Meinasin ottaa kupin kahvia mutta vaihdoin viimehetkellä olueen... Eilisen illan kahvit vei totaalisesti unet ja ei voi ottaa riskiä ettei seuraavaakin yötä tule valvottua...
^Eikö se ole melkein häpäisyä juoda Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla sisilialaista valkoviiniä, kun Ilmajoella tislataan eteläpohjalaisesta ohrasta valmistettua koskenkorvaa. Silloin nuorukaisena vietin usein kesälomaa Etelä-Pohjanmaalla mummolassa Alajärvellä. Lapuan serkkujen kanssa käytiin Lappajärven Halkosaaressa juhannusjuhlilla. Juotiin aina taskulämmintä kossua. Painettiin menemään Halkosaareen Laralla ja myöhemmin serkkupojan vaurastuessa Riisel Ratsunilla. Lapualaiset eivät osaa sanoa d-kirjainta ollenkaan, vaan se on ree. Halkosaaressa juhannusjuhlilla sain myös ensimmäistä kertaa pillua. Se on kyllä jäänyt hyvin mieleen. Olin juuri päässyt keskikoulusta. Siitä kauhavalaisesta minua vuotta vanhemmasta vosusta tuli myös minun ensimmäinen tyttöystävä. Vietettiin kuuma "hippikesä", joka huipentui Lappajärven Halkosaaren Tulivuorirokkiin. Pääesiintyjä oli skotlantilainen Bay City Rollers. Tyttöystäväni oli innokas Bay City Rollers- fani ja hän värkkäsi itselleen sellaisen skottiruudullisen Bay City Rollers- faniasun. Minua hävetti ne typerät vermeet ihan helvetisti, mutta en tietenkään sitä mitenkään osoittanut. Mutta hieno se sitten yöllä oli soputeltassa hellästi riisua ne vermeet tyttöystäväni päältä. Ja sitten taas pantiin. Ja orgasmin lähestyessä tyttöystäväni hoki korvaani, että "ristus notta teköö hyvää". Se hiveli itsetuntoani ja painoin menemään nuoruuden innolla yhä kovempaa. Ei minulle kukaan nainen ole muuten koskaan kauniimmin sanonutkaan .
Elokuussa aloitin sitten Oulussa lukion. Sain uusia kavereita ja innostuttiin punkista. Perustettiin punkbändi ja alettiin tehdä uuden aallon mukaista pienlehteä. Kauhavan tyttöystävä sitten vähitellen unohtui, mutta hienot muistot minulle jäi siitä kuumasta "hippikesästä" ja olen kyllä hänelle ikuisesti kiitollinen monestakin asiasta .
Tulivuorirockista tuli mieleen, että siellä esiintyi v.1979 legendaarinen "cockney cowboys" Sham 69-orkesteri. Jotenkin hankala kuvitella Jimmy Purseyn ja sällien kävelleen pahamaineisilla Lappajärven raiteilla. Taisi Lontoon vellihousuja pelottaa. Toisaalta bändin silloinen basisti, Lords of the new churchistakin tuttu, Dave Tregunna on asustellut jo pitkään Toholammilla.
Viimeinen litra pontikkaa menossa.... seuraavaksi pitää ostaa Ukrainan pojalta 20l kun kymmenen litraa menee näin nopeasti. Ja todella hyvää! Ei tarvitse sotkea tuoremehuihin. Tykkään juoda viinan viinana ja mehun mehuna. Ei huominenkaan ole paha päivä. Onhan minulla Koskenkorvaa.