Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Mitä kirjaa luet/kuuntelet?

<< < (55/133) > >>

joey_t:
Onkos kukaan lueskellut Ari Paulowin kirjoja? Vaikuttaa mielenkiintoiselta, ikävä kyllä äänikirjoina niitä ei juuri ole.

Vieras0265:
Aloin lukemaan tätä. :)

Jmn:
Kesädekkarina on menossa
Kristina Ohlsson - Sairaat sielut

joey_t:

--- Lainaus ---Kädet puristivat rattia ja mielessä pyöri vain yksi ajatus – mikä oli vialla? Miksi hänen piti torjua kaikki elämän tarjoama hyvä? Eikö muulla ollut enää väliä, ei edes sillä, minne meni ja mistä tuli, kunhan vain pakeni kumpaankin suuntaan?
--- Lainaus päättyy ---
Seppo Jokinen on kirjoittanut 26 dekkaria joiden päähenkilönä on komisario Sakari Koskinen. Teoksia on siis sama määrä kuin Kalle Päätalolla Iijoki-sarjassa. Jokisen kirjasarjan ensimmäinen teos, Koskinen ja siimamies, ilmestyi vuonna 1996 eli 25 vuotta sitten. Sakari Koskinen vanhenee teostensa mukana joten hän alkaa olla jo eläkeiässä. Jokinen on kertonut että tarinoita riittäisi vielä moneen kirjaan mutta komisario voi olla töissä 68-vuotiaaksi saakka joka Koskisella tarkoittaa noin neljää vuotta. Sen jälkeen Sisä-Suomen poliisilaitos voi kenties käyttää Koskisen palveluja ostopalveluna.

Jokisen teoksista 18 löytyy äänikirjoina BookBeatilta. Olen kuunnellut ne kaikki koska olen jäänyt näihin kirjoihin koukkuun. Loput kahdeksan pitää etsiä kirjastosta normikirjoina. Ilmeisesti näissä kirjoissa on niitä vähiten onnistuneita Jokisen teoksista mutta silti ne kiinnostavat minua koska olen oppinut että Seppo Jokinen ei petä lukijaansa. Taidan olla Sakari Koskinen fani.

Jokisen kerrontatapa on konstailematon ja lämmin ja siinä on jotakin todella kiehtovaa. Kirjoissa on aina pääjuonena joku rikos / rikoksia ja siihen liittyvä poliisitutkinta. Mutta lisäksi päästään seuraamaan sekä Koskisen perhe-elämän käänteitä, työympäristöä sekä työkavereitaan. Koskinen on rehti ja oikeudenmukainen suomalainen mies mutta sosiaalisesti kömpelö ja ei tahdo saada otetta naisistaan eikä edes siitä mitä elämältään haluaa. Myös Koskisen johtamistaidoissa on toivomisen varaa. Iloa ja lohtua Koskisen arkeen tuo liikuntaharrastukset, ensin lenkkeily joka ikääntymisen myötä korvaantuu polkupyöräilyllä.

Koskisen teokset eivät juurikaan sisällä raakoja kuvauksia ja vaikka teosten kertojahahmo on yleensä rikoskomisario Sakari Koskinen, aina väliin tilaa annetaan myös kirjan muiden henkilöiden näkemyksille jolloin kerronta on heidän näkövinkkelistään. Jokinen osaa välittää hyvin myös näiden muiden ajatuksia sekä motiiveja, mukaanlukien rikolliset. Vaikka elämä toisinaan on epäoikeudenmukaista, Jokisen kirjoissa hyvä voittaa aina pahan ja rikos ei kannata. Tähän lukija voi luottaa. Aina välillä Lotta tarvitseee tukea, Raijan auto on yllättäen Sirppitiellä parkissa ja Kallen ja Kamillan ruokkiminen jää Antin hoidettavaksi mutta silti.

Vieras1776:
^ Olen tainnut lukea Seppo Jokisen koko tuotannon uusinta (Siipirikkoiset) lukuun ottamatta. Jokisen Dekkarien tapahtumathan sijoittuvat yleensä Tampereelle ja lähiympäristöön, mutta joukkoon mahtuu pari poikkeusta: Koskinen ja kreikkalainen kolmio sekä Australiaan sijoittuva Mustat sydämet. Nämä ovat mielestäni ihan kärkipään teoksia Jokisen tuotannossa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu