Viihde ja kevennykset > Kaatopaikka

Vs: Politiikka

<< < (4721/4864) > >>

Gynther:
Jokaisen valtion ja muun yhteisön kannattaa tutkiskella myös sitä omaa toimintaa, jos he saavat vastaansa ylläkköjä ja terrorismia. Kiusallinen totuus täällä maan päällä on seikka, ettei kukaan aivan huvikseen ja hetkestä huumaantuneena mitään iskuja tee. Aina siellä on historiaa niiden iskujen takana.

Ja tavallista kadunmiestä viedään näissä asioissa, kuin vanhaa markan rahaa, joka puolella maailmassa. Siis median toimesta.

Gynther:
Hyväksyä väkivalta vs. ei hyväksyä. Sekin on nähty, että on jokseenkin sama myös mitä noi edustajat julkisesti sanovat, kun kuitenkin toimitaan niiden "kabineteissa" sovittujen päätösten ja lupausten mukaan.

joey_t:

--- Lainaus käyttäjältä: joey_t - Syyskuu 30, 2025, 22:54:24 ---Öljy ei ole pelkkää polttoainetta. Raakaöljystä saadaan myös välttämättömiä tuotteita kuten bitumi, jota ilman emme voi rakentaa kestäviä teitä. Mutta: jos tarvitsemme vain bitumia, saamme samalla väistämättä myös bensiiniä ja dieseliä. Niitä ei voi "jättää pois".
--- Lainaus päättyy ---

Jatketaanpas aiheella. Niin kauan kuin tarvitsemme bitumia, öljyä on porattava. Siinäkin tapauksessa ettemme tarvitsisi enää mitään muuta raakaöljystä saatavaa jalostustuotetta. Öljylähteiden bitumipitoisuuden osuus on vain noin 3-5% eli jos öljyä porataan vain bitumin takia, samalla saadaan valtaosa kaikkea muuta kuten bensiiniä. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se että bitumin tarve on jatkuvaa ja suurta. Eikä ole keksitty ei-öljypohjaista korviketta joka voisi korvata bitumin - lupaavin vaihtoehto on biobitumi. Tässä on kuitenkin iso ongelma: vaikka biopohjainen bitumi toimii laboratoriossa lupaavasti, sen kestävyys liikenteen rasituksessa ei ole öljypohjaisen bitumin veroinen.

Mitkä ovat vaihtoehdot? Ensiksi on mainittava asfaltin uusiokäyttö. Tämä on kuitenkin realistista lähinnä kun tehdään uusia tielinjauksia jolloin jokin tienpätkä puretaan pois käytöstä ja tilalle rakennetaan uusi. Vanha asfaltti ei sellaisenaan ole kuitenkaan sellaisenaan käyttökelpoista vaan sekaan on lisättävä pieni määrä kiviainesta ja uutta bitumia. Jos tehdään kokonaan uusi tie, vastaavasti olisi purettava jokin vanha kokonaan pois jollaisia ei tahdo löytyä. Myöskään tienkunnostus-tapauksissa joissa asfalttia on tuotava lisää, uusiokäyttö ei ole ratkaisu.

Toisena vaihtoehtona olisi raakaöljyn jakotislauksessa muodostuvien muiden jakeiden jalostaminen bitumiksi. Bitumi on raakaöljyn hiiliketjuista pisin jolloin ei voida käyttää krakkaukseksi kutsuttavaa menetelmää jossa pitkät hiiliketjut pilkotaan lyhyemmiksi ja niistä saadaan muita jakeita. Homma olisi tehtävä jotenkin päinvastoin ja sopiva metodi olisi polymerointi jossa lyhyistä hiiliketjuista valmistetaan pitkiä hiiliketjuja. Tällöin öljyä tarvitsisi porata vähemmän koska ainoa tuote jota siitä tarvittaisiin olisi bitumi, siis siinä tilanteessa että esim fossiilisia polttoaineita ei enää tarvittaisi.

Polymeroinnin ongelma on kuitenkin hinta. Riippuen mitä arviota käyttää, tien asfaltoinnin kustannukset olisivat 3-13 kertaiset verrattuna siihen tilanteeseen jossa käytetään normaalilla tavalla, polymeroimatta valmistettua bitumia. Ääripäässä oleva kolminkertainen hinta olisi ehkä vielä jotakuinkin hyväksyttävissä ilmastopositiivisista syistä mutta tuolloinkin moni tarpeellinen tiehanke jäisi tekemättä ja talojen pihatiet asfaltoimatta. No, luultavasti todelliset kohonneet kustannukset olisivat suurempia kuin kolminkertaiset vrt nykytilanne.

Kuitenkin polymeroinnin tuloksena saadun bitumin kallis hinta aika suurella varmuudella veisi biobitumin käyttöönoton tutkimus- sekä tuotekehittelytyötä vauhdilla eteenpäin. Mutta vaikka onnistuttaisiin valmistamaan biobitumia joka on ominaisuuksiltaan bitumin veroista, jäisi ratkottavaksi monia uusia haasteita. Riittävä ja kestävä biomassavirta vaatisi merkittäviä muutoksia maankäyttöön, metsätalouteen ja maatalouden sivuvirtakäytäntöihin — ja tästä seuraa ekologisia riskejä (biodiversiteetti, maaperän hiili, vesitasapaino) sekä paineita ruokahuoltoon. Noin aluksi, muutakin olisi mutta olkoon tämä nyt tässä.

Pelkkä kiistattoman ongelmallisuuden olemassaolo lienee liikaa tunnustettavaksi poliittisille päättäjille kaikilla tasoilla ja kaikissa maissa mukaanlukien alan parissa puuhastelevat kansainväliset ilmastojärjestöt.

FortySexN2:
Ajatus, että öljyä olisi pakko porata nimenomaan bitumin vuoksi, ei täysin vastaa nykytietoa. Jalostusprosesseja voidaan muokata, ja bitumia tai sen kaltaisia sideaineita voidaan valmistaa myös muista lähteistä. Joitakin kirjoituksessa mainittuja väittämiä, kuten bitumin osuuden (3–5 %), polymeroinnin kustannusten (3–13-kertaiset) ja biobitumin kestävyyden heikkouden, tukevia lähteitä ei ole julkisesti saatavilla tai ne perustuvat yksittäisiin arvioihin.

Vaikka fossiilinen bitumi on edelleen tärkeä monissa käyttökohteissa, sen korvaamiseen ja kierrätykseen liittyvä tutkimus etenee nopeasti. Öljyn lisäksi bitumia tai sen kaltaista sideainetta kehitetään erityisesti bioperäisistä hiililähteistä (ligniini, kasviöljyt, pyrolyysiöljyt) sekä kierrätysmateriaaleista (muovit, renkaat, jäteöljyt). Useimmat näistä toimivat jo osittaisina korvaajina (noin 20–50 % bitumista), mutta täysi fossiilittomuus edellyttää vielä kehitystä kestävyyden, säänkeston ja kustannustehokkuuden suhteen.

U.S. Energy Information Administration (EIA): Refining crude oil: inputs and outputs — jalostusprosessit ja bitumin osuus raakaöljystä.
https://www.eia.gov/energyexplained/oil-and-petroleum-products/refining-crude-oil-inputs-and-outputs.php

Stora Enso (2022): Testing bio-asphalt in Finland — Peab Asfaltin ja Stora Enson ligniinipohjainen bioasfaltti.
https://www.storaenso.com/en/newsroom/news/2022/9/testing-bio-asphalt-in-finland

Construction and Building Materials (ScienceDirect, 2023): Performance of lignin-modified asphalt binders — tutkimus ligniinillä modifioidun bitumin ominaisuuksista.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0950061822034298

European Asphalt Pavement Association (EAPA, 2022): Asphalt – the 100% recyclable construction material — asfaltin kierrätys ja bitumin osittainen korvaus.
https://eapa.org/asphalt-the-100-recyclable-construction-material/

