SeksiSaitti

Mulle lahjan antaminen tuntuu hankalalta: vaikka tiedostan, että se voi olla pelkkä kohteliaisuus tai osa leikkimielistä vuorovaikutusta, huomaan silti itse liittäväni siihen helposti ylimääräistä painolastia. Se tuo mukaan tunnelman jostain henkilökohtaisemmasta, ehkä jopa velvoittavasta – ikään kuin asetelma muuttuisi vähän, vaikka en haluaisi sen muuttuvan.

Olen ehkä herkkä sille, jos asiakassuhteen rajat alkavat hälvetä. En tarkoita, että niin oikeasti tapahtuisi, mutta pienet eleet – kuten lahja – saattavat minulle itselleni symboloida siirtymää toiseen tunnelmaan, sellaiseen jossa en tunne oloani enää yhtä selkeäksi tai kevyeksi. Mulle seksipalvelut on nimenomaan palvelusuorite sen fyysisessä mielessä.

Kokemus on siis subjektiivinen ja varmasti enemmän mun pään sisäinen juttu kuin mikään todellinen ongelma, mutta se vaikuttaa mun tapaan kohdata palvelu ja pitää se mahdollisimman yksinkertaisena ja kevyenä.

Vastaavasti itseäni kiehtoo taas itselle vieras vastakkainen lähestymistapa. Tajuan kyllä, että monille lahja voi olla luonnollinen osa kohtaamista – ele, joka tukee sitä illuusiota tai tunnekokemusta, jota palvelun aikana haetaan. Että ei olla vain transaktion äärellä, vaan ollaan hetki jonkinlaisen yhteyden tai leikillisen läheisyyden tilassa. Ja tämä voi olla ihan vilpitöntä, jopa hoitavaa molemmille.

Tällaisessa dynamiikassa lahja ei ehkä ole vain esine, vaan osa yhteistä roolileikkiä – ele, joka ylläpitää tiettyä tunnelmaa, tarinaa tai illuusiota kohtaamisesta. Tiedän, että monille tämä on olennainen osa kokemusta, ja varmasti se voi tehdä palvelusta merkityksellisemmän tai lämminhenkisemmän.

Mutta itse huomaan, etten ehkä osaa heittäytyä siihen tarinaan ilman, että alan kyseenalaistaa omaa motivaatiotani tai tulkita eleitä liikaa. Siksi saatan pitää vähän etäisyyttä kaikkeen, mikä voisi hämärtää sitä selkeää, rajattua kehystä, jota itse kaipaan. Kun löydän hyvän vakkarin, pyrin rakentamaan luonnollisen ja turvallisen yhteyden, ja vaalimaan sitä. Ääriesimerkkinä tämänhetkinen vakkari tarjoaa intensiivistä gfe:tä, mutta tapaamisemme noudattavat tervehdyksiä ja satunnaisia kehuja lukuunottamatta, samaa sanatonta kaavaa.

Lopulta ehkä lahjan antaminen tai siitä pidättäytyminen heijastaa syvemmällä tasolla sitä, millä tavalla asiakas hahmottaa suhteen merkityksellisyyden ja rajat. Niille, jotka hakevat emotionaalista kontaktia tai hetkellistä intiimiyden illuusiota, lahja voi olla luonteva osa vuorovaikutusta – ele, joka vahvistaa tarinaa läheisyydestä ja vastavuoroisuudesta. Se ei ole vain materiaa, vaan osa yhteistä näyttämöä, jossa kumpikin on roolissaan ja jakaa jotain enemmän kuin pelkän transaktion.

Toisille taas kohtaaminen on puhtaasti kehollinen ja rajattu, ja he kokevat tarvetta suojella tuota selkeyttä. Lahja tuo siihen symbolisen kerroksen, joka sekoittaa rajat ja herättää kokemuksen henkilökohtaisesta velvoittavuudesta tai tunnetason siirtymästä – vaikka ele itsessään olisi vilpitön. Näille asiakkaille lahjan antaminen ei ole vain pieni ele, vaan askel kohti jotain, jota he eivät halua tai osaa kantaa.

Taustalla on siis erilainen suhde illuusioon: toiset haluavat elää sen sisällä hetken ja löytää siitä lohtua, toiset taas pyrkivät minimoimaan illuusion ja säilyttämään kokemuksen mahdollisimman neutraalina ja hallittuna. Lahja symboloi näitä valintoja: toisille se on osa merkityksellisyyttä, toisille riski sekoittaa selkeät rajat. Tämä ei tee kummastakaan tavasta parempaa – ne vain kumpuavat eri tarpeista, odotuksista ja psykologisista valinnoista.