[FortySexN2]

Luin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksen (IS kommentoi sitä), jossa kaksi keski-ikäistä naista pohti, että ehkä miesten haluttomuus onkin ongelman ydin. Ihan rohkea kirjoitus, mutta samalla vähän yksisilmäinen.

Totuus on, että halu ei toimi kytkimestä kääntämällä tai vaatimalla. “Harrastettaisko seksiä” keskellä arki-iltaa, kun toinen on juuri laskenut pyykit ja sammuttaa kahvinkeittimen, ei ole viettelyä. Se on muistilapun täyttö. Ja muistilappu ei sytytä ketään.

Seksuaalisuus ei ole nappi, jota voi painaa, vaan kipinä, jota pitää ruokkia. Jos suhteen intiimiys kutistuu pyjamahousujen, papiljottien ja velvollisuuksien sumuun, se ei ole miehen "vika" sen enempää kuin naisenkaan. Halu ei synny tasa-arvokokouksessa, vaan tunteesta että toinen haluaa juuri minut, ei vain seksiä yleensä.

Jos mies kirjoittaisi näin päin, otsikko olisi todennäköisesti “sovinistin tilitys”. Mutta halu ei pysy hengissä itsestään, eikä kumpikaan sukupuoli ole siitä vapaa.

Seksi ei ole palkinto, jota ansaitaan, eikä velvollisuus, joka suoritetaan. Se on yhteinen peli, joka vaatii houkutusta, yllätyksiä ja halua nähdä vaivaa, myös 20 avioliittovuoden jälkeen.

Ehkä kannattaisi lopettaa sormella ositteleminen ja kysyä: miten voisin olla taas haluttava?

Noin yleensä olen aina sitä mieltä, että jos suhteessa ei kaikesta huolimatta maistu seksi, niin kannattaa laittaa lusikat jakoon.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011556186.html

[Kielitieteilijä]

Hienoa tulkintaa.
Luin saman artikkelin ja jäin myös asiaa miettimään ja lisäänpä hiukan omia ajatuksia...
Siinä kirjoituksessa  lienee taustalla sitäkin yleistävää perusolettamaa että mies on aina valmis, panee
kaikkia kaksjalkasia, vaikka sitten tikapuita? Ainakin sen pitäis olla?
"Halu ei synny tasa-arvokokouksessa, vaan tunteesta että toinen haluaa juuri minut, ei vain seksiä yleensä."
Tuossa lauseessa on todella tyhjentävästi sanottu se juttu.

Olen monesti pohtinut että ikä ja vanheneminen, ikääntyminen vaikuttaa eri tavalla mieheen ja naiseen;
Jos yhteisikä olis 70, alussa mies 20 ja nainen 50, peilaten omiin kokemuksiin nuoruudesta se olis, siinä olis mahdollisuudet
ihan mihin vain? Siitä sitten 30-40, joo? 40-30 totta hitossa ja 50-20 jälkeen tätä kaavaa pitäis tietty alkaa säätää.
Näillä numeroilla nostan sen tosiasian mukaan joka fysiikkaan liittyy.

Kun palataan alkuun eli FortySexN2.n lainaamaan kirjoitukseen; Parisuhteessahan juttu menee juuri noin ja koko suhde,sen kestäminen
rakentuu sille että toista ei sorru pitämään itsestäänselvyytenä.
Onhan parisuhde paljon muutakin kuin seksiä vaikka se todella onkin suhteen suola ja suhteessa ihmisen pitäisikin pyrkiä myymään itsensä sille kumppanille
joka jeesuksen päivä.
Kahden ihmisen pitäis, molempien pyrkiä siihen. Näin se alkaakin kuullostaa helpolta