On hyvä ymmärtää, että valtionlainat ovat kiinteäkorkoisia..prosentin nousussa kestää todella kauan realisoitua keskikorkoon. Koska aika hoitaa valtioiden velat, eivät valtiot normaalisti pyri maksamaan niitä pois. Olennaista Suomelle on pysyä euroalueen vähemmän velkaantuneella puolella..silloin Suomi saa tarvittaessa matalakorkoista, tai kuten nyt, korotonta lainaa omalta keskuspankilta. EKP:n velkakirjojen ostoon ei ole tulossa mitään stoppia. Suomen velka-aste on kääntynyt itseasiassa jo laskuun (ensi vuodelle ennustettavissa neljän prosentin lasku) vaikka VVM ennusti sen tapahtuvan vasta vuonna 2025. Miten kokoomus ja persut olisivat hoitaneet asian? Yhtään vaihtoehtoa ei kummaltakaan puolueelta ole tullut asioiden hoitamiseen....pelkkää populistista puskista huutelua. Vastaukseksi ei kelpaa se vanha ja tuttu "maahanmuutto". Se kulunut fraasi on jo monet kerrat torpattu.
En tiedä mitä populismia vai kaljakuppiteoriaa yllä mainittu höpinä Suomen valtionlainahallinnasta edustaa.

Todellisuudessa ja käytännössä Suomen valtion velan hakeminen tapahtuu velkasitoumuksilla eli obligaatioilla, joita Suomi myy sijoittajille tietyn määrän. Se lupaa maksaa pääoman takaisin esimerkiksi vuoden, kymmenen tai 30 vuoden kuluttua. Elokuussa liikkeelle laskettujen velkasitoumusten maturiteetti ( laina-aika ) on ollut kuukaudesta kahteentoista.
Kun vanhoja lainoja erääntyy, niitä yleensä korvataan uusilla. Valtionkonttori maksaa yhä takaisin vanhoja lainoja joiden korko voi olla jopa 7 %. Nyt kesäkuussa Suomi laski liikkeelle kolmen miljardin euron laina, josta maksetaan sijoittajille korkoa 0,25%. Lyhytaikaisia lainoja on saatu jopa negatiivisella korolla.
Vuodesta 2015 Euroopan keskuspankki on tukenut valtionlainamarkkinoita arvopaperiostoillaan. Se hankkii valtioiden velkapapereita liikepankeilta.
EKP:n neuvostossa on halu siirtyä pois poikkeuksellisen kevyestä rahapolitiikasta, kun talouden toipumisesta saadaan lisää merkkejä.
Markkinainformaation mukaan EKP oli itse asiassa jo hidastamassa velkakirjaostojaan ennen alkuvuoden koronatilanteen pahenemista ja pitkien korkojen viime kuukausien nousua.
En tiedä onko Temellä parempaa tietoa, mutta markkinat odottavat että vaikka keskuspankki on luvannut jatkaa velkakirjojen netto-ostoja vähintään ensi vuoden maaliskuuhun, ostovauhti hidastunee jo selvästi myöhemmin tänä vuonna. On myös hyvä muistaa, että EKP on signaloinut aloittavansa koronnostot pian sen jälkeen, kun netto-ostot lopetetaan.
Jos EKP vähentää velkakirjojen ostoja, se velkakirjojen vähentää kysyntää ja nostaa korkoa. Tämä näkyy jo markkinoilla pitkien korkojen nousuna.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen julkisyhteisöjen eli valtion ja kuntien velka ylittää neljän vuoden päästä 200 miljardin euron rajan.
Vuoden 2020 koronakriisin hoidon velanotto oli osiltaan perusteltua, tosin realistisen vaihtoehtobudjetin mukaan olisi yhtä hyvin selvitty noin miljardin pienemmällä velanotolla. Ennen kuulumatonta talouspolitikkaa on sen sijaan ottaa vuosikymmeniin parhaan nousuhdanteen aikana vuoden 2021 budjettiin nettovelkaa n. 11,4 miljardia euroa.
Tämä olisi voitu hoitaa tekemällä mm. rakenteelliset uudistukset jotka hallitus on joka budjettiriihessä jättänyt päättämättä. Lisäksi olisi voitu tehdä ruotsin demareiden tapaan tuloverotuksen kevennykset, jotka löytyvät myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetista.