SeksiSaitti
Keskustelua paikkakunnittain => Helsinki/pääkaupunkiseutu => Aiheen aloitti: Vieras0076 - Toukokuu 04, 2020, 18:05:41
-
Huomasin naapurissa itselle uuden ilmoituksen. Otsikolla: 18v Suomalainen tyttö UUSIMAA
Tarkemmin aidon oloisia kuvia katseltuani huomasin toisesta kuvasta kädessä viiltelyarpia.
Eipä ole aiemmin tullut vastaan tuollaisia arpia hupakolla. Noi ainakin itsellä olisi häiriöksi ja veisivät ajatukset pois seksistä.
Mitäs mieltä muut ovat aiheesta, häiritseekö muita?
-
Ovatko ne häiriöksi ulkonäöllisistä syistä vai viiltelemisen vuoksi?
Lapset/nuoret purkavat joskus pahaa oloaan viiltelemällä, kun keinoja ja mahdollisuuksia ei muuhun ole. Aikuisena se saattaa järkyttää itseäänkin, miten siihen on joskus kyennyt. Ei se silti huonoa hutsua tee.
-
Jos aikaisemmin ahdistuksenhallintakeinona ollut ainoastaan viilteleminen ja tilalle nyt tullut seksi🤔 mene ja tiedä. Lotta tuossa mainitsikin, että ei kaikki ole siitä ylpeitä enää aikuisena. Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin ei haittaisi ulkonäöllisesti syystä. Jokaisella meillä on historiamme
-
Ovatko ne häiriöksi ulkonäöllisistä syistä vai viiltelemisen vuoksi?
No eihän nuo esteettisestikkään kauniita ole, mut enemmän tuo viiltely ajatuksena ei miellytä.
Ja tosiaan vie ilkeästi ajatuksia siihen suuntaan, joka ei ainakaan itseä kiihota yhtään.
Voi olla palveluasenteeltaan ihan ykkönen... täs vois tosin olla, että sekään ei auttais mun kans jos noi arvet on erehtynyt näkemään.
Joskus miehellä nähnyt massiivisen hihatatuoinnin ja tarkemmassa tarkastelussa sieltä paljastui viiltelyarvet myös. Onkohan noiden arpien piilottaminen vaikka tatuoinnilla isokin rasti?
-
Vajaa 12 % nuorista on viillellyt joskus, että eipä siitä hirveästi kannata mitään päätellä. Monet muutkin asiat seksityöntekijän elämässä/menneessä elämässä voisivat viedä asiakkaalta halut, mekin kun olemme ihan tavallisia ihmisiä.
-
^ Jos seksi olisi ahdistuksen hallintakeino, niin eihän sitä myydä tarvitsisi vaan voisi ihan ilmaiseksi pyllistellä ympäriinsä. Väittäisin rahasta pyllistelyn usein lievittävän ahdistusta, kun ei ainakaan talousasiat paina niin pahasti.
Monella voi olla samoja arpia sisäisestikin. Arvet myös haalenevat - iholtakin, vuosien saatossa. Tatuoinneilla voi kyllä peittää isojakin arpia, mutta nopeammin se tatuointi silmiin osuu kuin arvet.
Jos toisten vanhat arvet on kova turnoff, ehkä voisi pohdiskella mikä itsellä se syy siihen on.
-
^^^^
Mä en lähtis vetään mutkia suoriks ja ajattelemaan että "Jos aikaisemmin ahdistuksenhallintakeinona ollut ainoastaan viilteleminen ja tilalle nyt tullut seksi". Voi olla ettei asioilla ole mitään yhteyttä... Ehkä ylipäätään pitkälle menevät päätelmät jostain toisesta ihmisestä vain yhden asian perusteella on aika heikolla pohjalla.
Lotta hyvin kirjoitti, ei tuohon ehkä ole lisättävää. Hmm... Ehkä sen kuitenkin että ei tee huonoa hutsua eikä huonoa ihmistä. Ihmisiä me kaikki ollaan, ja kuten Paavi kirjoitti, kaikilla meillä on historiamme.
-
Monella voi olla samoja arpia sisäisestikin.
Tää on niin totta! Mä olen tosi arpinen vaikkei kaikkia arpia nää ulkopuoliset mun ihossa.
-
Jos seksi olisi ahdistuksen hallintakeino, niin eihän sitä myydä tarvitsisi vaan voisi ihan ilmaiseksi pyllistellä ympäriinsä. Väittäisin rahasta pyllistelyn usein lievittävän ahdistusta, kun ei ainakaan talousasiat paina niin pahasti.
Näin ja onhan myös syöminen yksi keino hallita ahdistusta, mäkin just söin ja syön useinkin jopa viisi kertaa päivässä. Seksi myös on todella kivaa. Jos sitä harrastaa paljon ja vaikka tekee työkseen, niin ei siihen mitään diagnoosia tarvitse.
-
ja syön useinkin jopa viisi kertaa päivässä.
Monta kertaa päivässä on hyvä. Tuo nyrkkisääntö sopii moneen asiaan.. 😉
-
^^^^
Mä en lähtis vetään mutkia suoriks ja ajattelemaan että "Jos aikaisemmin ahdistuksenhallintakeinona ollut ainoastaan viilteleminen ja tilalle nyt tullut seksi". Voi olla ettei asioilla ole mitään yhteyttä... Ehkä ylipäätään pitkälle menevät päätelmät jostain toisesta ihmisestä vain yhden asian perusteella on aika heikolla pohjalla.
Lotta hyvin kirjoitti, ei tuohon ehkä ole lisättävää. Hmm... Ehkä sen kuitenkin että ei tee huonoa hutsua eikä huonoa ihmistä. Ihmisiä me kaikki ollaan, ja kuten Paavi kirjoitti, kaikilla meillä on historiamme.
Okei, nyt kun luin ton itekin niin en ihan noin karrikoiden sitä meinannut 🙈. Muilla hyviä pointteja
-
Kuin tuoreita arpia? Jos vanhoja ja parantuneita niin ei ongelmaa, mut vertavuotavat voi vähän ahdistaa. Tuttavapiirissä on eräs nainen joka teininä oli päätynyt helpottamaan tuskaa viiltelyllä. Arvet on jäänyt nyttemmin lukuisten tatuointien piiloon ja kaikinpuolin vahvan ja tasapainoisen oloinen henkilö nykyään👍
-
^Taisi jo poistaa ilmonsa, ehkä tästä keskustelusta johtuen... jos niin sori :)
Olivat kuvan perusteella parantuneita.
Jos toisten vanhat arvet on kova turnoff, ehkä voisi pohdiskella mikä itsellä se syy siihen on.
Ja normiarvet ei mua haittaa millään lailla, itsensä satuttamiseen tarkoitetut haittaa.
-
Jos toisten vanhat arvet on kova turnoff, ehkä voisi pohdiskella mikä itsellä se syy siihen on.
Jep.
Tosi kurjaa, jos tän keskustelun takia ilmonsa poisti. Tosi kurjaa myös, jos tän keskustelun innoittamana kaiken maailman idarit ottivat yhteyttä tarjoten mielipiteitään hänen kehostaan ja psyykkeestään. Toivottavasti ei.
Arpia on monilla, toisista ne säröt näkyy päälle ja toisista ei, mutta sen perusteella, että joskus on ollut jotain ei tosiaan kannata hirveästi tehdä oletuksia mihinkään suuntaan.
-
Jos toisten vanhat arvet on kova turnoff, ehkä voisi pohdiskella mikä itsellä se syy siihen on.
Itselle ainankin voisin kuvitella turn-offin johtuvan siitä, että ajattelisin liikaa käyttäväni hyväkseni ihmistä jota maailma on jo tarpeeksi riepotellut. Vaikka näin ei olisikaan, niin silti jo ajatus siitä saisi suorituksen sakkaamaan.
-
Jos toisten vanhat arvet on kova turnoff, ehkä voisi pohdiskella mikä itsellä se syy siihen on.
Itselle ainankin voisin kuvitella turn-offin johtuvan siitä, että ajattelisin liikaa käyttäväni hyväkseni ihmistä jota maailma on jo tarpeeksi riepotellut. Vaikka näin ei olisikaan, niin silti jo ajatus siitä saisi suorituksen sakkaamaan.
Tässä on nyt useita mielestäni aivan virheellisiä ajatuksia... Ensinnäkin, eihän seksin ostaminen ole seksityöntekijän hyväksikäyttöä..? Minä ainakin myyn mielelläni seksiä. Se on kivointa työtä, mitä olen koskaan tehnyt. Ja olen tehnyt töitä koko ikäni. Eihän hieronnan ostaminenkaan ole hierojan hyväksikäyttöä..? Toisekseen, vähintään joka viides suomalainen kokee masennuksen elämänsä aikana. Siihen lisäksi kaikki muut diagnoosit päälle. Viiltelyyn päätynytkään ei välttämättä ollut toki masentunut, ehkä vain ahdistuneisuushäiriöinen. Jos haluat ostaa seksiä sellaiselta, jota maailma ei ole riepotellut, niin... sun vaihtoehtosi on vetää käteen. Sori. ;D
-
Mä näkisin viiltelyn tosi saman tyyppisenä ilmiönä kuin syömishäiriöt. Molemmissa kyse tavasta kontrolloida elämää tilanteessa, jossa elämä tuntuu kontrolloimattomalta. Molemmat tyypillisiä tyttöjen/nuorten naisten tapoja, siinä missä poikien aggressio helpommin kääntyy ulos ja näkyy, tytöille on tyypillistä just tällainen itseen kohdistuva toiminta.
Syömishäiriöstä ei jää näkyviä jälkiä, viiltelystä jää. Mutta molemmista on ihan yhtälailla mahdollista toipua ja tulla vähintään yhtä vahvaksi kuin kuka tahansa keskiverto kulkija.
Ylipäätään mielenterveyden ongelmiin kohdistuvaa stigmaa ja häpeää olisi hyvä purkaa. Niin iso osa meistä kohtaa jotain sen puolen haasteita elämässään (burn out, masennus...) ja häpeä, vaikeneminen ja väärät ennakkoluulot ei millään lailla auta asiassa.
-
^^ Anniinalta tosi hyviä pointteja. Tän haluisin nostaa etenkin:
Ensinnäkin, eihän seksin ostaminen ole seksityöntekijän hyväksikäyttöä..? Minä ainakin myyn mielelläni seksiä. Se on kivointa työtä, mitä olen koskaan tehnyt.
Juuri näin! :)
-
^^^ Ei olekkaan, mutta siitä tulisi sellainen fiilis ja se riittäisi.
-
^ No, ehkä nyt kun me olemme valistaneet sinua, niin sitä fiilistä ei tulekaan. ;D Voit keskittyä juuri siihen hetkeen, toisen ihmisen läsnäoloon tai vaikkapa niihin tisseihin...
-
^juurikin näin 😎
-
Toinen tarttuu veitseen, toinen pulloon. Niinkuin toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin. Toisilla vain pienempi palkka on..."
Siis älkää vanhoihin juttuihin takertuko, vaikka ne näkyvillä ovat vielä tänä päivänä. Kohdatkaa ihminen ihmisenä, tänään, tässä hetkessä. Aina hyvässä hengessä. Ystävänä.
-
Jos nyt tämän yhden kerran kirjoitan jotain vakavaa niin nuorisotyössä tuli nähtyä kuinka yleistä tämä on ja mullakin on vanhoja arpia käsivarressa. Olin murrosikäinen ja ahdisti ihan helvetisti. Purin pahaa oloa mm.viiltelemällä. Se tuntui silloin hyvältä ja ainoalta ratkaisulta. En osannut puhua tunteistani eikä ollut ketään kelle puhua. Tämä vaihde kesti jonkin aikaa kunnes löysin urheilun ja kirjoittamisen joka vapautti minut olemaan juuri sellainen kuin olen.
Moni ihminen piilottelee arpiaan, häpeää tai pitää itseään sairaana ja niiden ilme kirkastuu kun niille sanoo "mä ymmärrän. ei tossa oo mitään outoa." Sit vaan kertoo oman kokemuksensa.
Tietysti jos hupsulla näen vanhoja, itseaiheutettuja arpia niin en mainitse niistä mitään. Ei kuulu minulle. Pidän sitä normaalina asiana että aina ei oo helppoa.
Olen myös ymmärtänyt että arvet voivat olla joillakin ihmisillä merkki nautinnosta mutta näistä leikeistä tiedän yhtä paljon kuin muurahaisen sielunvaelluksesta.
-
Ovatko ne häiriöksi ulkonäöllisistä syistä vai viiltelemisen vuoksi?
Lapset/nuoret purkavat joskus pahaa oloaan viiltelemällä, kun keinoja ja mahdollisuuksia ei muuhun ole. Aikuisena se saattaa järkyttää itseäänkin, miten siihen on joskus kyennyt. Ei se silti huonoa hutsua tee.
Ei mahdollisesti tee huonoa hutsua, eikä varsinkaan jos jäljet vanhat. Se aika elämästä eletty ja siitä selvitty ja menty eteenpäin. Tietysti ihan tuoreet arveet viestii kyllä huonosta olosta, onko sitten silloin huoraaminen se paras vaihtoehto...ehkä ei ihan vielä silloin. Mutta kaikki ovat yksilöitä, tällä duunilla voi olla myös niitä positiivisia vaikutuksia mielialaan :)
Mutta mä ymmärrän kyllä että asiakkaille toi voi olla turn-off jo ihan visuaalisella tasollakin. Onhan tatskatkin joillekin ehdoton no-no.
-
Olipas ihania kommentteja :) Toivottavasti se nuori nainenkin luki nämä. Elämän riepottelujen jälkeen on nimittäin melko raskasta kohdata sitä, että jotkut karttelevat niiden riepottelujen vuoksi. Lifti kirjoittikin hienosti häpeästä yms.
