Onhan se ihan mukava fiilis, kun makailet sängyllä ja supermallin näköinen 21-vuotias antaa suuseksiä vilkaisten silmiin kovin aidontuntuisella ystävällisellä asenteella... itse asiassa omalla kohdallani tämä oli lähes ainut kohta missä sain lisäkiksejä tuosta ulkonäöstä, melkein kaikissa muissa toiminnoissa tuo korostunut pituus on mun kokemuksessa pieni miinus..
Suurin plussa Bettinalle kyllä ilman muuta asenteesta, nimenomaan aidontuntuista ystävällisyyttä, ja hänestä tulee kivasti myös sellainen vaikutelma ettei identiteettinsä pyöri ulkonäkönsä ympärillä epäterveellä tavalla. Oikeastaan tosi harvoilla naisilla/tytöillä on tämä ominaisuus (jota en toki yhden tapaamisen perusteella ollenkaan tiedä onko hänellä oikeasti, tuli vain sellainen vaikutelma). Varsinkin ekstrahyvännäköisistä pitkistä välittyy lähes aina asenne "tokihan annat mulle kunnolla pisteitä ulkonäöstäni?" (myös silloin jos he pitäisivät sinusta eikä tuo asenne olisi varsinaisesti edes ylimielisyyttä siis), eikä mun päänsisäinen reaktio voi olla sellaiseen mitään muuta kuin "voi sinua yksinkertaista, en mä anna kellekään niin paljon pisteitä ulkonäöstä".
Ehkä se on aidosti hyvä itsetunto (jonka kai voi saada siitä ulkonäöstäkin osittain), joka vapauttaa siihen asenteeseen ettei ole liian kiinnostunut ulkonäöstään.
Myös jännä, että Bettina on ollut oikeastaan ainoa palveluntarjoaja jonka kohdalla aktiivisesti tykkäsin katsekontaktista ekalla tapaamisella. Mulle on katsekontakti vähän poikkeava juttu, se tuntuu paljon intensiivisemmältä kokemukselta kuin useimmilla ihmisillä (joo mun voi epäillä jotenkin olevan autismispektrin suunnalla tässä, vaikka yleisesti ottaen olenkin ihminen joka pikemminkin ehkä hieman näyttelee enempiä autistisia ominaisuuksia kuin mulla on -- todellisuudessa oon lähinnä vain äärimmäisen analyyttinen ja introvertti, mutta en ollenkaan ujo tai erityisen autistinenkaan), tuntuu että siinä liikkuu niin valtavasti informaatiota, ja jos mulla on vaikka tosi hyväkin ensimmäinen tapaaminen, tyypillisesti välttelen pidempää katsekontaktia koska sen yhteydessä mulle tulisi mm. fiilis "näen että kommunikaatiomme ei ole sillä tasolla kuin se parhaimmillaan voisi olla ja jolla toivoisin sen olevan, höh".
Yleensä en siis suuseksinkään yhteydessä todellakaan halua että mua katsottaisiin silmiin, mutta Bettinalla oli kyllä niin kiva aidontuntuinen asenne että sekin oli oikein mukavaa heti alkuunsa.
