löysät housuun, mutta ensi viikolla tuun maistamaan, onko teillä siellä samanlaiset majoneesit kun meillä :blowjob:
-
^
Hämylinnat sulla on perseessä.
Tuu tänne etelään, missä kunnon miehet majailee.
Mähän olen tietysti piilossa jossain puumajassa, mutta ne kaikki muut tosi äijät.
-
^
Hämylinnat sulla on perseessä.
Tuu tänne etelään, missä kunnon miehet majailee.
Mähän olen tietysti piilossa jossain puumajassa, mutta ne kaikki muut tosi äijät.
Niin joo siellä mökkelissä ;D Hei sellanen pikku toivomus olisi Heselle, että ei ihan niin paljon majoneesia yhteen satsiin, kun joku raja silläkin, paljon pystyy kerralla nielemään. Hesen satseissa on aina koko naama soosissa.
-
Reissuhuorana olo on kyllä aika mukavaa😎
-
Sekä että paras! Ihanaa olla kotona ja ihanaa lähteä myös tuulettumaan. Totta kyllä tuo, että reissussa helpompi keskittyä ja pystyy ehkä ottamaan useammankin asiakkaan, kun taas kotona on niin paljon kaikkea muuta hommaa...
-
Muutaman vuoden ajalta on nyt kokemusta pelkkänä kotihuorana olosta ja alkanut ilmetä oireita että tahtoo taas reissuhuoraksi, ainenkin välillä ja pikkasen.
Kotona työskentelemisessä on etunsa. Vaikkapa se ettei ole työpaikasta lisäkuluja, aina on kaikki hepenet käden ulottuvilla, ei tarvitse ajella satoja kilometrejä tai suunnitella keikka-aikatauluja.
Mutta sitten toinen puoli. Tää on mun koti ja kenellä koti olisi aina edustuskunnossa. No minulla pitää olla. Ei vaatekasoja, ei likaisia astioita, ei koirankarvoja, petaa sänky joka aamu...
Ei ole varsinaista työaikaa, tai en osaa jäsentää päivää niin, että erottelisi selkeästi työ- ja muun ajan:
"Moi, voisinko tulla tunnin päästä?" " Öö... oon just kaupassa, koiraa kusettamassa, kampaajalla, viddu en oo aamulla käynyt suihkussa, sovin kaverin näkemisestä, mulle tulee vieraita, ding ding..."
Reissuhuorana muut häiriötekijät puuttuu. Heräät aamulla, käyt suihkussa, laitat itsesi kuntoon, koko päivän saat keskittyä vaan ja ainoastaan vastaanottamaan asiakkaita ihan kybällä ja saat tuntea itsesi ihan oikeaksi huoraksi.
En välttämättä kaipaa pitkiä ajomatkoja, mutta selkeää työminää kaipaan. Kotihuorana olen vähän sikin sokin molempia.
Millaisia kokemuksia/mielipiteitä sinulla on vertailtaessa keikkailua vs. kotona työskentelemiseen?
No noita samoja fiiliksiä.
Keikkakupla kuvaa hyvin varmaan noita mun turneita. Sitä kun saa keskittyä vaan huoraamiseen, ja kaiken muun voi unohtaa. Se on oikeesti rentouttavaa, ja ihan oma maailmansa.
Viime turneelta kun tulin ns. hieman siviilielämän pakosta takaisin kotiin, aikaisemmin kuin oikeasti oisin halunnut, niin oli ihan pettynyt olo kun siitä keikkakuplasta piti palata arkeen niin nopsaan...oisin voinu jatkaa viikon vielä hyvällä draivilla ja horo-flowssa.
Noi on noita keikkailun hyviä puolia, mutta käytännössäkin siihen ajaa se, ettei omassa kodissaan (kuten mä teen), voi liukuhihnata ihan vapaasti rajattomasti. Noh toki ei kaikki keikkamajoituksetkaan sitä salli. Mutta mä rakastan liukuhihnaa, ja sitä tekisin ihan kaikkein mieluiten. Kotona se ei onnistu, tarttee aina himmailla.
Mutta oon molempia, kotihuora ja reissuhuora, tai vaan huora nyt ylipäätään. ;D
-
Kotihuorat ovat jotenkin lutuisia. Nukkuvat siinä romantiikan nihkeydessä yönsä, jossa ovat olleet turskien lihanpalana kahdeksan tuntia.