ResearchGate (2021): Review on Alternative Binders for Sustainable Asphalt Pavements — katsaus biobindereihin ja kierrätyspohjaisiin vaihtoehtoihin.
https://www.researchgate.net/publication/353028982_Review_on_Alternative_Binders_for_Sustainable_Asphalt_Pavements

joey_t:

--- Lainaus käyttäjältä: FortySexN2 - Lokakuu 06, 2025, 23:19:14 ---Ajatus, että öljyä olisi pakko porata nimenomaan bitumin vuoksi, ei täysin vastaa nykytietoa. Jalostusprosesseja voidaan muokata, ja bitumia tai sen kaltaisia sideaineita voidaan valmistaa myös muista lähteistä. Joitakin kirjoituksessa mainittuja väittämiä, kuten bitumin osuuden (3–5 %), polymeroinnin kustannusten (3–13-kertaiset) ja biobitumin kestävyyden heikkouden, tukevia lähteitä ei ole julkisesti saatavilla tai ne perustuvat yksittäisiin arvioihin.

Vaikka fossiilinen bitumi on edelleen tärkeä monissa käyttökohteissa, sen korvaamiseen ja kierrätykseen liittyvä tutkimus etenee nopeasti. Öljyn lisäksi bitumia tai sen kaltaista sideainetta kehitetään erityisesti bioperäisistä hiililähteistä (ligniini, kasviöljyt, pyrolyysiöljyt) sekä kierrätysmateriaaleista (muovit, renkaat, jäteöljyt). Useimmat näistä toimivat jo osittaisina korvaajina (noin 20–50 % bitumista), mutta täysi fossiilittomuus edellyttää vielä kehitystä kestävyyden, säänkeston ja kustannustehokkuuden suhteen.

--- Lainaus päättyy ---
No mitäs se nykytieto sitten asiasta sanoo?

Ajatus pelkän bitumin takia poraamisesta pohjautuu ilmastotavoitteeseen maailmasta jossa fossiilista polttamista ei enää tarvittaisi ja vaikka tuohon tavoitteeseen päästäisiin, öljyä olisi porattava silti (lausetta voisi tarkentaa suuntaan fossiilisen polttoaineen tarve pienenee mutta bitumin ei jolloin poraustarve ei pienene). Jakotislatun raakaöljyn jalostustuotteina saadaan muutakin kuin fossiilisesti poltettavaa mutta noista muista, huomioonottaen tuotteen tarpeellisuus ihmiskunnalle, bitumi on - käsittääkseni - vaikeimmin korvattavissa millään ei-raakaöljypohjaisella tuotteella.

Bitumin osuus 3-5% sekä polymeroinnin kustannukset 3-13 kertaiset (taikka siis polymeroinnin avulla valmistetun bitumin avulla rakennetun tien rakennuskustannukset) ovat jostakin lukemiani lukemia, olkoonkin arvioita mutta käyvät vaikkakin keskustelun pohjaksi niin kauan kuin on osoittaa parempia lukemia. Bitumin osuus raakaöljystä voi olla jotakin kokonaan muuta, jos se on vaikkapa 20% tai mitä hyvänsä, esittämäni perusongelma säilyy ja on olemassa niinkuin sen olen ketjuviesteissäni kuvaillut. Jos biobitumin heikkoutta tukevia lähteitä ei ole olemassa niin lienee olemassa tietoa teistä joissa materiaalina on ollut biobitumi ja hyvin on toiminut. Miksi näitä ei tehdä jatkuvasti jos tuote on hyvä ja muitakaan esim materiaalin saatavuuteen taikka muita aiemmin kuvailemiani ongelmia ei ole? Oma kysymyksensä on sekin kuinka sujuvaa on kyseinen uusi tekniikka ottaa käyttöön koko maailman mittakaavassa.

"Tutkimus etenee nopeasti" ja "tuote on käytettävissä jo ihan pian" ovat argumentteja joiden varaan ei kannata paljoa rakentaa samalla hyläten toimiva käytössä oleva menetelmä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu