Taloustieteilijöiden (kuten VTV:n, VM:n virkamiesjohdon, Etlan ja luottoluokittajien) jälkikäteisarvioiden perusteella jokainen hallitus on tehnyt ratkaisuja, tai jättänyt tekemättä, jotka ovat osaltaan johtaneet nykyiseen velkaantumiskierteeseen ja luottoluokituksen laskuun.
Tässä on erittely (lainaus) keskeisistä talouspoliittisista "virheistä" ja tekemättä jättämisistä hallituskausittain neutraalista, makrotaloudellisesta näkökustasta:
Vanhanen II (2007–2010) & Kiviniemi (2010–2011): Nokia-huuman loppu ja pysyvät menot
Konteksti: Finanssikriisi 2008 iski Suomeen, ja samaan aikaan Nokian verotulot romahtivat.
Virhe/Tekemättä jättäminen: Talouden rakenteellista muutosta ei tunnistettu ajoissa. Hallitus elvytti taloutta voimakkaasti, mikä oli finanssikriisissä oikein, mutta samalla tehtiin pysyviä menolisäyksiä (mm. suuret palkankorotukset kuntasektorille ns. "Sari Sairaanhoitaja" -kierroksella).
Seuraus: Kun talous ei toipunutkaan entiselleen (koska Nokia ja metsäteollisuus eivät palanneet huipputasolle), julkiset menot olivat jääneet pysyvästi liian korkealle tasolle tuloihin nähden. Sopeutusta ei aloitettu riittävän ajoissa.
Katainen (2011–2014) & Stubb (2014–2015): "Sixpack" ja päätöksenteon halvaantuminen
Konteksti: Eurokriisi ja Suomen talouden "menetetty vuosikymmen". BKT supistui tai polki paikallaan.
Virhe/Tekemättä jättäminen: Hallituspohja oli liian hajanainen (Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon), mikä halvaannutti suuret rakenteelliset uudistukset. Sote-uudistusta yritettiin, mutta se kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Talouspolitiikan virhe: Alijäämää yritettiin paikata ensisijaisesti veronkorotuksilla menoleikkausten sijaan.
Seuraus: Tämä heikensi ostovoimaa ja talouskasvun edellytyksiä taantumassa. Lisäksi Suomen kustannuskilpailukyky oli heikko suhteessa kilpailijamaihin, mihin ei puututtu riittävän järeästi.
Sipilä (2015–2019): Sote-kaatuminen ja vaalikauden lopun löysäys
Konteksti: Talous kääntyi kasvuun, työllisyys parani (Kiky-sopimus).
Virhe/Tekemättä jättäminen: Suurin epäonnistuminen oli sote-uudistuksen kaatuminen kalkkiviivoilla. Uudistukseen oli sidottu "3 miljardin kestävyysvajeen umpeenkurominen", joka jäi toteutumatta. Finanssipolitiikan virhe: Vaikka hallitus teki kipeitä leikkauksia, vaalikauden lopulla budjettikuria löysättiin.
Seuraus: Puskureita ei kerätty riittävästi "pahan päivän varalle", ja menot alkoivat kasvaa uudelleen ennen vaaleja.
Rinne (2019) & Marin (2019–2023): Kriisivelka ja menokehyksistä luopuminen
Konteksti: Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi.
Virhe/Tekemättä jättäminen: Kriisien hoitoon otettiin perustellusti velkaa, mutta kriisien varjolla tehtiin myös paljon pysyviä menolisäyksiä (esim. oppivelvollisuuden laajentaminen, hoitajamitoitus) ilman pysyvää rahoitusta. Rakenteellinen virhe: Hyväksytty sote-malli loi "rahoitusautomaatin", josta tuli kalliimpi kuin vanha järjestelmä.
Rakenteellinen virhe:8/b9 Hyväksytty sote-uudistus loi ns. "rahoitusautomaatin", jossa hyvinvointialueilla ei ollut aitoja kannustimia säästää, vaan valtio maksoi viulut. Mallista tuli kalliimpi kuin vanha järjestelmä, päinvastoin kuin alkuperäinen tavoite oli. Menokehykset (jotka rajoittavat valtion kulutusta) "rikottiin" tai niitä kierrettiin, mikä heikensi taloudenpidon uskottavuutta.
Orpo (2023–): Suhdanneajoitus ja kasvun puute (Alustava arvio)
Konteksti: Taantuma, korkeat korot, rakennusalan romahdus.
Arvioitu virhe/Riski: Hallitus toteuttaa voimakkaita leikkauksia samaan aikaan kun talous on taantumassa. "Myötäsyklinen" politiikka voi syventää taantumaa ja siten heikentää verotuloja entisestään.
Seuraus (arvio): Toistaiseksi kasvutoimet ovat jääneet leikkausten varjoon, ja rakennusalan kriisiin reagoimista on pidetty hitaana.
---
Yhteenveto: Miksi luottoluokitus laski?
Jos katsotaan koko ajanjaksoa 2008–2025, suurin yhteinen "virhe" ei ole yksittäinen päätös, vaan jatkumo:
- Sote-uudistuksen viivästyminen 15 vuodella: Kun se lopulta tehtiin, se tehtiin kustannuksia lisäävänä, ei säästävänä.
- Toiveajattelu: Oletettiin liian pitkään, että talouskasvu (kuten Nokian aikoina) palaa itsestään ja korjaa velkaantumisen.
- Reformien hitaus: Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistukset ovat olleet hitaampia kuin verrokkimaissa (esim. Ruotsi ja Tanska tekivät omat kipeät uudistuksensa jo 1990- ja 2000-luvuilla).
Tämähän oli varma tieto jo laskutaidottoman vinosimähallituksen aloittaessa. No mutta vinosilmätunarit on saaneet Suomen ykköspaikalle, onnea työttömyydestä ja valtiontalouden kasvamattomuudesta meidän basistiselle hallitukselle - Onnea witun tunarit! 
No ehkä muutakin!