Kirjoittaja Aihe: Mitä kirjaa luet/kuuntelet? (Luettu 129583 kertaa)

Pikkupaavi · « **Vastaus #420 :** Elokuu 01, 2022, 14:41:16 »

Gösta Sundqvistin elämäntarinaa

jurzantaa · « **Vastaus #421 :** Syyskuu 22, 2022, 23:17:26 »

Journalismin kuolema : mitä medialle oikein tapahtui? / Katleena Kortesuo.

Vahva lukusuositus.

joey_t · « **Vastaus #422 :** Syyskuu 25, 2022, 08:07:19 »

Lainaus käyttäjältä: jurzantaa - Syyskuu 22, 2022, 23:17:26

Journalismin kuolema : mitä medialle oikein tapahtui? / Katleena Kortesuo.

Vahva lukusuositus.

Kiitos. Tämän saa äänikirjana, alan kuuntelemaan sitä.

Vieras0342 · « **Vastaus #423 :** Lokakuu 08, 2022, 13:30:00 »

Kalle Päätalon Ihmisiä Telineillä.

ShyGuy · « **Vastaus #424 :** Lokakuu 19, 2022, 09:27:41 »

^ Olen lukenut. Harva saa muistomerkin kansallismaisemaan Tammerkosken rannalle kuten Päätalo.

Mark Paytress: Sid Vicious- nuorena kuolemisen jalo taito

RobertLey · « **Vastaus #425 :** Lokakuu 21, 2022, 05:10:52 »

Kari Väänänen: "Vänä Elävänä"
- Luettu. Humoristiset muistelmat ja piristävä lukukokemus.Hyviä anekdootteja mm Matti Pellonpäästä sekä Mollbergin "Tuntemattoman" kuvauksista. - Ja tietysti tavallista kovemmasta kupittelusta ynnä sukupuoliseksipanemisesta.

joey_t · « **Vastaus #426 :** Lokakuu 21, 2022, 08:02:30 »

Christian Rönnbacka: Henna Björk isku

Hottis puuma · « **Vastaus #427 :** Lokakuu 21, 2022, 08:23:38 »

En lue mutta kuuntelen.

Ari Turunen; Ettekö te tiedä, kuka minä olen - Ylimielisyyden historiaa.

RobertLey · « **Vastaus #428 :** Lokakuu 28, 2022, 05:11:56 »

Pauli Jokinen: "Jääleinikin kuolema"

Luettu. - Hyvä esikoisdekkari mm Helsingin murhahistorian kirjoittaneelta Jokiselta. Pohjautuu v 1932 Helsingissä surmattuna löydetyn naisen tapaukseen mutta on muuten fiktiota. Kaupungin miljöökuvaukset ja 30-luvun ilmapiiri tuotu hyvin esiin.

Vieras0342 · « **Vastaus #429 :** Lokakuu 28, 2022, 17:12:53 »

Nyt lähti lukuun Ilkka Remeksen Tornado.

Hottis puuma · « **Vastaus #430 :** Marraskuu 02, 2022, 06:54:55 »

Kuuntelen (otsikko sais olla Mitä kirjaa luet/kuuntelet?) Peter Vronsky - Female Serial Killers: How and Why Women Become Monsters

RobertLey · « **Vastaus #431 :** Marraskuu 11, 2022, 05:36:10 »

Terhi Suokas: "Kyllähän mä tiedän Miltä Huora Näyttää"

Täälläkin puheena olleen HS:n Kallion Ruusua ynnä ilmeisesti juuri tänään avattavaa Helsingin Kaupunginmuseon seksityötä käsittelevän artikkelin silmäiltyäni hakasin pikalainana kirjastosta ja luin läpi.

Ihan asiallinen opus joka kiinnosti kun liippaa kumminkin tätä harrastusta sujuvan syväluotaavasti. Yksissä kansissa seksityöntekijöiden näkemyksiä ja olihan siellä eläköitynyttä Kentsu Erikssoniakin kuultu. Oma huomio kiinnittyi luonnollisesti ihan noihin Sihteerien käytännön tapoihin, tapaamisiin, keikkoihin ja luonnehdintoihin asiakkaista. Oli siellä sitä "Mustaa listaakin" avattu. - Paritus-luvussa oli virolaisen, 1990-luvun lopussa Suomeen seksityötä tekemään tulleen "Lidian" aika hemingwaylainen kertomus tuon ajan melkoisen rosoisesta toiminnasta. Veti lähes vertoja Kallion Ruusun tarinoinnille tyyliltään. - Tykkäsin kyllä ja suosittelen niille joita aihe kiinnostaa (ihan kiitettävästi materiaalia sekä vastauksia niihinkin kysymyksiin joita täällä palveluntarjoajille usein esitetään.)

VanGils · « **Vastaus #432 :** Marraskuu 11, 2022, 11:01:05 »

Hyvä yhteenveto RobertLeyltä. 👍

Tuo kirja on kuuntelu- / lukulistalla. En ole vain vielä huomannut että se olisi äänikirjana missään. Täytynee käväistä ihan kirjastossa.

Vieras0342 · « **Vastaus #433 :** Marraskuu 14, 2022, 17:09:18 »

Harris: Uhrilampaita.

Sutina · « **Vastaus #434 :** Marraskuu 14, 2022, 19:50:52 »

Luen Nelson Mandela - Pitkä tie vapauteen - Omaelämäkerta

joey_t · « **Vastaus #435 :** Marraskuu 14, 2022, 20:09:18 »

Seppo Jokinen: Pahasti tehty

RobertLey · « **Vastaus #436 :** Marraskuu 20, 2022, 23:11:24 »

Andre Swantstön "Valkoisen Suomen Soturi." - Saatana, tuo kirkkohistorioitsijaksi jaksaa ñäemmä kutsua Kalervo Kurkia mä b.

No

Mustelmann · « **Vastaus #437 :** Marraskuu 20, 2022, 23:53:27 »

Renny Harlin - Ainutlaatuinen elämäni. Luin tätä hitaasti jostain keväästä saakka, mutta sain viimein loppuun. Kiehtova tarina suomalaisesta elokuvaohjaajasta, joka toteutti amerikkalaisen unelman puhtaimmassa muodossaan. Viinaa, naisia ja hienoja kartanoita riitti ja muutama leffakin tuli tehtyä siinä sivussa. Suosittelen kirjaa kaikille elokuvafaneille ja tietysti Rennyn faneille, joihin itsekin kuulun.

Vieras1542 · « **Vastaus #438 :** Marraskuu 21, 2022, 00:19:42 »

Etuläpät-podcastia

RobertLey · « **Vastaus #439 :** Marraskuu 24, 2022, 10:51:27 »

Lainaus käyttäjältä: RobertLey - Marraskuu 20, 2022, 23:11:24

Andre Swantstön "Valkoisen Suomen Soturi." - Saatana, tuo kirkkohistorioitsijaksi jaksaa ñäemmä kutsua Kalervo Kurkia mä b.

No

Jahah... - No niin...että tämmönenkin ajatusten Vantaanjoki on tullut raapustettua (paitsi että mitään ajatustahan tässä ei taida olla (ehkä jotain Vantaanjokeen verrattavaa sitten kumminkin...)- Mutta haluan korostaa että olin sattuneista syistä hyvin isänmaallisella tuulella ja ehkä siitä johtuen tuli omattua voimakkaat sympatiat ja antipatiat ja koska Swantröm sattuneista syistä onnistui syylllistämään edellisellä opuksellaan toista tuhatta Miestä niin vaikeaa on tätä niellä.

Kalervo Kurkialan elämän tarina on harvinaisen mielenkiintoinen; ensin vuodet Jääkärinä Saksassa, sen jälkeen Vapaussodassa koko matkan Vaasasta Viipuriin luutnanttina, enkä turhautuminn vastaperustettuun tasavaltaan mikä saattoi olla syynä halu lähteä väljemmille vesille; merimiespapiksi Australiaan.

Takaisin Suomeen Kurkiala palasi 1930-luvun tietämissä ja liittyi Sinimustiin, toimi jonkin aikaa Ikaalisten kappalaisena kunnes siirtyi Hattulan seurakuntaan Kanta-Hämeeseen. -Sitten seurasikin Talvisota ja Kurkiala katsoi itsestään selvänä seurata seurakuntansa miehiä Jalkaväkirykmentti 15 riveissä kotipaikkakuntalaisineen Länsi-Kannakselle Summan lohkolle. - Merkillistä kyllä Svantröm jättää melko tavalla syrjään Kalervo Kurkialan henkilökohtaisen - paikkakunnan miestenkin muistaman rohkeuden; pitkä, hoikka mies kulki säännöllisesti etulinjan juoksuhautaa tulituksesta välittämättä, piti säännöllisesti korsuissa hartaushetkiä ja pisti itsensä alttiiksi henkilökohtaisellekin hengen menolle.

Olihan Kurkiala Suomalaisen SS-pataljoonan puuhamiehiä; siihen Swanströn kyllä takertuu; ilmeisen isänmaallinen Mies josta tuli pataljoonan pappi ja SS-Obersturmanfuhrer. - Antisemitismiä Swantröm jaksaa rummuuttaa Kurkialankin kohdalla mitä ei ilmeisesti tuon ajan hengen huomioon ottaen sovi niistäkään. - Mutta samalla tavalla kuten edellisessä kirjassaan hän unohtaa tai kiistää että Hän oli näille Pataljoonan Pojille isähahmo rintamalla; koti-ikävän tai jonkun sielullisen vaikeuden vaivatessa Kurkiala oli aina ottamaan kenet tahansa vastaan.

Kun en ole teologi enkä historioitsija olen vain sitä mieltä että Kurkialan tapaiset Miehet elivät aikanaan että Swanstömin kaltaiset miehet voivat nykyisenä aikana saada kirjojaan kaupaksi ja mainetta.