« Vastaus #7126 : Huhtikuu 24, 2026, 16:17:15 »
Netflixistä voi ihan perustellusti olla monta mieltä, mutta kyllä Netflix tekee myös valtavia kulttuuritekoja. Aloin katsella sarjaa Sadan vuoden yksinäisyys hieman epäillen, vaikka olinkin lukenut siitä hyviä arvosteluja. Gabriel Garcia Marquezin kirja on minulle yksi rakkaimpia kirjoja, ja ajattelin että tämä maagista realismia täynnä oleva mielikuvitusrikas ja vertauksia täynnä oleva kirja ei käänny elokuvaksi tai tv-sarjaksi. Mutta olin totaalisesti väärässä. Onneksi. En ole kyllä pitkään aikaan nähnyt mitään komeampaa ja katsoin ne kaikki kahdeksan osaa lähes yhteen putkeen vajaan kahden vuorokauden aikana. Viime yönä katsoin viimeisen jakson. Odotan jo nyt innolla kesällä ilmestyvää toista tuotantokautta, mikä pitää sisällään kirjan toisen puoliskon. Nobelkirjailija Garcia Marquez ei antanut kirjaa Hollywoodin filmattavaksi, koska piti tarinaa liian polveilevana parin tunnin elokuvaksi ja Hollywoodille liian latinalaisamerikkalaisena. Vuonna 2014 kuollut Marquez antoi kuitenkin perillisilleen luvan tehdä teokselleen mitä haluavat, ja nyt tämä vuosien työ ja tuhansien ihmisten urakka, joka on kuvattu kokonaan Kolumbiassa, on valmis ja kaikkien nähtävillä. Jose Arcadion unen johdattamana perustama Macondon kylä marssii olohuoneisiimme

.
Ennen persuja johtivat lihaa syövät armeijan käyneet heteromiehet. Nykyisin sivarit, kasvissyöjät, hannut ja se yksi jo kutsunnoissa hullun paperit saanut historian tohtori. No mikäpä siinä. Kelpaa tuolla porukalla vaikka istuskella lukitussa bussissa Puhoksen ostoskeskuksen parkilla.