Juhannuksesta tuli muisto mieleen että heinäladodossa heinöpaalin päälle. Muistaakseni se oli epämukavaa
Uutiset:
Työpaikan neukkari ja varasto lienee erikoisimmat, paitsi ehkä eräs puisto vieläpä keskellä päivää. Luulen, että teltta Provinssissa kaikkien muiden telttojen keskellä, ja baarin vessa eivät varmaankaan ole kovin harvinaisia. Vaatekaupan sovituskoppi on myös yksi, mutta lieventävä asianhaara siinä oli että se tapahtui sulkemisajan jälkeen. Ainiin, ja purjevene!
Joudun antamaan tylsän vastauksen. Olen pannut tosi monessa hotellihuoneessa ja kerrostaloasunnossa, mutta en missään sen erikoisemmassa paikassa. Yksi erikoinen paikka on tosin oma kotini, siellä kun pääsee seksipuuhiin hyvin harvoin.
Tulipa nuoruudesta mieleen eräs kerta; Kaverin luona oli neito, krapuloissa jne... Tultiin juttuun hienosti ja siitähän se lähti, mimmin luo ja sit vaan raakaa naimista...
Onneks oltiin iloteltu riittämiin ja täysissä pukeissa kun....
Ovi kävi, sulho saapui, armwijasta lomille.
Voi vittu siis, enhän minä ollut kysynyt kun pesää oli....
Ei mitään; jäbällä meni kaks sekkaa liikaa kun ei suostunut uskomaan näkemäänsä. Minä pääsin edeltä rappukäytävään ja solttu perässä 😬
Pihalle, juostiin läpi kaupungin kesäyössä... Sinivuokot olivat parkissa ja minä kysymättä, pysähtymättä takaovesta sisään!
Toinen konsta ulostautui pysäyttämään sitä solttua....
Minä sitten kerroin, rehellisesti mistä tässä on kysymys ( se sulho oli about tuplasti mun kokoinen)
ja niin kävi että minut vietiin melkein kotiovelle 5 kilsan päähän kotio 🤗
Silloin ei naurattanut, jälkeen miettinyt mitä mahtoi konstat keskenänsä porista...
Ja tämäkin tarina on tosi
Ovi kävi, sulho saapui, armeijasta lomille.
Ei mitään; jäbällä meni kaks sekkaa liikaa kun ei suostunut uskomaan näkemäänsä. Minä pääsin edeltä rappukäytävään ja solttu perässä 😬
Pihalle, juostiin läpi kaupungin kesäyössä...
Tästä tarinasta on tehty laulu: ”Kilometrin ainakin, juoksin halki kaupungin…”
😳
Älkää nyt hyvät veljet !
Olen aina tykännyt siitä biisistä, aivan parasta Mambaa👍
Vakavaksi minut vetää, en ole koskaan tajunnut tuota yhdenmukaisuutta...
Omalla kohdallani...Tapahtuma oli syys/ kesä -81 enkä nyt uskalla lähteä kaivamaan ko biisin syntyaikoja...
Kesällä -83 menin armeijaan, ystävystyin erään muusikon kanssa joka sanoitti frendeille...
Meistä tuli jopa läheisiä ystäviä, monta upeaa sekoilua intin aikana ja varsinkin jälkeen. Sitten A ei vaan enää jaksanut elää.
Mainittua tapahtumaa naurettiin joskus yhdessä tai ei se silloinkaan minua naurattanut mutta siitä heitettiin läppää... ja minähän en ole koskaan soittanut kuin suutani ja pimpparautaa.
Täytyy olla vaan yhteensattuma,tai ei sen väliä?
Nyt ollaan kuitenkin aika syvällä ja näitä muistellessa painuu hartiat ja mies tuntee parhaan olevan takana
Elämä on omituista, kertakaikkisen outoa?