« Vastaus #2110 : Huhtikuu 14, 2026, 19:18:46 »
Ostelin tänään vähän tuliaisia tyttärilleni ja lapsenlapsilleni. Se alkaa olla pikku hiljaa jäähyväisten jätön aika, sillä reilun viikon kuluttua olen jo Oulussa. Ukrainalaiselle vakkarilleni Ljuballe halusin ostaa jotain kaunista muistoksi ja kiitokseksi hienoista yhteisistä tuokioista. Tuokio on yksi minun suosikki sanoistani suomenkielessä. Se on jotenkin hyvin kaunis sana ja kuvaa hienosti niitä hetkiä, keskusteluja ja kokemuksia mitä olen Ljuban kanssa saanut kokea. Ne hetket ovat olleet ohikiitäviä, sellaisia tuokioita, kuten ne elämässä tuppaavat olemaan, mutta minulle hyvin tärkeitä. Ostin Ljuballe kauniit korvarenkaat. Ne olivat vähän tyyrit, mutta ei se mitään. Minä olen tässä samassa kultasepänliikkeessä asioinut pari kertaa aiemminkin ja viehättävä myyjätär on ollut ystävällisesti makutuomarina. Itse en oikein korujen päälle ymmärrä mitään enkä tiedä, että minkälaiset korvarenkaat ovat nyt muodikkaita ja sopivat nuorelle naiselle. Olen kyllä hyvin tyytyväinen ostokseeni. Huomenna vietämme läksiäisiä Ljuban kanssa ja varasin jo tänään pöydän yhteen laadukkaaseen ravintolaan. Haluan tehdä huomenna jotakin spesiaalia, ja että huominen ilta jää meille molemmille mieleen. Olen enempi sellainen kaurismäkiläinen romantikko, mutta osaan minä paljon muutakin. Viikonloppuna on sitten vuorossa Fuengirolassa työwäenhenkiset ja enempi sellaiset wappumaiset läksiäiset

.
Ennen persuja johtivat lihaa syövät armeijan käyneet heteromiehet. Nykyisin sivarit, kasvissyöjät, hannut ja se yksi jo kutsunnoissa hullun paperit saanut historian tohtori. No mikäpä siinä. Kelpaa tuolla porukalla vaikka istuskella lukitussa bussissa Puhoksen ostoskeskuksen parkilla.