Kirjoittaja Aihe: Minkä leffan katsoit viimeksi? (Luettu 143692 kertaa)

Vieras0265 · « **Vastaus #300 :** Marraskuu 12, 2020, 04:27:12 »

Jali ja Suklaatehdas (2005). En ole mikään Johnny Deppin fani mutta tämä elokuva oli mielestäni ihan hyvä. Ei ehkä niin hyvä kuin Gene Wilderin versio mutta katsottava. Christopher Lee näytteli leffassa Vili Vonkan hammaslääkäri-isää.

Tibenius · « **Vastaus #301 :** Marraskuu 12, 2020, 09:23:07 »

Boogie Nights. "Dirk Digglerin" huumehöyryiset seikkailut amerikkalaisen pornoelokuvan kultakauden loppupuolella. Olen nähnyt tämän joskus kauan sitten Nostalginen leffa, vaikka itse olen videosukupolven kasvatti. Rollergirliä panisin.

Vieras0105 · « **Vastaus #302 :** Marraskuu 13, 2020, 21:21:16 »

Kalpea ratsastaja.
Aika keskinkertainen Clintin länkkäri, mutta kyllä tän katsoi pitkästä aikaa.

Vieras0342 · « **Vastaus #303 :** Marraskuu 13, 2020, 22:01:36 »

Eilen katselin Tarantinon Django Unchaineded. Loisto leffa.

Ellinelli · « **Vastaus #304 :** Marraskuu 13, 2020, 22:15:18 »

Viimeksi katsoin All is lost- leffan. Olen nähnyt sen ennenkin, mutta kyllä se piti otteessaan taas

Tibenius · « **Vastaus #305 :** Marraskuu 14, 2020, 14:47:52 »

Commando. Taattua Arska-laatua ja kuolemattomia repliikkejä.

"You scared, motherfucker? Well, you should be. This Green Beret's going to kick your big ass."

"I eat Green Berets for breakfast, and right now I'm very hungry."

"I can't believe this macho bullshit."

Vieras0265 · « **Vastaus #306 :** Marraskuu 15, 2020, 06:29:48 »

Kurosawan klassikko Seitsemän Samuraita (1954). Elokuva sijoittuu 1500-luvun Japaniin jossa pienen kylän asukkaat kutsuvat apuun seitsemän roninia taistelussa rosvojoukkoa vastaan. Mestariteos.

Vieras0105 · « **Vastaus #307 :** Marraskuu 15, 2020, 08:08:46 »

John Wick 2. Ei niin hyvä kuin eka, mutta menee lauantai iltana jos ei ole muutakaan.

Azazello · « **Vastaus #308 :** Marraskuu 15, 2020, 12:50:45 »

Pilvikartasto. Aikanaan kallein indie-elokuva by Wachowski sisters. Se dumattiin flopiksi, kun jenkit eivät Hollywood-tuotantoihin tottuneena pystyneet seuraamaan tarinaa. Rotten Tomatoeskaan ei oikein arvostanut, vaikka sen arvostelut usein osuu mun maun kanssa yksiin. Mä pidin, hyvää viihdettä.

Vieras0265 · « **Vastaus #309 :** Marraskuu 16, 2020, 22:51:44 »

Steve McQueenin tähdittämä toimintaelokuva Bullitt (1968). Löysin tänään kirpputorilta ja pistin pyörimään kun saavuin kotiin.

Vieras0118 · « **Vastaus #310 :** Marraskuu 16, 2020, 23:30:12 »

^Hyvä leffa. Bullittissa on ehkä elokuvahistorian legendaarisin takaa-ajokohtaus, missä Steve McQueen kiitää vihreällä Ford Mustangilla ylös ja alas San Franciscon katuja. Ja kaiken lisäksi Steve McQueen on itse ratissa tässä takaa-ajossa. Minulla on sellainen muistikuva, että siinä takaa-ajokohtauksessa käytetään myös stuntejakin, mutta osan pikataipaleesta ajaa Steve McQueen itse.

Vieras0265 · « **Vastaus #311 :** Marraskuu 17, 2020, 06:09:35 »

^ IMDB:n mukaan se takaa-ajokohtaus oli osittain Steve McQueenin ajama ja osittain stuntmies Bud Ekinsin ajama.

Vieras0282 · « **Vastaus #312 :** Marraskuu 17, 2020, 06:32:25 »

Honey, I Shrunk the Kids.
Olin viimeksi lapsena nähnyt ja oli yllättävän hauska eikä ollenkaan niin kökkö kun odotin.

Vieras0265 · « **Vastaus #313 :** Marraskuu 17, 2020, 14:12:06 »

Merry Christmas Mr. Lawrence (1983). David Bowien ja Takeshi Kitanon tähdittämä sotavankidraama jonka löysin eilen kirpputorilta avaamattomassa paketissa. Ryuichi Sakamoton musiikki on loistava.

Vieras0265 · « **Vastaus #314 :** Marraskuu 20, 2020, 19:03:34 »

Seuraavaksi vuorossa Monty Python komedia Life of Brian. Tuttu kuusikko tekee pilaa kaikesta aina fariseuksista roomalaisiin.

Vieras0265 · « **Vastaus #315 :** Marraskuu 21, 2020, 16:45:21 »

Nyt on meneillään fantasian ja scifin yhdistelmä Krull (1983). Silloin suhteellisen tuntemattomista näyttelijöistä vain Robbie Coltranesta ja Liam Neesonista tuli kuuluisia tämän leffan jälkeen. Pidän tätä elokuvaa nostalgisena kulttiklassikkona.

Vieras0282 · « **Vastaus #316 :** Marraskuu 21, 2020, 20:29:53 »

Maleficent 2

Villerius · « **Vastaus #317 :** Marraskuu 21, 2020, 20:35:59 »

Kaasua komisario Palmu.

Yle-Areenassa on tämä Mika Waltarin romaaniin "Kuka murhasi rouva Skrofin?" perustuva dekkarielokuva, jonka ohjasi Matti Kassila vuonna 1961. Pääosissa ovat Joel Rinne, Matti Ranin, Leo Jokela, Pentti Siimes, Elina Salo, Risto Mäkelä.

Aivan loistava elokuva ja nautin suunnattomasti Leo Jokelan mainiosta tilannekomiikasta.
Suosittelen vilpittömästi.

Vieras0118 · « **Vastaus #318 :** Marraskuu 21, 2020, 22:47:35 »

^Murhaaja tekee aina virheen. Tämä teki niitä kaksi", komisario Palmun legendaarinen repliikki elokuvassa "Kaasua, komisario Palmu". Elokuva on kyllä suomalaisen elokuvahistorian klassikko. Mielestäni suomalaista elokuvaa on vaivannut ja vaivaa vielä nykyäänkin hyvien elokuvakäsikirjoitusten puute. Mika Waltarihan kirjoitti nämä dekkarinsa puolihuolimattomasti rahan puutettaan paikkaakseen, mutta heti niistä löytyy se hyvän kirjoittajan taituruus juonen rakentelussa ja ennen kaikkea herkullisten, mielenkiintoisten ja värikkäiden hahmojen luomisessa. Mika Waltari oli vaan niin mestari. Ja Matti Kassila on onnistunut Palmu- elokuvissa tosi hyvin. Palmu-sarjan viimeinen elokuva "Vodkaa, komisario Palmu" ei ole enää Mika Waltarin käsikirjoittama, ja sen kyllä huomaa kaikessa. Olisi saanut jäädä tekemättä koko elokuva.

Ja Villen kanssa olen samaa mieltä myös siinä, että Leo Jokela oli kyllä hieno näyttelijä. Leo Jokelahan oli sellainen ikuisten koomisten sivuroolien mies. Vasta toiseksi viimeiseksi jääneessä elokuvassaan Rautatie (1973) Leo Jokela sai esittää pääroolin Mattina. Tämä Kari Franckin ohjaama elokuva Juhani Ahon kirjasta Rautatie on kyllä aivan riipaisevan hieno työ. Maija Pohjola Liisana sai ansaitsemansa Jussi-patsaan roolistaan ja Kari Franck ohjaustyöstään Jussi-kunniakirjan. Mutta Leo Jokela ei saanut tälläkään kertaa mitään suurta tunnustusta.

Leo Jokelahan sairasti alkoholismia. Leo Jokela kuoli maksakirroosiin 48- vuotiaana vuonna 1975. Mies hoiti esiintymisjännitystään ja riittämättömyyden tunnettaan kossulla. Minkähän takia, Villenkin mainitsemilla näillä suurilla tilannekomiikan staroilla, asuu sydämen pohjalla kuitenkin niin suuri suru ja riittämättömyyden tunne. Se on sellaista naurua kyynelten läpi. Klovnin naamari helpottaa maailman edessä. Olen kesämökillä sisustanut paskahuusini (entisen puuseen joka on nykyisin biokäymälä) vanhojen lehdistä leikkaamieni elokuvastarojen kuvilla. Minun paskahuusini seinälle ei ihan kuka tahansa pääsekään. Kriteerit ovat kyllä kovat. Suomalaisista elokuvatähdistä Tauno Palolla ja Ansa Ikosella olen pyyhkinyt lähinnä perseeni. Mutta Leo Jokela, Aku Korhonen, Masa Niemi ja Siiri Angerkoski ovat kyllä saaneet kunnian somistaa biokäymäläni seiniä. Ja Matti Pellonpää tuijottaa tietenkin kunniapaikalla Arvottomien beigessä popliinitakissaan suoraan pytylläistujaa vastapäätä. Kyllä mökkihuusin sisustus kertoo paljonkin ihmisen sielunmaisemasta ja elämän arvopohjasta

.

Mustelmann · « **Vastaus #319 :** Marraskuu 22, 2020, 22:00:58 »

Sain katsottua Deadwoodin kokonaan. Kyseessä ei ole siis elokuva, vaan länkkärisarja, joka valitettavasti jäi kesken kolmen kauden jälkeen. Matka oli kuitenkin nautinnollinen sen verran kuin sitä kesti. Hahmot olivat hyviä, dialogi hauskaa ja ajankuva erittäin hienosti toteutettu. Deadwoodissa viina virtasi ja huorataloissa kävi melkoinen vilske. Sarjaa katsoessa tuli mieleen, että olisi kiintoisaa tavata palvelijatar, joka pukeutuu kuin virkasiskonsa 1800-luvulta. Voisin itse leikkiä mainaria, joka tulee hakemaan helpotusta rapaisen työpäivän jälkeen. Stetson ja asevyö vain naulakkoon ja menoksi.