Sitten kun tulee ikävuosia ja elämänkokemusta lisää, huomaa että niitä riepotteluja on ollut monella ja sattuu sitä ns. paremmissakin piireissä - vaikka ei välttämättä viiltelyjä niin pelkästään alkoholin käyttö on monille ahdistuksesta pakenemisen keino ja ehkä se on jotenkin yleisesti ”hyväksyttävämpi” tapa.
-
Haluan ottaa kantaa tuohon, että seksipalveluiden ostaminen olisi mukamas hyväksikäyttöä. Jos palveluntarjoaja on itsenäinen eikä paritettu, niin silloin palveluiden ostaminen nimenomaan ei ole hyväksikäyttöä.
Minulla on sellainen periaate, että asiakkaan täytyy maksaa siitä mitä saa, ja saada sitä mistä maksaa. Ja tämä periaate ei ole turhaan. Niin kauan kuin tuota periaatetta noudatetaan, niin diili on reilu.
Sitten jos asiakas hoksaa palveluntarjoajassa jonkin henkisen haavoittuvuuden ja yrittää sitä hyödyntäen saada alempaa hintaa tai listojen ulkopuolista palvelua, niin se on hyväksikäyttöä, koska silloin asiakas ei maksa siitä mitä saa.
Tai jos palveluntarjoaja lupaa palvelua joka ei paikan päällä toteudu (asiakkaasta riippumattomasta syystä), eikä tilanteessa tehdä hintakompromissia, niin se on asiakkaan hyväksikäyttöä, koska silloin asiakas ei saa sitä mistä maksaa.
Kun palveluntarjoaja on aikuisena ihmisenä päättänyt pistää avunsa kaupaksi, niin ei yleensä ole asiakkaan homma murehtia hänen motiivejaan. Ja miksi murehtisikaan? Eihän siinä ole mitään järkeä ajatella, että "minun mielestäni seksin ostaminen on hyväksikäyttöä, joten en halua hyväksikäyttää sellaisia ihmisiä, jotka ovat jo kokeneet kovia. Käytän siis hyväkseni ainoastaan sellaisia henkilöitä, joiden kokemuksista en näe ulkoisia merkkejä, he kyllä kestävät tulla minun hyväksikäyttämikseni".
Tietysti silloin jos palveluntarjoajassa tai asiakkaassa näkyy merkkejä jostain akuutista hädästä, niin silloin on eri asia. Mutta vanhat arvet eivät ole akuutti hätä.
-
En tarkoittanut että mieltäisin maksuseksin hyväksikäytöksi. Päin vastoin, alalla on todella ryhdikkäitä ja vahvan luonteen omaavia naisia jotka tekevät työtään ylpeydellä. Kyse oli vaan mitä tuntemuksia se herättää jos on henkisesti hataran hupakon kanssa ja minusta se tuntuisi siltä kuin käyttäisin hänen tilaansa väärin. Onneksi niin ei ole tosi elämässä käynyt.
-
Niin, mitä sitten? Arvet on merkkejä eletystä elämästä, ei niiden taustalla ole useinkaan mitään epämääräistä.
-
... jos on henkisesti hataran hupakon kanssa ...
Asiayhteydestä päätellen tarkoitat arpia merkkinä siitä että "henkisesti hatara"..? 😳😳 En mä osaa sanoa tähän ny enää mitään rakentavaa.
-
En tarkoittanut että mieltäisin maksuseksin hyväksikäytöksi. Päin vastoin, alalla on todella ryhdikkäitä ja vahvan luonteen omaavia naisia jotka tekevät työtään ylpeydellä. Kyse oli vaan mitä tuntemuksia se herättää jos on henkisesti hataran hupakon kanssa ja minusta se tuntuisi siltä kuin käyttäisin hänen tilaansa väärin. Onneksi niin ei ole tosi elämässä käynyt.
Arvet menneisyydestä henkistä hataruutta? Aika monen ryhdikkään ja vahvan luonteen taustalla on niitä raskaita kokemuksia.
Tämän takia ihmiset piilottelevat taustojaan ja kokevat häpeää, kun leimataan jotenkin mielenterveysongelmaiseksi jos on vaikka lapsuudessaan ollut olosuhteiden vuoksi ahdistunut.
-
Kyse oli vaan mitä tuntemuksia se herättää jos on henkisesti hataran hupakon kanssa ja minusta se tuntuisi siltä kuin käyttäisin hänen tilaansa väärin. Onneksi niin ei ole tosi elämässä käynyt.
Olen melko varma, että olet kohdannut useammankin hupakon joilla on taustalla määritelmäsi mukaista ”henkistä hataruutta”, vaikka et sitä olisi havainnut.
Huolehtimisesi on herrasmiesmäistä ja kunnioitettavaa, mutta ehkä pelkästään toisten vanhojen kokemusten vuoksi ei ole tarve olla enää nykyhetkestä huolissaan :)
-
En tarkoittanut että mieltäisin maksuseksin hyväksikäytöksi. Päin vastoin, alalla on todella ryhdikkäitä ja vahvan luonteen omaavia naisia jotka tekevät työtään ylpeydellä. Kyse oli vaan mitä tuntemuksia se herättää jos on henkisesti hataran hupakon kanssa ja minusta se tuntuisi siltä kuin käyttäisin hänen tilaansa väärin. Onneksi niin ei ole tosi elämässä käynyt.
Ymmärrän, että esim. viiltelyarvet voivat aiheuttaa sen mielikuvan, että kyseessä olisi henkiseltä terveydeltään hatara henkilö, ja että se voisi saada seksin ostamisen tuntumaan hyväksikäytöltä. Mutta nuo ovat vain omia, päänsisäisiä mielikuvia ja tuntemuksia, ja minusta on aika kätevä taito oppia tunnistamaan itsessään, että mitä tuntemuksia kannattaa kuunnella ja mitä ei.
Kun veronpalautuksia seuraavana päivänä saan asiakkaita, jotka ostavat sen yhden 400 € tapaamisen ja sen jälkeen en kuule heistä enää mitään, niin minullekin nousee se mielikuva, että tämä henkilö ei hallitse omia tunteitaan ja rahankäyttöään. Mutta en kuuntele tuollaisia ajatuksia itsessäni, vaan sen sijaan päätän ajatella, että aikuinen ihminen tekee rahoillaan mitä haluaa ja ei ole minun hommani arvella, että mikä hänen henkinen tilanteensa on ja minkälaisia tapaamisia hänen kannattaisi mieluummin ostaa saadakseen niistä eniten iloa irti. Sama koskee parantuneita viiltelyarpia, ne eivät kerro mitään henkilön tämänhetkisestä kokonaistilanteesta.
Sitten toisaalta jos joku asiakas kävisi luonani viikoittain halvimmalla mahdollisella tapaamisella tunnustelemassa rakkauttaan minua kohtaan ja valitellen samalla, miten hankalaa on saada rahat riittämään välttämättömiin menoihin viiden lapsen yksinhuoltajana, niin se olisi merkki akuutista hädästä. Vähän samalla tavalla kuin jos palveluntarjoaja lähtisi kesken tapaamisen vessaan viiltelemään ja palaisi sitten harrastamaan asiakkaan kanssa seksiä vertavuotavin rantein. Tällaisissa tilanteissa olisi aihetta katkaista asiakassuhde toisen henkilön hyvinvoinnin nimessä.
-
Olipas ihania kommentteja :) Toivottavasti se nuori nainenkin luki nämä. Elämän riepottelujen jälkeen on nimittäin melko raskasta kohdata sitä, että jotkut karttelevat niiden riepottelujen vuoksi. Lifti kirjoittikin hienosti häpeästä yms.
Sitten kun tulee ikävuosia ja elämänkokemusta lisää, huomaa että niitä riepotteluja on ollut monella ja sattuu sitä ns. paremmissakin piireissä - vaikka ei välttämättä viiltelyjä niin pelkästään alkoholin käyttö on monille ahdistuksesta pakenemisen keino ja ehkä se on jotenkin yleisesti ”hyväksyttävämpi” tapa.
Mitä tämä tarkoittaa?
Minä karttelen ihmisiä minkä tahansa satunnaisen syyn vuoksi ja seksinostajana haluan myyjältä jonkin tietyn tason. En osaa tarkkaan määritellä mikä kyseinen taso on tapauskohtaisesti mutta esim eletystä elämästä jääneet merkit voivat minulle olla syy jättää tapaamatta. Ja maksamatta.
Ja en edes tajua mikä toimintatavassani on väärin. Ei tämä mitään sosiaalitoimintaa ole.
-
^ Toki saa valita, kenet tapaa ja kelle maksaa. Hutsut on kuitenkin myös ihmisiä, niin olisi hyvä myös tällöin varmistaa hupakolta että onhan iho virheetön, arveton tai tatuoimaton (tatuoinneista välillä kysytäänkin, että onko niitä) jos se on erityisen tärkeä seikka.
Minusta se kuulostaa hassulta, että joku haluaa jättää hupakon tapaamatta jos iholla on arpia jostain ikävuosilta 13-16v ja samaan aikaan tapailee hupakoita, joilla mahdollisesti on tänäkin päivänä vakavampia mielenterveysongelmia, vaikka niitä ei ulkonäöllisesti voisi havaitakaan. Mutta kuten todettua, asiakas maksaa ja tekee valintansa mitä mielikuvaa ostaa.
-
Ulkonäkö on yksi (ja monesti ainoa) peruste palveluntarjoajan valitsemiseen. Jos ei halua tavata hirveän arpista huoraa, olivat arvet sitten kotoisin mistä tahansa, niin ok. Täysin ymmärrettävää.
Pointti (ainakin minun pointtini) oli, että vanhat arvet käsivarsissa eivät tarkoita, että seksin ostaminen tässä hetkessä olisi palveluntarjoajan hyväksikäyttöä.
-
Mutta mä ymmärrän kyllä että asiakkaille toi voi olla turn-off jo ihan visuaalisella tasollakin. Onhan tatskatkin joillekin ehdoton no-no.
Tämä oli ehkä lähimpänä omaa pointtiani.
En erityisemmin jaksa analysoida tapaamieni ihmisten mielenmaisemia, kun se menis reisilleen kuitenkin.
Jos palveluntarjoaja on itsenäinen eikä paritettu, niin silloin palveluiden ostaminen nimenomaan ei ole hyväksikäyttöä.
Tää pointti menee off topic, mut sen verran korjaisin, että toki Suomen lainsäädäntö katsoo paritetut tällä yhdellä alalla hyväksikäytetyiksi. Muilla aloilla Suomen lainsäädännön mukaan työnantaja saa ottaa aina suoritteesta omansa eikä se ole hyväksikäyttöä, se on kapitalismia 8)
En esimerkiksi ulkomaiden bordelleista automaattisesti sanoisi, että tuossa käytetään hyväksi.
-
Pointti (ainakin minun pointtini) oli, että vanhat arvet käsivarsissa eivät tarkoita, että seksin ostaminen tässä hetkessä olisi palveluntarjoajan hyväksikäyttöä.
Näin ja lisäisin vielä, etteivät vanhat arvet ole merkki mielenterveysongelmistakaan. En lähtisi pysyvästi loppuelämäksi diagnosoimaan yläasteiän perusteella, kun ovat vielä ihan lapsia vielä.
-
Jos palveluntarjoaja on itsenäinen eikä paritettu, niin silloin palveluiden ostaminen nimenomaan ei ole hyväksikäyttöä.
Tää pointti menee off topic, mut sen verran korjaisin, että toki Suomen lainsäädäntö katsoo paritetut tällä yhdellä alalla hyväksikäytetyiksi. Muilla aloilla Suomen lainsäädännön mukaan työnantaja saa ottaa aina suoritteesta omansa eikä se ole hyväksikäyttöä, se on kapitalismia 8)
En esimerkiksi ulkomaiden bordelleista automaattisesti sanoisi, että tuossa käytetään hyväksi.
Siis häh? Mitä korjattavaa tuossa oli?
-
^ Toki saa valita, kenet tapaa ja kelle maksaa. Hutsut on kuitenkin myös ihmisiä, niin olisi hyvä myös tällöin varmistaa hupakolta että onhan iho virheetön, arveton tai tatuoimaton (tatuoinneista välillä kysytäänkin, että onko niitä) jos se on erityisen tärkeä seikka.
Minusta se kuulostaa hassulta, että joku haluaa jättää hupakon tapaamatta jos iholla on arpia jostain ikävuosilta 13-16v ja samaan aikaan tapailee hupakoita, joilla mahdollisesti on tänäkin päivänä vakavampia mielenterveysongelmia, vaikka niitä ei ulkonäöllisesti voisi havaitakaan. Mutta kuten todettua, asiakas maksaa ja tekee valintansa mitä mielikuvaa ostaa.
Kuulostaako se hassulta että noista esimerkkityypeistä tulee luultavasti skipattua molemmat, jos siis selkeitä merkkejä on näkyvissä.
Noin yleensä, eihän tämä asia mitenkään hirveän vakavaa ole, ei tässä mitään puolisoa olla valitsemassa. Eikä tuollaisia keittiö-psykologi-arvioita tule pahemmin tehtyä. Palveluntarjoaja on vahvoilla jos on hyvät tissit.
-
Jos palveluntarjoaja on itsenäinen eikä paritettu, niin silloin palveluiden ostaminen nimenomaan ei ole hyväksikäyttöä.
Tää pointti menee off topic, mut sen verran korjaisin, että toki Suomen lainsäädäntö katsoo paritetut tällä yhdellä alalla hyväksikäytetyiksi. Muilla aloilla Suomen lainsäädännön mukaan työnantaja saa ottaa aina suoritteesta omansa eikä se ole hyväksikäyttöä, se on kapitalismia 8)
En esimerkiksi ulkomaiden bordelleista automaattisesti sanoisi, että tuossa käytetään hyväksi.
Siis häh? Mitä korjattavaa tuossa oli?
Oletat, että paritettu on hyväksikäytetty. Sehän ei välttämättä pidä paikkaansa.
-
^ Hassulta tuossa kuulostaa se, että monet luulevat mielenterveysongelmien olevan aina päältä päin havaittavissa. Aika kärjistyneissä tapauksissa ne voivat näkyäkin, mutta suurin osa on päältäpäin ihan tavallisen oloisia ja näköisiä ihmisiä tai jopa oikein hyvinvoivan näköisiä, silloinkin vaikka olisi rankemmatkin diagnoosit olemassa.
-
Oletat, että paritettu on hyväksikäytetty. Sehän ei välttämättä pidä paikkaansa.
Sinä teit tässä nyt kaksi eri tulkintavirhettä.
Minä sanoin, että jos palveluntarjoaja on itsenäinen, eikä paritettu, niin seksin ostaminen häneltä ei ole hyväksikäyttöä. Tuo ei sisällä väittämää, että kaikki paritetut olisivat hyväksikäytettyjä, vaan väittämän, että itsenäisiltä työntekijöiltä seksin ostaminen ei ole hyväksikäyttöä. Paritetuista osa on mahdollisesti hyväksikäytettyjä ja osa mahdollisesti ei, siihen en ole ottanut kantaa.
Sen lisäksi sinähän itsekin sanoit, että Suomen lainsäädäntö katsoo paritettujen olevan hyväksikäytettyjä. Minä olen Suomessa, joten puhun nyt suomalaisesta näkökulmasta. Onhan seksin osto ja myynti monissa maissa täysin laitontakin, mutta en silti puhu täällä, että seksikauppa olisi laitonta, koska Suomessa se ei ole.
-
^kävi tuokin mainitsemasi kulma mielessä ja kiva että korjasit :)
Eikö itsenäiseltä ostaminen voi olla hyväksikäyttöä? Väittäisin, että voi olla.
-
Minkälaisessa tilanteessa itsenäiseltä palveluntarjoajalta seksin ostaminen on hyväksikäyttöä?
Määritellään, että itsenäinen palveluntarjoaja on sellainen, joka on itse päättänyt myydä seksiä, ja hänen työskentelystään ei rahallisesti hyödy mikään muu taho kuin hän itse (ja mahdollisesti verottaja).
On hyvin mahdollista, että seksin myyminen voi vahingoittaa häntä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, mutta koska hän on itse päättänyt myydä seksiä, niin siitä mahdollisesti aiheutuva vahinko ei minun mielestäni ole asiakkaan kontolla.
Ja paikan päällä oleva asiakas voi kyllä hyväksikäyttää palveluntarjoajaa (mm. taivuttelemalla ja painostamalla palveluntarjoajaa myymään halvemmalla tai listan ulkopuolisia palveluita), mutta se, että ostotapahtuman yhteydessä voi tehdä hyväksikäyttöä, ei minun mielestäni tee ostotapahtumasta itsestään hyväksikäyttöä.
Millä tavalla sinä ajattelet?
-
No nyt tuntuu että takerruttiin taas yhteen lauseeseen ::) Tuskin kukaan viiltelee siksi että se olisi cool vaan kyllä siinä puretaan tuskaa ja ahdistusta. Suurin osa ihmisistä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteisesta psyykkisistä ongelmista, jotkut oireilee voimakkaammin kuin toiset. Ei sitä välttämättä päällepäin näe ja juuri siksi olen luultavasti tavannut huoria joilla on voinut olla vaikka masennusta elämästä, mutta kun kaikki on vaikuttanut sillä hetkellä hyvältä ja tapaaminen sujunut niin en mä rupea mitään psykologista arviointia utelemaan.
Kysymys oli mielipiteestä ja en usko että saisin suoritusta aikaiseksi koska ajatukset olisivat muualla naisen kanssa jolla näkyisi viiltelyjälkiä käsissä. En missään nimessä halveksu tai pidä huonona ihmisenä. Arvet kertoo elämästä ja esimerkiksi raskausarvet tai jonkun vahingon seurauksena syntynyt arpi ei taas vaikuta samalla tavalla kuin itseaiheutetut
-
^^Sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas näkee hupakon elämänhallinnan olevan hakusessa. Oli se sitten päihteet, mielenterveys tai jokin muu syy.
Ja useinhan asiakas ei toki sitä edes huomaa milloin hallinta on pettänyt.
-
^^^ Vaikka juridisesti se ei olisi hyväksikäyttöä, niin jos itselle tulisi olo että käyttää hyväksi itsenäisesti toimivaa palveluntarjoajaa niin riittää ainankin omalla kohdallani. Kertaakaan ei silti ole niin käynyt että tapaamista olisi tapahtunut tälläisen henkilön kanssa.
-
Kaikki viiltelyn näköiset arvet eivät ole itsetuhoisen ahdistuneen ihmisen viiltelyä.
Esim minulla oikeassa ranteessa pitkä viilto josta otettu jännettä vasempaan käteen joka vaurioitui nuorempana työssä koska jäi koneen väliin.
Se näkyy vahvasti koska ns arpikudostaipumus eli keloidi. Ei koskaan häivy ohueksi siistiksi kirurgin viilloksi.
Koska olen käsillä työtä tekevä >> eroottinen intiimialueen hieronta, jotkut saattavat kiinnittää huomion juuri tuohon näkyvään viiltohaavaan. Ihan sama minulle jos luokitellaan ahdistusviiltelijäksi. Tärkeintä on se, että käteni toimivat edelleen sen onnettomuuden jälkeen.
Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
-
Kyllä viiltelyarvet erottaa muista, tällä tuttavalla on aika ääriesimerkki kun niitä on ihan vieri vieressä poikki koko käsivarren. Mullakin on arpiset kädet ja koko olemus, mutta tarkoituksellisia arpia ei ole.
-
^^ Komppaan.
Mulla myös on arpia käsivarsissa ja keloiditaipumusta ja arvet näyttävät omaan silmään siltä että ne olisi viilletty tahallaan. Ne on tulleet auto-onnettomuudessa, kun tuulilasi räsähti törmäyksessä heti kuolleen hirven painosta tuhannen päreiksi. Olin onneksi takapenkillä, muuten en olisi tässä. Kuskille kävi huonommin.
-
^^Sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas näkee hupakon elämänhallinnan olevan hakusessa. Oli se sitten päihteet, mielenterveys tai jokin muu syy.
Ja useinhan asiakas ei toki sitä edes huomaa milloin hallinta on pettänyt.
Ymmärrän, että siitä voi tulla hyväksikäyttöfiilis, tulisi varmaan minullekin, mutta tekeekö fiilis ostamisesta hyväksikäyttöä? Kun toisaaltahan myös elämänhallinnan ongelmia omaava henkilö tarvitsee rahaa, ja huoraus voi olla paras, tai vähiten huono tapa tienata tarvitsemansa. Eli ostaminen voi jopa auttaa ongelmaista palveluntarjoajaa pääsemään elämässään parempaan tilanteeseen.
