Hiljainen viikko, hellä hetki – Usvan keväthuollossa

Pääsiäistä edeltävä hiljainen viikko sai aivan uuden sävyn Usvan luona. Vaikka ulkona kevät antoi jo merkkejään, sisällä mieli oli stressin runtelema – ehkä enemmänkin kuin olin itse tajunnut. Onneksi Usva on minulle jo pidemmältä ajalta tuttu, ja tiesin heti saavani juuri sitä mitä tarvitsin: aikaa, tilaa, läsnäoloa – ja nautintoa.
Olin laittanut Usvalle etukäteen muutaman rivin toiveistani. Ne oli, kuten aina, luettu tarkasti – ja viety vielä pidemmälle tavalla, joho Usva pystyy (kannattaa antaa itselleen mahdollisuus heittäytyä). Heti suihkun jälkeen istuin nojatuoliin. Jotain tuttua, mutta mukana oli myös uutta ja yllätyksellistä. Ja ajatukset – ne olivat nopeasti jossain aivan muualla kuin arjen kiireissä.
Hetken kuluttua olimmekin jo vuoteessa, jossa vierihoito sai entistä intohimoisemman sävyn.

Usva todella osaa lukea tilanteen ja tarjota juuri sen, mitä kaipaa – ja ehkä hieman enemmänkin.
Toinen kierros oli aivan oma lukunsa. Silmät sidottuina, kädet & jalat kevyesti kiinni – ja kaikki aistit herkkänä Usvan lämminhenkiselle tuhmuudelle. Hänen vilkas mielikuvituksensa, pehmeät liikkeensä ja huumaava läsnäolonsa veivät nautinnon aivan uusille tasoille.
Tällaista määräaikaishuoltoa ei sovi unohtaa – se ei ainoastaan nollannut, vaan sai koko kehon ja mielen virtaamaan taas kevättä.
Kevät hiipii hiljaa,
kuin sinä ihoani pitkin,
herättäen uinuvan kaipuun.
Yhteinen hetki jäi sydämeen,
kuin hauras kukka kirjan väliin.
Ja sen muisto
kantaa minua siihen asti,
kunnes taas katsot —
ja kaikki puhkeaa kukkaan.