Mutta sitten toisaalta, jos myyjä on vaikka narkkari, ja huorausrahat olisivat 100 % varmuudella menossa huumeisiin, niin syyllistyykö ostaja siinä hyväksikäyttöön?
Jos ostaja tietää varmasti saavansa narkkarilta, koska tämä haluaa huumerahoja?
Jos ostaja kuvittelee rahojen menevän ruokaan siksi koska hän oli edellisellä vierailullaan antanut myyjälle yhteystiedot addiktioita hoitaviin tahoihin?
Jos ostaja ei laisinkaan huomaa myyjän olevan narkkari eikä tiedä, mihin tämä on rahat käyttämässä?
Entä sitten jos ostaja maksaakin myyjälle rahan sijasta huumeilla?
Onko se edes täysin vapaaehtoista myymistä, jos addiktio sumentaa myyjän aivoja ja sanelee huumeiden olevan elämän tärkeysjärjestyksessä ykkösenä?
Mielenkiintoisia mietteitä. Nämä eivät tietenkään enää koske aloitusviestissä mainittua henkilöä, mutta tästä tuli muutoin jännä keskustelu siitä, mikä seksikaupassa on hyväksikäyttöä.
-
Hutsuilun epätasa-arvoisuus muihin ammatteihin nähden näkyy tässäkin, että jostain syystä mahdolliset joko olevat tai menneet mielenterveysongelmat nähdään ongelmana hutsun työssä, vaikka yleisimpiä ahdistusta ja masennusta esiintyy todella monissa ammattikunnissa ja paljon niillä ihmisillä, jotka eivät sovi siihen stereotypiaan joka monelle mt-ongelmia omaavista on. Moni tässä ketjussa yllättyisi, jos tietäisi kuinka yleisiä ne ovatkaan. Toisten asenteiden vuoksi niitä salaillaan. Olen aiemmin itsekin yllättynyt, sittemmin jo tottunut siihen etten oleta kenenkään olevan terve tai sairas, kun ulkopuolinen tai tuttukaan ei sitä usein päälle päin näe. Enää ei ylläty, kun on sivusta seurannut miten hyvinkin onnellisen oloiset ihmiset - hyvät työt, kunnossa olevat talousasiat, parisuhteet yms. ovat yhtäkkiä päätyneet suljetulle osastolle tai tehneet itsemurhan. Toisilla on saattanutkin olla jotain taustoja, mistä jotain on jäänyt kytemään mutta asiakkaan roolissahan niitä ei voi havaita, eikä kaikki jotain ikäviä kokemuksia omaavat päädy pysyvästi masentuneiksi tai ahdistuneiksi. Meillä kaikilla on riski siihen henkiseen hataruuteen, vaikka aiemmin ei olisi koskaan käynyt mitään.
Vaikka hutsu olisi (ollut) masentunut tms. niin ei seksin myyminen automaattisesti tarkoita, että se heikentäisi vointia. Enemmän vaikuttanee, mikä olotilan taustalla on. En välttämättä suosittelisi vaikkapa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneelle hutsuilua, silloin voi olla suurempia arpia hoidettavana joita hutsuilu tuskin auttaa. Toisaalta millä tahansa taustalla pitäisi olla oikeus tehdä valintoja siinä missä muillakin.
Pää menee pyörälle jos tässä pyörittelee kaikki mahdolliset seikat.
-
Vähän ot jo, mutta ei kaikki mielenterveysongelmat estä työn tekemistä. Ei myöskään seksityön tekemistä. Saati sitten menneisyydessä olleet mielenterveysongelmat. On olemassa aloja, jotka ovat henkisesti paljon kuormittavampia kuin seksityö.
Mä en oikein ymmärrä, millainen käsitys seksityöstä on ihmisellä, joka pitää sitä haitallisena mielenterveydelle..?
-
Siis voihan tämä työ olla raskasta, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mutta niin voi olla myös moni muu työ.
Minulla mielenterveys olisi suuremmassa vaarassa kioskin kassalla. Työtunteja paljon, palkkaa vähän, ja ikäville tyypeille pitää vain hymyillä ja palvella heitä ystävällisesti.
Seksityössä työtunnit voi päättää itse, palkan voi päättää itse, ja jos vastaan tulee oikein hankala tyyppi, niin häntä voi ystävällisesti pyytää uudelleenpaikoittamaan itsensä esim. vittuun täältä :)
-
Mä en oikein ymmärrä, millainen käsitys seksityöstä on ihmisellä, joka pitää sitä haitallisena mielenterveydelle..?
Tätä lausetta minäkin hain. Tuon ajatuksen taustallahan on se, että seksityö on jonkinlaista kärsimystä ja luultavasti se johtuu siitä, että hommasta on vääriä mielikuvia. Seksin osalta itse kokisin haitallisemmaksi vaikka yhden yön jutut baareista, kovin montaa en elämässäni edes kokeillut kun huomasin että niistä tulee vain huono olo.
-
^ vaikken tässäkään ketjussa ole ollut argumentoimassa, että mielenterveyden haasteet estävät automaattisesti töiden teon, siitä huolimatta käsitykseni on, että työ ainakin osalle ammattilaisista on kuormittavaa.
Ja voisin kuvitella, että joillekkin tuo kuormitus on liikaa.
Esimerkiksi koen, että liukuhihnan tarjoajille ainoa hyväksyttävä syy tarjota surkeaa palvelua on se, että kokee asiakkaat ja työn vastenmielisiksi. Jos tapaat useita asiakkaita päivässä ja vietät useamman tunnin päivässä vastenmielisiksi kokemiesi ihmisten kanssa voisin kuvitella sen olevan raskasta myös mielelle.
-
^ Kaikki työ on jollain tavalla kuormittavaa. Seksityö ei todellakaan ole pahimmasta päästä. Etenkään, kun tätä tehdään yrittäjänä, jolloin voi itse valita työaikansa ja -tapansa sekä asiakkaat ja sen, kuinka paljon työskentelee.
Eri juttu on tietysti silloin, jos näitä asioita ei voi itse päättää, mutta silloin se syy liikaan kuormittavuuteen on joku muu, kuin itse seksityö.
-
Joka viides nuori viiltelee tai on viillellyt itseään. (Lähde: THL.) Ei se ”hupakoilla” sen harvinaisempaa ole.
-
Pari tunnettua (ex)hupsukkaa olen aikoinani tavannut joilta selvästi näkyi jo himmenneitä jälkiä. Ihan olivat kyllä tasapainoisia ihmisiä ettei siinä mitään.
-
24/7 päihteiden käytön kyllä huomaa herkästi, mutta viihdekäyttäjät ja ”iltarentouttajia” ottava on vaikeampi huomata. Oireita saattaa näkyä, mutta ne ovat selitettävissä muutenkin, kuten akneinen iho myöhäisteini-ikäisellä tai painonmuutokset stressistä.
Itse kehottaisin kiertämään kaukaa seksityöntekijät, jotka kerää rahaa yksinomaan tai enimmäkseen huumeisiin, koska se on epäeettistä jos asiakkaalla on se tiedossa tai käyttö on ilmeistä taikka todennäköistä.
Vanhoista viiltelyarvista on hankala päätellä mitään yksilön nykyisestä tilasta. Tuoreet jäljet kertovat mielen järkkymisestä syystä tai toisesta ja on riippuvuus siinä, missä muutkin.
Vanhat arvet kertovat, että palveluntarjoajalla on ollut vaikeuksia, joskus jopa hyvin kauan sitten, sillä arvet eivät koskaan lakkaa kokonaan näkymästä.
-
Ei todellakaan ole normaalia viiltelyarvet kädessä.
-
^Multakin löytyy pari röökin jälkeä käsistä jos tarkasti katsoo. Smells like teen spirit ;)
-
Ei todellakaan ole normaalia viiltelyarvet kädessä.
Perustele?
-
Täällähän mielenterveys-pulmien stigma rehottaa varsin punaisena :)
Ongelma seksityössä harvemmin on itse työ, vaan se, miten sitä työtä tekee. Ongelma tekotavasta voi tulla kenelle tahansa - oli sitten kotivanhempi, narkomaani, mieleltään sairastava, 100% terve koko elämänsä ollut, tai vaikka kaikkea näitä.
Seksityö voi olla siis voimauttavaa, mutta myös voimia liikaa vievää. Riippumatta statuksista.
Se, mikä mielenterveyteen liittyen tällä alalla on kuormittavinta yleensä: Tuplastigma (tai tripla, jos kuuluu esim. sukupuolivähemmistöön kaupan päälle) ja vielä surkeammat mahdollisuudet puhua asiasta missään. Ikävän usein kuulee tapauksista, joissa on haettu keskusteluapua muihin ongelmiin, ja "auttaja" on sitten päättänyt keskittyä seksityöhön, vaikkei autettava koe sitä relevantiksi itselleen. Tämä jos mikä satuttaa, ja lisää stigmaa.
Jos sairastaa mieleltään, keholtaan, on substanssiriippuvainen, jne. voi olla todella hyvä seksityön tekijä. Tunnen monia kollegoita, joilla näitä haasteita elämässä on, ja he hoitavat työnsä todella hyvin. Substanssiriippuvuuttakaan ei näe päällepäin aina. Eikä esim. peliriippuvuutta ja monia muitakaan riippuvuuksia.
Usein mielenterveydestä puhuttaessa keskustelu on aika mustavalkoista. Joko mässätään sosiaaliporno-tyylisesti julmia kohtaloita kauhistellen, tai sitten ihaillaan sankaritarinoita, joissa ongelmat on hienosti selätetty ja ne kuuluu menneisyyteen. Unohdetaan se, että monet lääketieteessä mielenterveyden häiriöiksi luokiteltavista oireistoista ja sairauksista ovat luonnollisia, terveitä mielen mekanismeja psyykelle vaikeissa tilanteissa. Esimerkkeinä vaikkapa dissosiaatio (suojelee mieltä liialta kuormitukselta), masennus (pakottaa kirjaimellisesti hidastamaan ja pysähtymään, kun jostain syystä ei ehdi oman elämän mukaan, ja näin pääsee myös mieli lepäämään), ahdistuneisuus"häiriö" (heittomerkit siksi, että ahdistus se vasta luonnollista onkin! usein ahdistus on merkki jostain itselle vielä tuntemattomasta, pintaan pyrkivästä latauksesta esim. tunteissa. Harva on saanut tunnesäätelykasvatusta, joten keinot ahdistuksen lievittämiseksi yhteistyössä oman mielen kanssa voi olla todella heikot, eikä resurssit terveyskeskuksissa lähtökohtaisesti riitä tähän. Toisin on joissain erikoissairaanhoidossa, erityisissä sairaaloissa, ja ryhmissä, joihin on sitten mahdollista päästä, kun tarpeeksi kauan yrittää perinteisesti esim. lääkkeillä. Onneksi tähän on tulossa muutosta mm. mielenterveyspoolin ansiosta valtakunnallisesti, ja ehkä jatkossa perse edellä puuhun meno alkaisi kääntyä), jne. On myös paljon esimerkkejä väärin diagnosoinneista, koska traumatietoisuus on vielä todella lasten kengissä.
Pointtina se, että akuutti mielenterveyden "häiriötila" saattaa olla sille ihmiselle psyykeen pelastusmekanismi paljon suuremmalta tuholta. Pitkäaikainen stressi, yms. on jopa kuvannettavissa aivoista. Kun ihmiset ymmärtäisivät, että mielen mekanismit, siinä missä suurin osa kehon mekanismeistakin, on meidän hyväksi eikä meitä vastaan a) monet ongelmat voisi lieventyä ja b) niitä ei ehkä pelättäisi, siten inhottaisi ja hävettäisi.
Siinä missä fyysinen kipu on monella tapaa viesti, että jotain on muutettava (poislukien tässä krooninen kipu, joka tarkoittaa sitä, että kipureseptorit ovat herkistyneet informoimaan), niin on myös henkinen kipu. Fyysiseen kipuun kaikki ovat lapsena jo todennäköisesti saaneet esim. särkylääkettä, kylmäpussia, yms. Vähän harvempi joukko on saanut kasvatusta kuunnella keho-mieli-yhteyttä, eli esim. "ahaa, silloin kun olen tosi surullinen, vatsaan sattuu". Psyykkiseen kipuun meidän välineistö Suomessa on ollut pitkälle todella surkastunutta. Itse asiassa, se on ollut todella väkivaltaista ja kömpelöä. Viiltely on yksi keino muiden joukossa. Se ei ehkä ole rakentava, mutta se on keino, ja jo itsessään se, että hlö on kohdannut tuskaansa, ja pyrkinyt luomaan sille tilaa, on todella upea asia.
Huutaminen tyynyyn on keino. Lääke on myös keino, mutta se vastaa ehkä enemmän sitä, että kaatuu pyörällä mutaiseen hiekkakasaan, vetää polven kunnolla auki, ja laittaa siihen suoraan laastarin jota ei vaihda kahteen viikkoon. Keino oireeseen, mutta ei oikeastaan pureudu syyhyn. Lähinnä peittää sen alleen (ja jälleen, on olemassa myös sairauksia, joihin lääkkeet on ihan must). Siinä missä fyysistä kipua voidaan paikantaa erilaisilla laitteilla, palpoida eli painelututkia, katsoa sen pääkohtaa (esim. tähystämällä), kosketella (esim. anuksesta), jne., psyykkiselle kivulle on itseasiassa aika samanlaisia keinoja. Sitäkin voidaan paikantaa, katsoa, kuulostella ja tutkia. Psyykeeseen yhteydessä oleva fyysinen kipu ei tarkoita kuviteltua kipua. Se on täyttä totta. Aivot reagoivat psyyken kipuun fyysisesti, niin yksinkertaista se on. Taitavia keinoja psyykkisen kivun käsittelyyn ovat kaikenlaiset läsnäoloon, pysähtymiseen, itsetuntemukseen ja oman kehon kokemusten äärelle kutsuvat jutut. Eli esim. terapiat, akupunktio, erilaiset meditaatiot (istuen, hengitys, kävely, kirjoitus, jne.), mindfulness, jooga, asahi, heiluminen, möyriminen, luonto, eläinten kanssa puuhailu ja läsnäolo, TIP-taidot, TRE, EFT-tapping, seksi, tanssiminen, hengittäminen, yms.
Jokainen ihminen on uniikki kokonaisuus, ja jokainen meistä kokee ahdinkoa. Sen sietämistaidot ovat myös erilaiset jokaisella, myös se, mitkä keinot kelläkin toimii. Nämä myös vaihtelee aika ajoin, riippuen minkälaista ahdinkoa on käsillä, mitä keinoja muistaa ja mitkä on käytössä. Seksityön vetäminen tähän komboon yleisellä tasolla on stigman mähläämää keskustelua. Jollain henkilöllä se on olennainen osa, toisella triviaali siinä missä mikä tahansa muukin työ.
Olen samaa mieltä, että mitä vaikeampi elämän tilanne, sitä tärkeämpää asioita on harkita rauhassa. Mutta tämä koskee ihan kaikkea, ei ainoastaan pohdintaa seksityöstä. Siinä mielessä siis seksityö on taas täysin triviaali juttu. Onko työnteko ylipäänsä oikea-aikaista nyt? Selviänkö vähemmällä, jos sillä säästää voimia? Mitkä tarpeet on tässä ajassa erityisen tärkeitä ja pinnalla? Jos päätän tehdä töitä, minkätyyppinen työ olisi parasta ja miksi? Miten saan toteutettua sitä itselleni sopivimmalla ja tarpeitani täyttävällä tavalla? Seksityö voi olla yksi vaihtoehto, ja jos vaihtoehtoja on vain yksi, kysymykset olisi aika samoja riippumatta alasta.
Seksityö tosiaan voi olla mieleltään oireilevalle paras juttu ikinä, ja samaan aikaan tuoda uusia haasteita. Ehkä hänelle pieni hetki seksityön parissa on vapaa-aikaa perheen velvoitteista, joissa voi toteuttaa itseään, ja saada siten energiaa muuhun elämään. Ehkä se on keino rahoittaa huumeiden käyttöä mahdollisimman itsenäisellä tavalla, jotta saa lopulta tarpeeksi voimia irrottautua vaikkapa väkivaltaisesta suhteesta. Ehkä seksityö avaa silmät sille, ettei elämän tarvitse olla pelkkää selviytymistä, vaan haaveista voi tulla myös totta.
Mitä enemmän näistä voisi turvallisessa ilmapiirissä puhua ääneen, sitä varmemmin saisi myös tukea ja apua työnteon järjestämiseen itselle mahdollisimman sopivaksi ja voimavaroja säästäväksi. Siten se mieli saisi levätä niin stigmoista kuin käytännön asioistakin. Yleensä tällöin ihminen alkaa myös voida paremmin, omassa tahdissaan. Kollegoille, joilla tuoreita jälkiä on, iholla tai sisällä, ja erityisesti jotka teette töitä, todella paljon myötätuntoisia hetkiä itsen kanssa <3 Minä näen sinut ja pidän sinua arvokkaana. Jokainen tekee parhaansa sillä mitä on. Toivotan myös rohkeutta ottaa tilaa ja aikaa omille kokemuksille silloin kun se tuntuu tärkeältä. On tosi ok levätä, jos se on mahdollista.
Twitterissä joku kirjoitti hyvin: "Häpeä on sosiaalinen haava. Siihen toimii parhaiten sosiaalinen laastari: Myötätunto". Tällä ajatuksella toivottelen hyviä pohdintoja oman keho-mieli-yhteyden äärelle.
-
Seksityö tosiaan voi olla mieleltään oireilevalle paras juttu ikinä, ja samaan aikaan tuoda uusia haasteita. Ehkä hänelle pieni hetki seksityön parissa on vapaa-aikaa perheen velvoitteista, joissa voi toteuttaa itseään, ja saada siten energiaa muuhun elämään. Ehkä se on keino rahoittaa huumeiden käyttöä mahdollisimman itsenäisellä tavalla, jotta saa lopulta tarpeeksi voimia irrottautua vaikkapa väkivaltaisesta suhteesta. Ehkä seksityö avaa silmät sille, ettei elämän tarvitse olla pelkkää selviytymistä, vaan haaveista voi tulla myös totta.
Tekstin äärellä varmaan kadotin pointin mutta en malta olla sanomatta sitä ajatustani että toivon ettei seksityö, normaalityö tai mikä tahansa toiminta josta saa rahaa olisi keino rahoittaa huumeiden käyttöä joiden en edes usko olevan erityisen hyvä reitti jotta pääsisi irti väkivaltaisesta suhteesta taikka saisi voimia arjessa jaksamiseen.
Ihan normaalissa perustyössäkin käyminen on aina välillä aika rankkaa mutta se pitää silti kiinni elämässä, antaa voimia ja myös toisinaan onnistumisen kokemuksia. Uskoisin että sama pätee myös seksityöhön. Elämän itsessään voi nähdä vaikka selviytymistaisteluna mutta se on silti parasta huumetta omine huippukohtineen joihin voidaan laskea mm hupakkovierailut.
-
Olikin n 10% teini tytöissä joskus viillellyt taustallahan tässä on yleensä ahdituneisuushäiriö eli ei mikään erikoisuus sinänsä.
-
Tärkein pointti on varmaan se että millään hiustyylillä, tatuoinneilla, pukeutumistyylillä tai sillä onko jotain arpia käsivarsissa tai perseessä , ei ole mitään tekemistä sen kanssa minkälainen ihminen on kyseessä. Se että ruvetaan vetämään johtopäätöksiä toisen ulkoisen olemuksen pohjalta on syvältä perseestä.
Kaikki ne jotka arvostelevat sellaista huoraa, jolla on vanhoja arpia käsivarsissa, tyyliin - ei oo todellakaan normaalia!
Kertokaas nyt omin sanoin mikä on normaalia ja mikä ei? Mikä on normaalin ihmisen määritelmä?
Nimittäin mä olen kaikkea muuta kuin normaali ja tiedän että ei ole todellakaan normaalia vetää mitään johtopäätöksiä seksityöntekijän mielenterveydestä arpisten käsivarsien takia.
Terveisin - TohtoriHöpöolo
-
Jokainen määrittelee "normaalin" omalla tavallaan. ;D Jos kysyttäisiin koko kansalta, yhtä epänormaalia olisi kaiketi seksin ostaminen tai siitä nettiin kirjoittelu kuin viiltelykin tai vanhat arvet. Ja lähes jokainen määrittelee itsensä normaaliksi, (paitsi Lifti näemmä. ;D) joten meillä on täällä Suomessakin viitisen miljoonaa hyvin normaalia ihmistä. ;D